Lasta kiusataan koulussa vaatteiden takia :(
Kuudesluokkalainen tyttö valitti aamulla pääkipua. Ihmettelin asiaa, sillä aiemmin tällaista ei ole ollut ja mennyt mielellään kouluun. Vaadin kertomaan, onko koulussa sattunut jotain poikkeavaa. Kertoi sitten, että yksi luokan tyttöporukka on kommentoinut ilkeän sävyyn lähes joka päivä tyttäreni ja myös muiden luokan tyttöjen vaatetusta. Lapsella on ollut päällä farkut, jegginsit, addun trikoot ja päällä housuihin sopiva peruspaita.
Tämä tyttöporukka on, lapsen sanoin, ”dissannut”, kun osalla tytöistä ei ole merkkivaatteita. Kuulemma vaatteet eivät ole mistään kotoisin, jos ei ole Filaa (kuulemma hittimerkki nyt), GANT:ia, Tommy Hilfigeriä tai ”toisen merkkistä Adidasta”, eli ilmeisesti se ”tavallinen” Adidas on out.
Kerroin tytölle, että on hyvä noin ja saa pukeutua miten haluaa ja että vaatteilla tai niiden merkillä ei ole väliä, kunhan vaatteet ovat siistit ja itselle mukavat.
En haluaisi olla vielä kouluun yhteydessä, mutta onko tämä ihan yleinen ilmiö? En todellakaan ajatellut, että esiteinitytöt voivat olla noin julmia. Varsinkin, kun ovat olleet päiväkodista asti kaveruksia.
Katselin myös netistä ko. vaatteiden hintoja. Kuka maksaa lapsen t-paidasta 30-50€, hupparissa lähes 100€! Toki löytyi myös 20€ T-paitoja, mutta silti kallis lapsen vaatteesta!
Kommentit (91)
Jos kiusaaminen tapahtuu koulussa, koulun tehtävä on ilmoittaa vanhemmille. Monet vanhemmat ovat niin puolueellisia, että jos lapsen vanhempi itse on yhteydessä kiusaajan vanhempaan, asiasta tulee isompi soppa, uskokaa pois.
Kouluaikana tapahtuvat asiat hoitaa koulu.
Ilmoittaisin koululle ja juttelisin luokanvalvojan kanssa siitä, että tyttö pelkää ilmoituksen myötä kiusaamisen lisääntyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta lapsenne kusettavat teitä! Ne keksii noita satuja saadakseen merkkivaatteita. Mun lapset ei edes tunnista merkkejä. Asutaan alle 30 km Helsingistä 2 alakoulussa ja 1 yläkoulussa. Markettivaatteissa kulkevat.
Itse olen koulunkäynninohjaaja. Lapsia kiusataan joo, mutta haloo vuonna 2019 vaatteista! EI
Ehkä tämä on paikkakohtaista, mutta ainakin Helsingissä tuo on täysin totta että kiusataan siitä, jos vaatteet eivät ole juuri niitä sen merkkisiä vaatteita, jotka ovat joukon mielestä juuri sillä hetkellä muodikkaita. Ero on kenties siinä, että asut 30 km Helsingistä.
Myllypurossako Gant on must?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ottaa myös huomioon tällainen tosiasia: jotkut ihmiset ovat herkkänahkaisia, heitä kertomansa mukaan kiusattiin koulussa, kaikissa työpaikoissa, eläkkeellä harrastuksissa jne. Siteen taas minua esim ei ole kiusattu ikinä missään ja olen jo yli seitsemänkymmentä .
Ei kaikkea kannata ottaa itteensä.
Nykyään lapset kiusaavat toisiaan vaatemerkeistä, puhelinmerkeistä ja muista aivan käsittämättömästi.
Omasta tuttavapiiristä kuultua Helsingissä: Jo 12-13-vuotiailla tytöillä on ripsienpidennykset, täsmälleen ne "oikeat" muodikkaat merkit kaikessa kengistä vaatteisiin, Vuitton-laukut, napapaidat … Ja sitten lyöttääntyvät yhteen ja kiusaavat armottomasti muita, jotka eivät halua pukeutua noin tai joiden vanhemmat eivät anna (koska ovat järkeviä) tai ei ole varaa. Ei kyse ole herkkänahkaisuudesta vaan ihan aidosta ongelmasta.
