Miksi miehet jäävät esim. Kajaaniin?

Vierailija kirjoitti:

Ehh, Kajaanissa ja lähikunnissa on upeita seksikkäitä nuoria naisia.

Jos mies ei siellä saa naista, niin se on ihan hänen oma ongelmansa. Yleensä se ongelma on lihavuus ja kaljan kittaaminen.

Kyllä niitä upeita naisia siellä riittää, mutta riittääkö upeita miehiä?

Hieno provo. Juuri artikkelissa luki että naisia on liian vähän, eli vaikka jokaikinen mies olisi nuori rikas sporttinen filmitähti niin ei silti riittäisi jokaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jäänyt samankaltaiselle paikkakunnalle. Tai olen korkeakoulutettu paluumuuttaja. Tahdon elää täällä, koska minusta näin on parempi. Naisia ei paljoa ole se on totta, toisaalta naiset itkevät lehtienkin palstoilla kaltaisieni miesten perään, joten terve tuloa tänne metsään. Minä voin majoittaa sinut, jos et nosta itseäsi jalustalle, tai luule että olisit jokin palkinto.

Entä jos haluan oman/yhteisen kodin, rahaa, mielekästä työtä, harrastusmahdollisuuksia? Ajatus siitä, että joku mies _majoittaisi minut hänen taloonsa_ - juu ei, ei ikinä.

Jep. Mulla mies jolla ei edes ollut tuollaista asennevammaa ja silti oli vaikeaa muuttaa toisen omistamaan taloon. Ostin itselleni metsää ja loma-asunnon siitä läheltä tasapainottamaan tilanteen.

Missä on asennevamma? Kyllä tuollainenkin järjestely on hyvä, ja käy minulle. Olen myös valmis muuttamaan jos niikseen on, mutta vain maalle. Jos tuosta majoitus sanan käytöstä uhriutuu, niin en kaipaa uhriutuvaa naista, noista on kokemusta.

Ei sillä ole mitään tekemistä uhriutumisen kanssa. Mulle se olisi selkeä varoitusmerkki, "tuota miestä kannattaa vältellä ". Vaarat kun väistää, ei tarvitse uhriutua.

Sitten näin, jos tuo provokatiivinen sanavalinta vauvapalstalla saa aikaan mahdollisen kumppaniehdokkaan menetyksen, en ole asiasta kovinkaan huolissani. Kuten sanottua, en tarvitse naista mihinkää, olen näin hyvinkin tyytyväinen elämääni. Parisuhde on vain sellainen ylimääräinen bonus kaiken muun hyvän päälle, sillä se ei ole mikään itseisarvo.

Eipähän nainen mitään erityistä tuossa menetä. Taitaa ollakin niin että sinä pidät itseäsi naiselle palkintona etkä siksi siedä naista jolla on sama asenne .

En pidä. Olen onnellinen yksin enkä pysty muista onnellista tekemään. Jos jollain on samansuuntaiset mieltymykset ja viihtyy omassa elämässään, eikä maalla asuminen ole este, on mahdollisuus ettemme sulkisi toistemme onnellisuutta pois.

No mutta sittenhän sä voit onnellisena elää elämääsi siellä. Mä ja mun mies taas molemmat kaivettiin elämämme toista ihmistä ja rakkautta. Oltiin molemmat kuitenkin hyvin itsenäisiä ja totuttu elämään omillamme. Maalle muutto ei ollut mulle ongelma mutta toisen omistamaan taloon muuttaminen oli. En voi kuvitellakaan että mies olisi puhunut mun majoittumisesta. Osasi valita sanansa paremmin ja sanoi toivovansa että haluaisi mun pitävän kotiaan kotinani. Eikä mun feminisminikään ole hänelle ongelma.

Niinhän minä elänkin. Minulle tuo feminismi on kyllä ongelma, sillä tahdon tasa-arvoa, enkä toisen sukupuolen ylivaltaa. Feministit kertovat ajavansa vain ja ainoastaan naisten asioita, tämä selviää myös lukemalla aiheesta. En voi hyväksyä epätasa-arvoa, koska sen hyödyt ovat enemmän kuin selvät. Jos joku aduu kanssani, niin tietysti tahdon että hänellä on mahdollisimman hyvä olla ja tuntee tämän talon kodikseen, ei se ole hyväksi ihmiselle jos omakoti ei tunnu kodilta.

