Sanoin miehelle, että haluaisin, että mentäisiin naimisiin...

Vierailija kirjoitti:

Naisella todnnäklisesti tässä tapauksessa enemmän omaisuutta kun ei ole elareita maksellut jne (oletan että ap:llä ei lapsia kun ei maininnut).

Saattaa olla yllätys miehellekin että ei omista puolison kuollessaedes lakanaa sängystään jos se avopuolison ostama.

Elareita en ole tosiaan maksellut, alaikäisiä lapsia on kolme. Kommenteissa on oltu huolissaan lähinnä siitä, että olen viemässä miehen lapsilta perinnön, siksi heidät mainitsin.

Omaisuutta joka tapauksessa minulla on enemmän, joskin mies on parempituloinen, kuin minä.

ap

Mies on kusi pä ä. Jätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että mies suostuisi jos itse ehdottaisit avio-ehto sopimuksen tekoa avioliiton yhteydessä. Monella miehellä on huoli omaisuutensa puolesta jos jokin menisi vikaan, mutta toisaalta ei kehtaa esittää epäilyjään, kun usein naiset kääntävät asian luottamuspulaksi, itsekkyydeksi, suuttuvat yms

Ja naisella ei tietenkään ole mitään omaisuutta. Ymmärtääkseni aloittaja ei ole enää mitään opintojaan aloittava parikymppinen.

Tuliko mieleen, että toinen voi olla huomattavasti suurempi tuloinen tai ennestään omistaa esim asunnon, auton, kesämökin yms

Kyllä tuli mieleen, sillä aloittaja ei maininnut lapsista mitään, joten hänellä ei niihin ole mennyt rahaa. Aloittajan pitääkin oman omaisuuden säilyttääkseen vaatia avioehtosopimus, että hänen omaisuuttaan ei päädy miehen lapsille missään vaiheessa.

Auton, asunnon ja kesämökin omistaminen ei nyt kerro mitään varakkuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Vierailija kirjoitti:

Naisella todnnäklisesti tässä tapauksessa enemmän omaisuutta kun ei ole elareita maksellut jne (oletan että ap:llä ei lapsia kun ei maininnut).

Saattaa olla yllätys miehellekin että ei omista puolison kuollessaedes lakanaa sängystään jos se avopuolison ostama.

No höpö höpö, tutustu vähän tarkemmin asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että mies suostuisi jos itse ehdottaisit avio-ehto sopimuksen tekoa avioliiton yhteydessä. Monella miehellä on huoli omaisuutensa puolesta jos jokin menisi vikaan, mutta toisaalta ei kehtaa esittää epäilyjään, kun usein naiset kääntävät asian luottamuspulaksi, itsekkyydeksi, suuttuvat yms

Ja naisella ei tietenkään ole mitään omaisuutta. Ymmärtääkseni aloittaja ei ole enää mitään opintojaan aloittava parikymppinen.

Tuliko mieleen, että toinen voi olla huomattavasti suurempi tuloinen tai ennestään omistaa esim asunnon, auton, kesämökin yms

Mitä todennäköisimmin se on juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Ehkäpä nuo olisi syy erota, mutta mies ei halua luopua kotiorjastaan. Olisi nyt edes sen verran selkärankainen, että kertoisi nuo asiat ap:lle, niin ap ei roikkuisi turhaan tuhlaamassa aikaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisella todnnäklisesti tässä tapauksessa enemmän omaisuutta kun ei ole elareita maksellut jne (oletan että ap:llä ei lapsia kun ei maininnut).

Saattaa olla yllätys miehellekin että ei omista puolison kuollessaedes lakanaa sängystään jos se avopuolison ostama.

Elareita en ole tosiaan maksellut, alaikäisiä lapsia on kolme. Kommenteissa on oltu huolissaan lähinnä siitä, että olen viemässä miehen lapsilta perinnön, siksi heidät mainitsin.

Omaisuutta joka tapauksessa minulla on enemmän, joskin mies on parempituloinen, kuin minä.

ap

Täällä voi jokainen kirjoitella mitä haluaa, totta ei tarvitse joka jutun olla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Olisiko kommenttisi samanlainen, jos tilanne olisi sellainen, että mies olisi 60+ ja nainen 40+?

Minkälainen teidän naimisiinmenokeskustelu oli ap? Miten aloitit sen, miten mies reagoi, miten keskustelu päättyi? Millä mielellä olitte keskustelun jälkeen? Pihtasitko sinä, mököttikö mies?

Mihin miehen avioliitto kariutui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Olisiko kommenttisi samanlainen, jos tilanne olisi sellainen, että mies olisi 60+ ja nainen 40+?

Siihen tulisi enemmän vaihtoehtoja! Ap mainitsikin, että mies on vanhempi herra ja hän nuorempi neiti, joten se tekee homman vielä mielenkiintoisemmaksi.