Pitää olla täsmälleen tietyt vaatteet, tai ei hyväksytä ryhmään.
Näinhän se on, mutta lapsen kanssa olisi hyvä keskustella, miksi hän haluaa kuulua sellaiseen ryhmään, jossa pitää olla täsmälleen tietynlaiset vaatteet, ripsienpidennykset yms. Mikä tällaisessa ryhmässä on lapselle niin tärkeää, että hän haluaa ehdottomasti kuulua samaan porukkaan? Sekö, että välttyy itse kiusaamiselta ja pääsee kiusaamaan muita?
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä. Nuorena se on varsinkin vahva tarve.
Siellä koulussa on myös pakko sen tietyn ryhmän kanssa viettää kaikki päivät. Haluaisitko itse viettää sellaisen ihmisryhmän kanssa kaikki päiväsi, jotka ilkeilevät sinulle avoimesti joka päivä? Ei se olisi aikuisestakaan kivaa.
Asutaan pienessä maalaiskaupungissa ja kyllä täälläkin tuo merkkien perässä juokseminen on ihan voimissaan. Ja mun mielestä näin on ollut ”aina”. Aina on joku juttu joka on muodissa, varsinkin teinien keskuudessa. Itse olen keskustellut lasteni kanssa siitä, miten muotia voi kyllä seurata mutta se ei ole elinehto. Onneksi jokainen on löytänyt myös sellaista seuraa jotka eivät vaan katso mitä on päällä.
Käytännössä olen tehnyt myös samaa kuin joku edelläolevakin, hyödynnän tarjouksia, erityisesti postimyynnistä. Olen jokaiselle lapselle ostanut muutaman merkkivaatteen, just hupparin, t-paidan, trikoot, lenkkarit. Kannattaa selailla aktiivisesti XXL, intersport, stadium jne. urheiluliikkeiden sivuja sekä liittyä kanta-asiakkaaksi. Loppujen lopuksi vaatteet ovat olleet samanhintaisia kuin ne perus cubus ja hm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta lapsenne kusettavat teitä! Ne keksii noita satuja saadakseen merkkivaatteita. Mun lapset ei edes tunnista merkkejä. Asutaan alle 30 km Helsingistä 2 alakoulussa ja 1 yläkoulussa. Markettivaatteissa kulkevat.
Itse olen koulunkäynninohjaaja. Lapsia kiusataan joo, mutta haloo vuonna 2019 vaatteista! EI
Ehkä tämä on paikkakohtaista, mutta ainakin Helsingissä tuo on täysin totta että kiusataan siitä, jos vaatteet eivät ole juuri niitä sen merkkisiä vaatteita, jotka ovat joukon mielestä juuri sillä hetkellä muodikkaita. Ero on kenties siinä, että asut 30 km Helsingistä.
Myllypurossako Gant on must?
Omat kokemukset Eirasta, Kruununhaasta, Suomenlinnasta ja Töölöstä tulevista lapsista. En tosin ole tällä hetkellä täysin kartalla, mitkä ovat ne vaaditut merkit juuri nyt, koska meillä se pahin vaihe meni jo ohi.
Kyse ei myöskään ole siitä, etteikö osalla olisi varaa, vaan kaikki eivät halua lähteä merkkivaatehullutukseen, onneksi. Se kun ei ole kovin sivistynyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta lapsenne kusettavat teitä! Ne keksii noita satuja saadakseen merkkivaatteita. Mun lapset ei edes tunnista merkkejä. Asutaan alle 30 km Helsingistä 2 alakoulussa ja 1 yläkoulussa. Markettivaatteissa kulkevat.
Itse olen koulunkäynninohjaaja. Lapsia kiusataan joo, mutta haloo vuonna 2019 vaatteista! EI
Ehkä tämä on paikkakohtaista, mutta ainakin Helsingissä tuo on täysin totta että kiusataan siitä, jos vaatteet eivät ole juuri niitä sen merkkisiä vaatteita, jotka ovat joukon mielestä juuri sillä hetkellä muodikkaita. Ero on kenties siinä, että asut 30 km Helsingistä.
Myllypurossako Gant on must?