En ymmärrä miksi joku ala.peukuttaa. onko kyse siitä että haluan että koti tuntuu kodilta, että haluan tasa-arvoa, määritelmäni feminismistä (Feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä radikaali liike. Wikipedia, lisäksi havaintoni kertoo vastaavan asian, sekä feministien teot ja nykyiset pyrkimykset kertovat vastaavan asian ja myös feministit kertovat tämän olevan näin.) vai onko kyse siitä että kannatan tasa-arvoa? En ymmärrä.

Minä taas ihmettelen miksi Suomessa kaikki haluavat pääkaupunkiseudulle, erityisesti naiset. Muualla maailmalla ei ole vastaavaa ilmiötä, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, jne on elinvoimaisia suurehkoja kaupunkeja joka puolella ympäri maata eikä pelkästään pääkaupunki ja erämaata.

Minäkin olen tosin työn pakottamana pääkaupunkiseudulla, mutta en viihdy täällä eikä täällä minusta ole mitään, ei luontoa, ei kunnon harrastusmahdollisuuksia. Aamuin illoin vietän toista tuntia hikisessä haisevassa bussissa kylki kyljessä mitä vastenmielisempien tyyppien kanssa ja illat istun kotona odottaen seuraavaa päivää. Lähtisin heti Kajaaniin jos mahdollista, siellä voisin elää.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku tosiaan näin joutavia kuin ap? Olen korkeasti koulutettu nainen, pian 40. Maalta olen kotoisin ja pari vuotta nyt haaveillut talon ostamisesta maalta, yksin. Ehkäpä siksi, että minun ei tarvitse todistella kultturelliutttani ja trendikkyyttäni litkimällä lattea keskustan ylihinnoitelluissa kuppiloissa. Maalla ihmisen sielu ja hermojärjestelmä lepää, siitä ei pääse mihinkään. P.S. Kajaani on kaupunki.

Minä rakastan kahviloita. Mielelläni käyn yksinäni kahvilla ja lukemassa lehteä. Älkää käykö kahviloissa, jos ette niistä oikeasti pidä. Sallitko, että ihmiset nauttivat eri asioista kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas ihmettelen miksi Suomessa kaikki haluavat pääkaupunkiseudulle, erityisesti naiset. Muualla maailmalla ei ole vastaavaa ilmiötä, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, jne on elinvoimaisia suurehkoja kaupunkeja joka puolella ympäri maata eikä pelkästään pääkaupunki ja erämaata.

Minäkin olen tosin työn pakottamana pääkaupunkiseudulla, mutta en viihdy täällä eikä täällä minusta ole mitään, ei luontoa, ei kunnon harrastusmahdollisuuksia. Aamuin illoin vietän toista tuntia hikisessä haisevassa bussissa kylki kyljessä mitä vastenmielisempien tyyppien kanssa ja illat istun kotona odottaen seuraavaa päivää. Lähtisin heti Kajaaniin jos mahdollista, siellä voisin elää.

Vastasit itse omaan kysymykseesi. Jos maan väkiluku on kymmenkertainen Suomeen verrattuna, niin tottakai niitä keskuksia on enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas ihmettelen miksi Suomessa kaikki haluavat pääkaupunkiseudulle, erityisesti naiset. Muualla maailmalla ei ole vastaavaa ilmiötä, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, jne on elinvoimaisia suurehkoja kaupunkeja joka puolella ympäri maata eikä pelkästään pääkaupunki ja erämaata.

Minäkin olen tosin työn pakottamana pääkaupunkiseudulla, mutta en viihdy täällä eikä täällä minusta ole mitään, ei luontoa, ei kunnon harrastusmahdollisuuksia. Aamuin illoin vietän toista tuntia hikisessä haisevassa bussissa kylki kyljessä mitä vastenmielisempien tyyppien kanssa ja illat istun kotona odottaen seuraavaa päivää. Lähtisin heti Kajaaniin jos mahdollista, siellä voisin elää.