Tai jos ap on kolmekymppinen ja mies se 60 v jos on kerran eronnutkin jo kaksikymmentä vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mies on kusi pä ä. Jätä

Millä tavoin mies on pissipää? Mies saa ihan itse päättää haluaako hän naimisiin vai ei, ei se hänestä pissipäätä tee, jos hän ei halua mennä painostuksen alaisena naimisiin, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen teidän naimisiinmenokeskustelu oli ap? Miten aloitit sen, miten mies reagoi, miten keskustelu päättyi? Millä mielellä olitte keskustelun jälkeen? Pihtasitko sinä, mököttikö mies?

Mihin miehen avioliitto kariutui?

Äh, kirjoitin pitkän vastauksen ja sitten klikkasin huti, niin hävisi kaikki... Mutta keskustelu oli siis melko lyhyt, avasin sen sanoen, että haluaisin hänen menevän naimisiin kanssani. Mies hieman hölmistyi, mutta kysyi sitten miksi. Perustelin sen hänelle, sanoen mm. jo tuolla aiemmin mainitsemiani asioita, ja että rakastan häntä, aion olla hänen kanssaan elämän loppuun saakka ja enemmän kuin mitään haluaisin olla hänen vaimonsa.

Hän sanoi, ettei ole suunnitellut menevänsä enää naimisiin, perusteluna käytti juuri tuota aloituksessani mainitsemaani syytä. Sanoi tosin, että jätetään asia hautumaan... No mutta, ihan ok mielellä keskustelun jälkeen, tosin hieman minua jäi häiritsemään tuo kieltäytymisen peruste.... 

Keskustelun jälkeen hän kysyi, että vaikuttaako tämä meidän väleihin. Ei, sanoin. En siis ole pihdannut eikä hän mököttänyt. Meillä kaikki jatkuu, kuten tähänkin asti. Paitsi että minä päässäni nyt pohdin näitä...

Miehen liitto kariutui lopun perin siihen, ettei heillä ollut intiimiä kanssakäymistä reiluun viiteen vuoteen ennen avioeroa. Hoitivat kodin, lapset, arjen pyörittämisen ja käytännön asiat.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaahan te naimisiin haluavat, että MIKSI ette osaa keskustella asiasta jo seurusteluaikana ? Silloin olisi vielä hyvin helppo miettiä, onko se niin iso asia, että sen takia erotaan vai ei. Sitten ihmetellään täällä kun se puoliso ei haluakaan naimisiin vaikka on oltu yhdessä vuosia. Niin, kaikki kun ei vaan tahdo ja sen voi selvittää alussa ihan kysymällä.

Kertokaahan te, jotka ette halua naimisiin, että MIKSI ette osaa keskustella asiasta??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on kusi pä ä. Jätä

Millä tavoin mies on pissipää? Mies saa ihan itse päättää haluaako hän naimisiin vai ei, ei se hänestä pissipäätä tee, jos hän ei halua mennä painostuksen alaisena naimisiin, päinvastoin.

Onko se painostusta, jos kerran kysyy "Mentäisiinkö naimisiin?"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen teidän naimisiinmenokeskustelu oli ap? Miten aloitit sen, miten mies reagoi, miten keskustelu päättyi? Millä mielellä olitte keskustelun jälkeen? Pihtasitko sinä, mököttikö mies?

Mihin miehen avioliitto kariutui?

Äh, kirjoitin pitkän vastauksen ja sitten klikkasin huti, niin hävisi kaikki... Mutta keskustelu oli siis melko lyhyt, avasin sen sanoen, että haluaisin hänen menevän naimisiin kanssani. Mies hieman hölmistyi, mutta kysyi sitten miksi. Perustelin sen hänelle, sanoen mm. jo tuolla aiemmin mainitsemiani asioita, ja että rakastan häntä, aion olla hänen kanssaan elämän loppuun saakka ja enemmän kuin mitään haluaisin olla hänen vaimonsa.

Hän sanoi, ettei ole suunnitellut menevänsä enää naimisiin, perusteluna käytti juuri tuota aloituksessani mainitsemaani syytä. Sanoi tosin, että jätetään asia hautumaan... No mutta, ihan ok mielellä keskustelun jälkeen, tosin hieman minua jäi häiritsemään tuo kieltäytymisen peruste.... 

Keskustelun jälkeen hän kysyi, että vaikuttaako tämä meidän väleihin. Ei, sanoin. En siis ole pihdannut eikä hän mököttänyt. Meillä kaikki jatkuu, kuten tähänkin asti. Paitsi että minä päässäni nyt pohdin näitä...

Miehen liitto kariutui lopun perin siihen, ettei heillä ollut intiimiä kanssakäymistä reiluun viiteen vuoteen ennen avioeroa. Hoitivat kodin, lapset, arjen pyörittämisen ja käytännön asiat.