Omat kokemukset Eirasta, Kruununhaasta, Suomenlinnasta ja Töölöstä tulevista lapsista. En tosin ole tällä hetkellä täysin kartalla, mitkä ovat ne vaaditut merkit juuri nyt, koska meillä se pahin vaihe meni jo ohi.
Kyse ei myöskään ole siitä, etteikö osalla olisi varaa, vaan kaikki eivät halua lähteä merkkivaatehullutukseen, onneksi. Se kun ei ole kovin sivistynyttä.
Esimerkiksi aika monet vanhemmat ovat sitä mieltä, että ripsienpidennykset eivät ole sopivia 13-vuotiaille.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanikäinen poika ja ongelma on tuttu. Häntä ei tosin kiusata, mutta merkit ylikorostuu ja on kokoajan mielessä kun jotain hankitaan. Luokassa kuulemma tärkeintä on merkkituotteet ja heti saa kuittia "tavallisista" vaatteista. Raskasta ja surullista touhua. Lapseni itsetunto ei ole kovin vahva, joten stressaa tuolla joskus paljon ja kukapa ilkkumista täysin kestäisi. Yritän toki kannustaa ymv. mutta en yksin voi mitenkään korjata kaikkea. Itse olenkin tehnyt niin, että hankin muutamia merkkituotteita ja loput "tavallisia". Hyödynnän näissä aina alet ymv. sillä täydellä hinnalla noita on järjetöntä ostaa. Ap toivottavasti tilanteenne ratkeaa ja ongelma helpottaa <3
Meillä 10v poika ja jo kolmannella luokalla ilmeni tuollaista ”merkkivaate-hysteriaa”. Ja siis poikaporukassa. Aina tuli kuittia kavereilta jossei oltu merkkivaatetta, laukkua, kenkiä tms... Sekä että meillä ei vaan ole rahaa ostaa sellasia, rahan arvon merkitys nyt ei tuon ikäisillä ole vielä kohdillaan.
Ja kyllä hänellä joitain yksittäisiä merkkivaatteita on, mutta en todellakaan niitä ala varta vasten ostamaan että kavereille kelpaa. Mutta todella surullista joo ja ihan kauhulla odotan että mitä nelosluokka tuo tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ottaa myös huomioon tällainen tosiasia: jotkut ihmiset ovat herkkänahkaisia, heitä kertomansa mukaan kiusattiin koulussa, kaikissa työpaikoissa, eläkkeellä harrastuksissa jne. Siteen taas minua esim ei ole kiusattu ikinä missään ja olen jo yli seitsemänkymmentä .
Ei kaikkea kannata ottaa itteensä.
Nykyään lapset kiusaavat toisiaan vaatemerkeistä, puhelinmerkeistä ja muista aivan käsittämättömästi.
Omasta tuttavapiiristä kuultua Helsingissä: Jo 12-13-vuotiailla tytöillä on ripsienpidennykset, täsmälleen ne "oikeat" muodikkaat merkit kaikessa kengistä vaatteisiin, Vuitton-laukut, napapaidat … Ja sitten lyöttääntyvät yhteen ja kiusaavat armottomasti muita, jotka eivät halua pukeutua noin tai joiden vanhemmat eivät anna (koska ovat järkeviä) tai ei ole varaa. Ei kyse ole herkkänahkaisuudesta vaan ihan aidosta ongelmasta.
Pitää olla täsmälleen tietyt vaatteet, tai ei hyväksytä ryhmään.
Näinhän se on, mutta lapsen kanssa olisi hyvä keskustella, miksi hän haluaa kuulua sellaiseen ryhmään, jossa pitää olla täsmälleen tietynlaiset vaatteet, ripsienpidennykset yms. Mikä tällaisessa ryhmässä on lapselle niin tärkeää, että hän haluaa ehdottomasti kuulua samaan porukkaan? Sekö, että välttyy itse kiusaamiselta ja pääsee kiusaamaan muita?
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä. Nuorena se on varsinkin vahva tarve.
Siellä koulussa on myös pakko sen tietyn ryhmän kanssa viettää kaikki päivät. Haluaisitko itse viettää sellaisen ihmisryhmän kanssa kaikki päiväsi, jotka ilkeilevät sinulle avoimesti joka päivä? Ei se olisi aikuisestakaan kivaa.