Mongoliassa on sama ilmiö, tosin paljon kärjistetympänä. Mongolian pääkaupungissa 80% asukkaista ovat korkeastikoulutettuja naisia. Miehet jättivät koulun kesken ja jäivät perheen jakkien kasvattajiksi.

Kajaani on todella yksinäinen paikka varsinkin talvella, ja muutenkin joka paikassa näke vain pyöräileviä eläkeläisiä, talvella ne hiihtää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien pitäisi asua kaupungissa? Tarvittaisiin kannustimia jotta nuoret tulisivat töihin ja asumaan maakuntiin. Köyhien on turha itketä Helsingissä korkeita vuokria kun voivat tulla tänne pikkukylille elämään halvalla.

Kajaani on kaupunki.

Persaukinen maalaispitäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta miksi kuvittelet, että stadilaiset tapaisivat vain toisia stadilaisia? Stadissa tapaa ihmisiä jopa Kehä III:n ulkopuolelta.

Ei ainakaan stadin yksinäisyys- ja syntyvyystilastojen mukaan. Niitä stadin ulkopuolisia ihmisiä naiset tuntuvat tapaavan silloin kun ovat jo valmiiksi harkitsemassa Helsingistä poismuuttoa.

Syntyvyys laskee useammasta syystä. Osa ei halua lapsia. Eivät silloinkaan, vaikka voittaisivat 60 miljoonaa Eurojackpotista. Olet ehkä kuullut joskus käsitteen "vapaaehtoinen lapsettomuus"? Syntyvyys laskee myös siksi, että vanhemmuus on muuttunut. Ennen kaikki 5 tenavaa saattoi tuupata pihalle keskenään siksi aikaa, kun äiti teki sisällä ruokaa tai siivosi. Nykyisin ei enää voi tehdä niin. Lisäksi ennen ei ollut lapsilla niin paljon kodin ulkopuolisia harrastuksia, joihin olisi pitänyt kuskata ja joihin vanhemman piti myös osallistua. Päiväkodit ja koulut edellyttävät vanhempien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Omassa lapsuudessani vanhempani kävivät kansakouluaikanai koulun joulu- ja kevtätjuhlissa ja se riitti siihen aikaan vanhempien osallistumiseksi. Oppikoulussa eivät tehneet enää sitäkään. Ei ollut vanhempainvartteja eikä Wilmoja. Nykyisin vanhempien pitää miettiä, kuinka monen lapsen vanhemmuuteen heillä riittää aikaa ja energiaa.  Ja sitten se yksi syy on, että sopivaa puolisoa ei löydy. 

Yksinäisyys taas on subjektiivinen tunne ja eri asia kuin parisuhteettomuus. Monesti täällä ihminen on sinkku kahden seurustelusuhteen välissä. Harvemmin niin, että ei olisi koskaan seurustellut. Onhan näitä, joille sinkkuus on jo ongelma, vaikka edellinen suhde päättyi vasta 4 kk sitten. En tiedä, mistä tämä johtuu, että nykyisin uusi kumppani pitäisi löytyä heti, kun edellinen suhde loppuu. Jos ei löydy, valitetaan yksinäisyyttä ja sinkkuuden epämukavuuksia. Oikeasti noin lyhyessä ajassa ei ole edes käsitellyt edellisen suhteen päättymisen aiheuttamia tunteitaan eikä syitä, miksi suhde päättyi. Haetaan laastaria laastarin perään ja tämä voi olla yksi syy siihen, miksi suhteet eivät kestäkään ja sinkkujen määrä kasvaa. Osa on sinkkuja sen vuoksi, että eivät oikeastaan edes hae parisuhdetta. He eivät ole yksinäisiä, koska heillä on ystäviä ja kavereita, mahdollisesti hyvät välit vanhempiinsa ja sisaruksiinsakin, heillä on mielenkiintoinen työ, jota tykkäävät tehdä ja talous kunnossa. Heillä on varaa maksaa vuokransa ilman asumistukiakin tai jopa maksaa yksin asuntolainaansa. He ovat ihan tyytyväisiä elämäänsä ja parisuhteen pitäisi tehdä heidän elämästään parempaa, jotta he olisivat halukkaita parisuhteeseen. Ei kukaan halua laskea elämänlaatuaan (ja nyt en siis puhu elintasosta)  vain siksi, että kunhan nyt olisi joku. Kaikki eivät ole niin läheisriippuvaisia, että alkaa ahdistaa, jos ei ole koko ajan joku seurustelukumppani. 