Joku kirjoituksenbkeskustelussa häiritsi ja paljon. Voi olla, että keskustelu ei ole mennyt ihan noin, mutta jos toinen vain yhtäkkiä sanoo, että "MINÄ haluan tehdä näin!" niin kuulostaa todella, että kyseessä ei ole mikään parisuhde, vaan kahden ihmisen suhde, jossa toinen haluaa, määrää kaikesta ja taputtaa humpan tahdin aina. Kun toinen sanoo, että MINÄ olen päättänyt olla sinun kanssasi elämän loppuun saakka, MINÄ haluan olla sinun vaimosi jne. niin siinäpä sitä onkin minäminää aika paljon, ehkä liikaa. Ja jos tällä minäminällä mennään koko ajan muutenkin, niin ap on kamala Justiina. Mies yrittää kerätä omaa itseään kasaan vahvan ap:n edessä ja on kuin kapinallinen teini, kun löysi edes yhden asian missä hän voi olla päättää.

Olisiko joku toinen lähestymistapa asiaan fiksumpi?

Niimpäniin, miesten pitäisi kosia, mutta nainen vaan sanoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Itse en ainakaan mene uudestaan naimisiin koska 1) en halua tulla ryöstetyksi toistamiseen ja 2) haluan että lapseni saavat perintönsä täysimittaisena heti kun kuolen, ei niin että joku nainen kituuttaa vielä 20 vuotta päälle kodissani tjms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, ehkä joku huolii ap:n aviovaimokseen. Tietenkin siihen auttaisi, jos ap omaa kasvattaisi omaisuuttaan korkeammaksi ja ei enää haluaisi omia toisen omaisuutta.

Googlaa sellainen asia kuin avioehto.

Nämä naisvihaajamiehet eivät pysty millään myöntämään, että heidän yksinäisyytensä johtuisi muusta kuin rahanpuutteesta.

Enpäs googlaa, koska olen ollut naimisissa kaksikymmentä vuotta ja olen luultavasti harmaan tappiin naimisissa rakkaan mieheni kanssa, joka kosi minua 3,5 vuoden seurustelun jälkeen. Omistamme 50/50 talostamme ja mökistämme, lainoja ei ole ollut vuosiin. :)

En vain jaksa näiden joidenkin mammojen katkeraa tilitystä, kun mies sitä, mies tätä, minä hyvä hyvä, mies paha paha. Eivät sellaiset mudelit mitään ansaitse.

Tuo on monelle ainoa harrastus, joten minun puolesta antaa mennä vain, jos se helpottaa. Suhteen tilaan tuo tuskin auttaa, mutta kai se vähän omaa erinoimaisuutta voi teroittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taas tämäkään ketju pysynyt ihan lähelläkään ap:n aloitusta, jossa pohdittiin miehen kieltäytymisen perustetta epäonnistuneesta liitosta. Täällä huudellaan omaisuuden jaosta ja ahneesta avovaimosta.

Totta, se miksi mies kieltäytyy menemästä naimisiin ao:n kanssa on paljon mielenkiintoisempaa!

Yksi vaihtoehto on tietenkin miehen epävarmuus ap:sta. Vaikka he ovat olleen kuusi vuotta yhdessä, niin ap ei ole vakuuttanut miestä vieläkään. Jossakin on silloin isosti vikaa ja vain ap miehensä kanssa sen asian tietää.

Ehkä mies on nähnyt kavereilla ja muilla liikaa huonoja avioeroja? Siinä miehellä on vielä oma täydellisen pieleen mennyt parisuhde lapsineen takana, niin tottakai se laittaa miettimään koko avioliittoa. Mies on luvannut pysyä ex-vaimonsa rinnalla myötä- ja vastoinkäymisissä, mutta miten kävikään? Eron syistä emme tiedä, mutta ehkä ap alkaa muistuttamaan liikaa exää?

Ehkä hän epävarmuus johtuu ap:n hyökkäävästä asenteesta tai hänen muista huonoista puolistaan? Ehkä ap ei pärjää miehen lasten ja suvun kanssa? Ehkä mies haluaa pitää ap:n vain vakipildenä ja kaverina, mutta siinä kaikki, ei siihen avioliitto tarvita. Ehkä rakkautta ei olekaan miehen puolelta? Ehkä miehellä on mietinnässä joku toinen nainen?

Itse en ainakaan mene uudestaan naimisiin koska 1) en halua tulla ryöstetyksi toistamiseen ja 2) haluan että lapseni saavat perintönsä täysimittaisena heti kun kuolen, ei niin että joku nainen kituuttaa vielä 20 vuotta päälle kodissani tjms.

Suoraa puhetta! Toimii aikuisessa suhteessa kunhan asia on avoimesti kerrottu ja molemmilla on omat asunnot ja oma talous muutenkin. Ja kun kumppania kohtaan ei ole sen kummempia odotuksia kuin pitää seuraa hyvinä aikoina.