Jos mun työkavereissani olisi porukka, joka on aina krapulassa töissä, ja ilkeilisivät mulle sen vuoksi, että en ole krapulassa töissä, en todellakaan haluaisi kuulua niiden krapulaisten porukkaan. Olisin mieluummin töissä ihan omissa oloissani kuin alkaisin tulla krapulassa töihin.
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä, mutta ei mihin tahansa ryhmään vaan sellaiseen, jonka kokee itselleen sopivana ja mukavana. Joten jos joku koululainen haluaa kuulua juuri pinnallisten kiusaajien ryhmään, on hyvä kysyä, miksi hän haluaa olla pinnallinen ja kiusaaja.
Lasten kasvatuksessa yksi ihan keskeinen asia on pitää oma lapsi pois huonosta seurasta. Valitettavasti kaikki lapsen ympärillä olevat porukat eivät ole lapsen kannalta hyviä porukoita. On lapselle karhunpalvelus antaa ymmärtää, että porukkaan kuuluminen olisi jokin itseisarvo ja huonokin porukka olisi parempi kuin ei porukkaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanikäinen poika ja ongelma on tuttu. Häntä ei tosin kiusata, mutta merkit ylikorostuu ja on kokoajan mielessä kun jotain hankitaan. Luokassa kuulemma tärkeintä on merkkituotteet ja heti saa kuittia "tavallisista" vaatteista. Raskasta ja surullista touhua. Lapseni itsetunto ei ole kovin vahva, joten stressaa tuolla joskus paljon ja kukapa ilkkumista täysin kestäisi. Yritän toki kannustaa ymv. mutta en yksin voi mitenkään korjata kaikkea. Itse olenkin tehnyt niin, että hankin muutamia merkkituotteita ja loput "tavallisia". Hyödynnän näissä aina alet ymv. sillä täydellä hinnalla noita on järjetöntä ostaa. Ap toivottavasti tilanteenne ratkeaa ja ongelma helpottaa <3
Meillä 10v poika ja jo kolmannella luokalla ilmeni tuollaista ”merkkivaate-hysteriaa”. Ja siis poikaporukassa. Aina tuli kuittia kavereilta jossei oltu merkkivaatetta, laukkua, kenkiä tms... Sekä että meillä ei vaan ole rahaa ostaa sellasia, rahan arvon merkitys nyt ei tuon ikäisillä ole vielä kohdillaan.
Ja kyllä hänellä joitain yksittäisiä merkkivaatteita on, mutta en todellakaan niitä ala varta vasten ostamaan että kavereille kelpaa. Mutta todella surullista joo ja ihan kauhulla odotan että mitä nelosluokka tuo tullessaan.
Ja vaikka olisi rahaa, niin en ainakaan halua lapsia kannustaa tuollaiseen merkkien ylikorostamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ottaa myös huomioon tällainen tosiasia: jotkut ihmiset ovat herkkänahkaisia, heitä kertomansa mukaan kiusattiin koulussa, kaikissa työpaikoissa, eläkkeellä harrastuksissa jne. Siteen taas minua esim ei ole kiusattu ikinä missään ja olen jo yli seitsemänkymmentä .
Ei kaikkea kannata ottaa itteensä.
Nykyään lapset kiusaavat toisiaan vaatemerkeistä, puhelinmerkeistä ja muista aivan käsittämättömästi.
Omasta tuttavapiiristä kuultua Helsingissä: Jo 12-13-vuotiailla tytöillä on ripsienpidennykset, täsmälleen ne "oikeat" muodikkaat merkit kaikessa kengistä vaatteisiin, Vuitton-laukut, napapaidat … Ja sitten lyöttääntyvät yhteen ja kiusaavat armottomasti muita, jotka eivät halua pukeutua noin tai joiden vanhemmat eivät anna (koska ovat järkeviä) tai ei ole varaa. Ei kyse ole herkkänahkaisuudesta vaan ihan aidosta ongelmasta.
Pitää olla täsmälleen tietyt vaatteet, tai ei hyväksytä ryhmään.