Pääkaupunkiseudullakin pariudutaan edelleen, muutetaan yhteen ja monet tekevät vielä lapsiakin. Vakiintuminen vaan tapahtuu nykyisin jonkin verran myöhemmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Taas viikonloppuna katselin FB:ssä ja Instassa kuvia noin kolmekymppisten kavereideni polttareista ja häistä. 

Vierailija kirjoitti:

Just tämän takia pitäisi kaikki asumistuet lopettaa. Piste.

Alkaisi persaukisia naisia kiinnostamaan muutkin asuma-alueet kuin ylikalliit citykennostot.

Taloudellisia perusteluja olen tuohon kuullut, mutta miksi persaukisia naisia pitäisi kiinnostaa ne muut asuma-alueet, se ei ilmeisesti ollut sinun kommenttisi perusta?

Vierailija kirjoitti:

Syntyvyys laskee useammasta syystä.

Lähinnä kahdesta syystä. 1: Aiheeseen liittyvä kohtaanto-ongelma. ja tärkein eli 2: Työmarkkinoiden rampautuminen. Osa-aikatöillä ei paljoa perheitä perustella, miksi perheiden perustamista lykätäänkin nykyään 10 vuottakin eteenpäin. Suomalainen ideaali vieläkin on se omakotitalo, omaa tonttia, kaksi muksua ja kesämökki. Jossei vakiduunia ole niin omakotitaloakaan ei tule.

Ihan nätti kaupunki, järviä. Ihan paras ravintola Sulo! Hieno palvelu, upea ruoka 😋

Espoosta Kuusamoon mökkimatkailija.

Vierailija kirjoitti:

Just tämän takia pitäisi kaikki asumistuet lopettaa. Piste.

Alkaisi persaukisia naisia kiinnostamaan muutkin asuma-alueet kuin ylikalliit citykennostot.

Miksi haluaisit syrjäseuduille juuri persaukisia? Eikö jokaisen kunnan kannalta olisi järkevämpää, että kunnassa asuisi veronmaksajia? Pääkaupunkiseudulla kokopäivätyössä käyvä sinkku harvemmin saa asumistukea. Lähihoitajankin palkalla maksaa 800 euron vuokran eikä ole oikeutettu asumistukeen. Eivät läheskään kaikki sinkut asu Helsingin kantakaupungissa tai ydinkeskustassa vaan monet asuvat lähiöissä myös Vantaan ja Espoon puolella. Jos työpaikka on vaikkapa Jorvin sairaalassa, voi oikein hyvin asua Kallion sijasta Lähderannassa, josta pääsee aika näpärästi pyörälläkin töihin. 

Mä muutin Kajaaniin töiden perässä. Ja aikaisemminkin olen muuttanut joko töiden tai opiskelujen takia ympäri Suomea (kerran myös ulkomaille). Kyllähän täällä kaupungin keskustassa asustelee, jopa ilman autoa (kävellen pääsee about kaikkialle, kaupat, apteekit, posti ja leffateatteri kävelyetäisyydellä) mutta asia olisi eri, jos asuisi jossain Otanmäessä. 

Täällä kyllä näkee niitä syrjäytyneitä miehiä, joilla ei enää ole elämässä oikein muuta kuin viina ja Cittarin aulassa hengailu. Ilmeisesti jäivät muuallemuuttojunasta kun vielä olisi voinut työllistyä muualle maahan, ja nyt sitten sekin on mahdotonta eli ovat jumissa täällä.

Otsikon kysymykseen eli miksi miehet jäävät sinne kotiseudulleen jonnekin kauemmas:

Luulen, että moni ei vain kykene lähtemään. Siellä on kaikki ne tutut turvalliset jutut: vanhemmat, kaverit, metsät, järvet jne.