Näinhän se on, mutta lapsen kanssa olisi hyvä keskustella, miksi hän haluaa kuulua sellaiseen ryhmään, jossa pitää olla täsmälleen tietynlaiset vaatteet, ripsienpidennykset yms. Mikä tällaisessa ryhmässä on lapselle niin tärkeää, että hän haluaa ehdottomasti kuulua samaan porukkaan? Sekö, että välttyy itse kiusaamiselta ja pääsee kiusaamaan muita?
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä. Nuorena se on varsinkin vahva tarve.
Siellä koulussa on myös pakko sen tietyn ryhmän kanssa viettää kaikki päivät. Haluaisitko itse viettää sellaisen ihmisryhmän kanssa kaikki päiväsi, jotka ilkeilevät sinulle avoimesti joka päivä? Ei se olisi aikuisestakaan kivaa.
Jos mun työkavereissani olisi porukka, joka on aina krapulassa töissä, ja ilkeilisivät mulle sen vuoksi, että en ole krapulassa töissä, en todellakaan haluaisi kuulua niiden krapulaisten porukkaan. Olisin mieluummin töissä ihan omissa oloissani kuin alkaisin tulla krapulassa töihin.
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä, mutta ei mihin tahansa ryhmään vaan sellaiseen, jonka kokee itselleen sopivana ja mukavana. Joten jos joku koululainen haluaa kuulua juuri pinnallisten kiusaajien ryhmään, on hyvä kysyä, miksi hän haluaa olla pinnallinen ja kiusaaja.
Lasten kasvatuksessa yksi ihan keskeinen asia on pitää oma lapsi pois huonosta seurasta. Valitettavasti kaikki lapsen ympärillä olevat porukat eivät ole lapsen kannalta hyviä porukoita. On lapselle karhunpalvelus antaa ymmärtää, että porukkaan kuuluminen olisi jokin itseisarvo ja huonokin porukka olisi parempi kuin ei porukkaa ollenkaan.
Se porukka on monesti valtaosa koululuokkaa.
Puolustelet koulukiusaamista?
Hei, paljon tukevia kommentteja, kiitos siitä! Oikeasti tuo ryhmään/joukkoon kuulumisen paine on todella kova, kuten jossain viestissä alakoulun opettaja kirjoitti. Ymmärrän sen toki, olenhan itsekin ollut saman ikäinen joskus. Silloin oli vain se ero, ettei ollut sosiaalista mediaa, joka voi oikeasti olla raadollinen paikka esiteineille. Juuri tuolla esitellään uusia merkkivaatteita ja myös kommentoidaan muiden ulkonäköä/vaatetusta.
Meillä on hyvät ja lämpimät välit tytön kanssa ja hän on näyttänyt mm instagramista, kuinka siellä pyydetään ”mp ja un” -kommentteja. Eli mitä mieltä joku on jostain ja mikä on tämän ulkonäkö. Siis oikeasti. 10-13v antavat toisille tytöille un (ulkonäkö) ihan suoraan esim. 7. Olen kieltänyt omaa lasta tekemästä tuollaisia.
Tämä sitten siirtyy somesta myös koulumaailmaan, jossa pitää myös olla ”täydellinen”. Tavis on ”out”. Onneksi tuntuu, että tyttö pikkuhiljaa saa muita ”tavis”kavereita luokalta. Ainakin oli koulun jälkeen ollut yhdellä ”uudella” koulukaverilla :).
Aion myös olla maanantaina opettajaan yhteydessä.
Ap
Perheissä, joissa ei ole muuta antaa lapsille, takerrutaan johonkin vaatteilla hienosteluun. Vanhemmat korvaavat omaa läsnäolottomuuttaan tavaroilla.
Yhteys kouluun aina heti kiusaamisesta. Vieläkö vanhempainiltoja järjestetään? Sinne myös keskustelemaan lasten käytöksestä.
Ennen luokiteltiin säätyihin suvun perusteella, nyt lokeroidaan vaatteiden perusteella. Millaisetkohan ovimattolääkärivanhemmat näillä tytöillä on? Jos on varaa ostella Hillaria ja Ganttia kuudesluokkalaiselle, miksei ole varaa opettaa lapselle käytöstapoja? On se saatana. Jo lukiolaisen näkökulmasta pienet lapset leveilee liikaa merkillä ja kusee elämäänsä ala-asteesta asti. Asenteet kuin narsisteilla. Mihinköhän tää maailma on menossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ottaa myös huomioon tällainen tosiasia: jotkut ihmiset ovat herkkänahkaisia, heitä kertomansa mukaan kiusattiin koulussa, kaikissa työpaikoissa, eläkkeellä harrastuksissa jne. Siteen taas minua esim ei ole kiusattu ikinä missään ja olen jo yli seitsemänkymmentä .
Ei kaikkea kannata ottaa itteensä.
Nykyään lapset kiusaavat toisiaan vaatemerkeistä, puhelinmerkeistä ja muista aivan käsittämättömästi.
Omasta tuttavapiiristä kuultua Helsingissä: Jo 12-13-vuotiailla tytöillä on ripsienpidennykset, täsmälleen ne "oikeat" muodikkaat merkit kaikessa kengistä vaatteisiin, Vuitton-laukut, napapaidat … Ja sitten lyöttääntyvät yhteen ja kiusaavat armottomasti muita, jotka eivät halua pukeutua noin tai joiden vanhemmat eivät anna (koska ovat järkeviä) tai ei ole varaa. Ei kyse ole herkkänahkaisuudesta vaan ihan aidosta ongelmasta.
Pitää olla täsmälleen tietyt vaatteet, tai ei hyväksytä ryhmään.
Näinhän se on, mutta lapsen kanssa olisi hyvä keskustella, miksi hän haluaa kuulua sellaiseen ryhmään, jossa pitää olla täsmälleen tietynlaiset vaatteet, ripsienpidennykset yms. Mikä tällaisessa ryhmässä on lapselle niin tärkeää, että hän haluaa ehdottomasti kuulua samaan porukkaan? Sekö, että välttyy itse kiusaamiselta ja pääsee kiusaamaan muita?
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä. Nuorena se on varsinkin vahva tarve.
Siellä koulussa on myös pakko sen tietyn ryhmän kanssa viettää kaikki päivät. Haluaisitko itse viettää sellaisen ihmisryhmän kanssa kaikki päiväsi, jotka ilkeilevät sinulle avoimesti joka päivä? Ei se olisi aikuisestakaan kivaa.
Jos mun työkavereissani olisi porukka, joka on aina krapulassa töissä, ja ilkeilisivät mulle sen vuoksi, että en ole krapulassa töissä, en todellakaan haluaisi kuulua niiden krapulaisten porukkaan. Olisin mieluummin töissä ihan omissa oloissani kuin alkaisin tulla krapulassa töihin.
Ihmiselle on luontaista toivoa ryhmään hyväksymistä, mutta ei mihin tahansa ryhmään vaan sellaiseen, jonka kokee itselleen sopivana ja mukavana. Joten jos joku koululainen haluaa kuulua juuri pinnallisten kiusaajien ryhmään, on hyvä kysyä, miksi hän haluaa olla pinnallinen ja kiusaaja.
Lasten kasvatuksessa yksi ihan keskeinen asia on pitää oma lapsi pois huonosta seurasta. Valitettavasti kaikki lapsen ympärillä olevat porukat eivät ole lapsen kannalta hyviä porukoita. On lapselle karhunpalvelus antaa ymmärtää, että porukkaan kuuluminen olisi jokin itseisarvo ja huonokin porukka olisi parempi kuin ei porukkaa ollenkaan.
Se porukka on monesti valtaosa koululuokkaa.
Puolustelet koulukiusaamista?
En todellakaan puolustele koulukiusaamista. Mä vain esitän kysymyksen, miksi lapsi ehdottomasti haluaa kuulua juuri koulukiusaajien porukkaan? Miksi se muu osa koululuokasta ei käy kavereiksi? Tai jos koko muu luokka on kiusaajia ja lapsi haluaa kuulua siihen porukkaan (jotta ei olisi yksin), mitä lapsi tekee, jos luokalle tuleekin uusi oppilas, jota kiusataan? Haluaako hän siis todellakin olla yksi kiusaajista? Todennäköisesti haluaa ja mun mielestä vanhemman tehtävä on myös kysyä, miksi oma lapsi haluaa olla kiusaaja tai ainakin hiljaa hyväksyä kiusaamisen.