Hyppääminen johonkin uuteen seutuun kauas kotikonnuista voi olla yksinkertaisesti liian iso askel - varsinkin jos lapsuuden kodissa ei juuri missään käyty tai ei ole lähipiirissä esimerkkiä lähtemisestä. Luulen, että tytöt ovat rohkeampia lähtemään ja sellaista ”peräkammarin” tyttöä oudoksuttaisiin enemmän.

Itse olen maalta juuri sellaisista oloista ettei lapsena käyty juuri missään ja muutenkin se elämä aika ankeata eikä kotoa saanut (tai ei ollut antaa) minkäänlaista henkistä tukea. Sitten tuli vielä se järkyttävä lama 90-luvulla ja luulin että tämä oli sitten tässä. Sain opiskeltua hieman lisää ja onnistuin saamaan työn parin sadan kilometrin päästä kotiseudusta. Se oli jotenkin kivuliasta ja yksinäistä se alku, mutta siitä se lähti. Luulen muilla olevan vastaavanlaisia kokemuksia.

Ymmärrän kyllä ettei jotkut vain kykene lähtemään, mutta kyllä kannustaisin edes kokeilemaan paikan vaihtoa, se avartaa mieltä ja jos ei sopeudu niin palaa sitten kotiseudulle. Eikä kaupungissa tarvitse lattea siemailla, teette oman näköisen elämän täällä, kyllä täällä mahdollisuuksia on.

Ei olisi pahitteeksi meille etelän ihmettelijöille asettautua joskus kainuulaisen miehen asemaan. Ymmärrystä toisiamme kohtaan ei liene koskaan liikaa.

Ainakin duunarimiesten ongelma on asumisen kalleus pk seudulla. Maksa siinä 900€ kk vuokraa yksiöstä jollakin 1500€-2000€ nettopalkalla. Toinen on kun esim. rakennusalalla virolaiset, puolalaiset yms. halpatyöntekijät ovat vieneet työt. Haluja olisi varmasti muuttaa kun ei ole taloudellisia edellytyksiä. Maakunnissa on kuitenkin vähän töitä eikä kukaan normaali mies halua työttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin duunarimiesten ongelma on asumisen kalleus pk seudulla. Maksa siinä 900€ kk vuokraa yksiöstä jollakin 1500€-2000€ nettopalkalla. Toinen on kun esim. rakennusalalla virolaiset, puolalaiset yms. halpatyöntekijät ovat vieneet työt. Haluja olisi varmasti muuttaa kun ei ole taloudellisia edellytyksiä. Maakunnissa on kuitenkin vähän töitä eikä kukaan normaali mies halua työttömäksi.

Miten tämä on ongelma miehille mutta ei naisille? Mä tienaan kuukaudessa 1770 euroa bruttona ja maksan 750 euron vuokraa. Pystyn maksamaan muut laskuni, huvittelemaan ja välillä jopa säästämäänkin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. 

-nainen, duunari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jäänyt samankaltaiselle paikkakunnalle. Tai olen korkeakoulutettu paluumuuttaja. Tahdon elää täällä, koska minusta näin on parempi. Naisia ei paljoa ole se on totta, toisaalta naiset itkevät lehtienkin palstoilla kaltaisieni miesten perään, joten terve tuloa tänne metsään. Minä voin majoittaa sinut, jos et nosta itseäsi jalustalle, tai luule että olisit jokin palkinto.

Entä jos haluan oman/yhteisen kodin, rahaa, mielekästä työtä, harrastusmahdollisuuksia? Ajatus siitä, että joku mies _majoittaisi minut hänen taloonsa_ - juu ei, ei ikinä.

Jep. Mulla mies jolla ei edes ollut tuollaista asennevammaa ja silti oli vaikeaa muuttaa toisen omistamaan taloon. Ostin itselleni metsää ja loma-asunnon siitä läheltä tasapainottamaan tilanteen.

Missä on asennevamma? Kyllä tuollainenkin järjestely on hyvä, ja käy minulle. Olen myös valmis muuttamaan jos niikseen on, mutta vain maalle. Jos tuosta majoitus sanan käytöstä uhriutuu, niin en kaipaa uhriutuvaa naista, noista on kokemusta.