Koulukiusaaminen ei kyllä lopu ikinä, jos jokainen lapsi haluaa kuulua kiusaajiin tai ainakin pahimpien kiusaajien hännystelijöihin. Ja vanhemmat vielä tukevat tätä kiusaajien porukkaan haluamista. Ei kiusaaminen vähene sillä, että kiusaajien suosio vain kasvaa. Jos oikeasti haluttaisiin muutosta, kiusaajien suosion pitäisi laskea.
Vierailija kirjoitti:
Hei, paljon tukevia kommentteja, kiitos siitä! Oikeasti tuo ryhmään/joukkoon kuulumisen paine on todella kova, kuten jossain viestissä alakoulun opettaja kirjoitti. Ymmärrän sen toki, olenhan itsekin ollut saman ikäinen joskus. Silloin oli vain se ero, ettei ollut sosiaalista mediaa, joka voi oikeasti olla raadollinen paikka esiteineille. Juuri tuolla esitellään uusia merkkivaatteita ja myös kommentoidaan muiden ulkonäköä/vaatetusta.
Meillä on hyvät ja lämpimät välit tytön kanssa ja hän on näyttänyt mm instagramista, kuinka siellä pyydetään ”mp ja un” -kommentteja. Eli mitä mieltä joku on jostain ja mikä on tämän ulkonäkö. Siis oikeasti. 10-13v antavat toisille tytöille un (ulkonäkö) ihan suoraan esim. 7. Olen kieltänyt omaa lasta tekemästä tuollaisia.
Tämä sitten siirtyy somesta myös koulumaailmaan, jossa pitää myös olla ”täydellinen”. Tavis on ”out”. Onneksi tuntuu, että tyttö pikkuhiljaa saa muita ”tavis”kavereita luokalta. Ainakin oli koulun jälkeen ollut yhdellä ”uudella” koulukaverilla :).
Aion myös olla maanantaina opettajaan yhteydessä.
Ap
Kannattaa tukea lapsen hyviä kaverisuhteita eikä yrittää saada omaa lastaan luokan pissisten porukkaan, jos ei halua omasta lapsestaan samanlaista pissistä. Jos haluaa, tilanne on tottakai eri.
Nyt on hyvä pohtia, että miksi juuri materialla pitää erottua. Kuka sitä vaatii? Kuka sen mahdollistaa? Miksi se mahdollisestaan? Miten jotkut päätyy merkkien uhreiksi? Nyt voi kertoa, kuinka salakavalaa markkinointi on, kun se on juurtunut noin syvälle vanhempiin ja heidän lapsiinsa. Kuka hyötyy siitä, että pukeutuu gantiin ja hillfigeriin? Näitä kun alkaa ymmärtämään mahdollisimman nuorena, niin ymmärtää kuinka yksinkertaisia materialistiset ihmiset on.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä pohtia, että miksi juuri materialla pitää erottua. Kuka sitä vaatii? Kuka sen mahdollistaa? Miksi se mahdollisestaan? Miten jotkut päätyy merkkien uhreiksi? Nyt voi kertoa, kuinka salakavalaa markkinointi on, kun se on juurtunut noin syvälle vanhempiin ja heidän lapsiinsa. Kuka hyötyy siitä, että pukeutuu gantiin ja hillfigeriin? Näitä kun alkaa ymmärtämään mahdollisimman nuorena, niin ymmärtää kuinka yksinkertaisia materialistiset ihmiset on.
Materialla erottuminen on nykypäivää ja liittyy varmasti yleiseen materian ja kuluttamisen arvostamiseen. Kouluissa on aina ollut suositut ja vähemmän suositut. Suositut oppilaat ovat aina olleet niitä, jotka määräävät tavan, millä erottua vähemmän suosituista, Ja suositut ovat aina olleet niitä, joiden porukkaan halutaan. Jos koulumaailmassa suositut tytöt päättäisivät pukeutua isovanhempiensa vaatteisiin, myös muut alkaisivat puketua isovanhempiensa vaatteisiin. Jos suositut oppilaat päättäisivät, että erottuminen vähemmän suosituista tarkoittaisi sandaaleja talvipakkasilla, meillä olisi valtava joukko koululaisia, jotka kulkisivat sandaaleissa talvipakkasilla. Jos suositut oppilaat päättäisivät, että erottuminen vähemmän suosituista tarkoittaisi possutatuointia otsassa, muutkin oppilaat haluaisivat possutatuoinnin otsaansa.