Ei sillä ole mitään tekemistä uhriutumisen kanssa. Mulle se olisi selkeä varoitusmerkki, "tuota miestä kannattaa vältellä ". Vaarat kun väistää, ei tarvitse uhriutua.

Sitten näin, jos tuo provokatiivinen sanavalinta vauvapalstalla saa aikaan mahdollisen kumppaniehdokkaan menetyksen, en ole asiasta kovinkaan huolissani. Kuten sanottua, en tarvitse naista mihinkää, olen näin hyvinkin tyytyväinen elämääni. Parisuhde on vain sellainen ylimääräinen bonus kaiken muun hyvän päälle, sillä se ei ole mikään itseisarvo.

Eipähän nainen mitään erityistä tuossa menetä. Taitaa ollakin niin että sinä pidät itseäsi naiselle palkintona etkä siksi siedä naista jolla on sama asenne .

En pidä. Olen onnellinen yksin enkä pysty muista onnellista tekemään. Jos jollain on samansuuntaiset mieltymykset ja viihtyy omassa elämässään, eikä maalla asuminen ole este, on mahdollisuus ettemme sulkisi toistemme onnellisuutta pois.

No mutta sittenhän sä voit onnellisena elää elämääsi siellä. Mä ja mun mies taas molemmat kaivettiin elämämme toista ihmistä ja rakkautta. Oltiin molemmat kuitenkin hyvin itsenäisiä ja totuttu elämään omillamme. Maalle muutto ei ollut mulle ongelma mutta toisen omistamaan taloon muuttaminen oli. En voi kuvitellakaan että mies olisi puhunut mun majoittumisesta. Osasi valita sanansa paremmin ja sanoi toivovansa että haluaisi mun pitävän kotiaan kotinani. Eikä mun feminisminikään ole hänelle ongelma.

Niinhän minä elänkin. Minulle tuo feminismi on kyllä ongelma, sillä tahdon tasa-arvoa, enkä toisen sukupuolen ylivaltaa. Feministit kertovat ajavansa vain ja ainoastaan naisten asioita, tämä selviää myös lukemalla aiheesta. En voi hyväksyä epätasa-arvoa, koska sen hyödyt ovat enemmän kuin selvät. Jos joku aduu kanssani, niin tietysti tahdon että hänellä on mahdollisimman hyvä olla ja tuntee tämän talon kodikseen, ei se ole hyväksi ihmiselle jos omakoti ei tunnu kodilta.

En ymmärrä miksi joku ala.peukuttaa. onko kyse siitä että haluan että koti tuntuu kodilta, että haluan tasa-arvoa, määritelmäni feminismistä (Feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä radikaali liike. Wikipedia, lisäksi havaintoni kertoo vastaavan asian, sekä feministien teot ja nykyiset pyrkimykset kertovat vastaavan asian ja myös feministit kertovat tämän olevan näin.) vai onko kyse siitä että kannatan tasa-arvoa? En ymmärrä.

Wikipedia?😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin duunarimiesten ongelma on asumisen kalleus pk seudulla. Maksa siinä 900€ kk vuokraa yksiöstä jollakin 1500€-2000€ nettopalkalla. Toinen on kun esim. rakennusalalla virolaiset, puolalaiset yms. halpatyöntekijät ovat vieneet työt. Haluja olisi varmasti muuttaa kun ei ole taloudellisia edellytyksiä. Maakunnissa on kuitenkin vähän töitä eikä kukaan normaali mies halua työttömäksi.

Miten tämä on ongelma miehille mutta ei naisille? Mä tienaan kuukaudessa 1770 euroa bruttona ja maksan 750 euron vuokraa. Pystyn maksamaan muut laskuni, huvittelemaan ja välillä jopa säästämäänkin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. 

-nainen, duunari

Tarkoitti varmaan perheen perustamisen kannalta. Tarvisi vakipaikan ja ainakin isomman palkan mitä tuo 1770 että voisi sitä omakotitaloa ja lapsia ruveta miettimään.

Ne miehet käyvät Runoviikolla ja Kamarimusiikissa. Siksi.