Lasten ja erityisesti teinien keskuudessa on aina ollut "johtajatyypit". Nämä johtajatyypit päättävät, mikä on cool ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hyvä pohtia, että miksi juuri materialla pitää erottua. Kuka sitä vaatii? Kuka sen mahdollistaa? Miksi se mahdollisestaan? Miten jotkut päätyy merkkien uhreiksi? Nyt voi kertoa, kuinka salakavalaa markkinointi on, kun se on juurtunut noin syvälle vanhempiin ja heidän lapsiinsa. Kuka hyötyy siitä, että pukeutuu gantiin ja hillfigeriin? Näitä kun alkaa ymmärtämään mahdollisimman nuorena, niin ymmärtää kuinka yksinkertaisia materialistiset ihmiset on.
Johtuu elintason noususta. Menin kansakouluun 1968 eikä silloin kenelläkään lapsella ollut merkkivaatteita, joten merkkivaatteiden puuttumisesta ei kiusattu. Ei muuten ollut televisiossakaan vielä mainoksia. Mutta kiusattiin monesta muusta asiasta. Koska siihen aikaan ylipainoisia lapsia oli vain hyvin vähän, ylipaino oli takuuvarma syy joutua kiusatuksi. Samoin r-vika, s-vika tai änkyttäminen. Nykyisin lasten puheviat korjataan jo ennen oppivelvollisuuden alkua, joten nämä syyt kiusaamiseen ovat jääneet historiaan. Silmälaseista kiusattiin. Ujoudesta kiusattiin. Punastumisesta kiusattiin.
Jos merkkituotteiden valmistus lopetettaisiin maailmanlaajuisesti, jostain muusta tulisi kiusaamista aiheuttava asia. Kiusaaminen on ilmiö, joka ei perustu mihinkään yksittäiseen asiaan (kuten merkkivaatteisiin, silmälaseihin tms) vaan se on vallankäyttöä. Ja ne, jotka haluavat sellaista valtaa käyttää, keksivät aina jonkin asian, joka saa heidät käyttämään tätä valtaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanikäinen poika ja ongelma on tuttu. Häntä ei tosin kiusata, mutta merkit ylikorostuu ja on kokoajan mielessä kun jotain hankitaan. Luokassa kuulemma tärkeintä on merkkituotteet ja heti saa kuittia "tavallisista" vaatteista. Raskasta ja surullista touhua. Lapseni itsetunto ei ole kovin vahva, joten stressaa tuolla joskus paljon ja kukapa ilkkumista täysin kestäisi. Yritän toki kannustaa ymv. mutta en yksin voi mitenkään korjata kaikkea. Itse olenkin tehnyt niin, että hankin muutamia merkkituotteita ja loput "tavallisia". Hyödynnän näissä aina alet ymv. sillä täydellä hinnalla noita on järjetöntä ostaa. Ap toivottavasti tilanteenne ratkeaa ja ongelma helpottaa <3
Meillä 10v poika ja jo kolmannella luokalla ilmeni tuollaista ”merkkivaate-hysteriaa”. Ja siis poikaporukassa. Aina tuli kuittia kavereilta jossei oltu merkkivaatetta, laukkua, kenkiä tms... Sekä että meillä ei vaan ole rahaa ostaa sellasia, rahan arvon merkitys nyt ei tuon ikäisillä ole vielä kohdillaan.
Ja kyllä hänellä joitain yksittäisiä merkkivaatteita on, mutta en todellakaan niitä ala varta vasten ostamaan että kavereille kelpaa. Mutta todella surullista joo ja ihan kauhulla odotan että mitä nelosluokka tuo tullessaan.Ja vaikka olisi rahaa, niin en ainakaan halua lapsia kannustaa tuollaiseen merkkien ylikorostamiseen.
Jep, sama homma ihan periaatteen vuoksi!
- 10v:n äiti
Ei tässä vähäteltykään, mutta on ihmisiä jotka ottaa kaiken esim.normaalin työpalautteen kiusaamisena ja jos olet monessa työpaikassa ollut ja aina kiusattu niin kyllä siinä peiliinkatsomisen paikka on.