MINNE KATOSIVAT SUOMEN RAHAT? Verotusta on kiristetty, maksuja korotettu, joka paikassa säästetään, silti otetaan lisää velkaa?
Selittäkääpäs tällaiselle markka-ajan hyvinvointiin tottuneelle tätä euroajan älyttömyyttä:
Miten ihmeessä on mahdollista, että yhä kovemmasta verotuksesta, korotetuista maksuista ja säästöistä huolimatta valtiomme joutuu ottamaan jatkuvasti miljardikaupalla lisää velkaa??
Siis mihin h...iin sitä rahaa oikein katoaa, kun ei tunnu millään konstilla kertyvän valtion kassaan? Systeemi vuotaa, kuka vetää välistä? Pitäisikö Suomenkin lähteä EU:sta ja nuolla haavansa? Kansannousu?
Ei muuten, mutta tulevien sukupolvien pitää ottaa lisää velkaa pelkkiin korkomenoihin.... :(
Kommentit (155)
80-luvulla valtion budjetti kasvoi kolminkertaiseksi (50 mrd-150 mrd. markkaan) kun sekä työntekijät (myös rikkaat) että yritykset maksoivat vielä veroja. Siis huomattavasti enemmän kuin BKT kasvoi. Silloin vielä tuotannon kasvu kasvatti myös verotuloja.
90-luvun alusta valtion budjetti on verotulojen hyytyessä junnannut lähes paikoillaan.
Budjetin vaatimaton kasvu ei tapahtunut enää verotulojen kasvun seurauksena vaan valtio on joutunut turvautumaan velan kasvattamiseen. Kriisin puhjetessa 1990-luvun alussa valtionvelka oli tuolloin vain 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen julkisyhteisöjen velkataso suhteessa vuotuiseen bruttokansantuotteeseen oli vuoden 2016 päätteeksi 63,1 prosenttia.
Vaikka tuotanto kasvoi 90-luvun laman jälkeen kolme kertaa nopeammin kuin EU-maiden keskiarvo melkein 15 vuotta, verotulot eivät verotuksen järjestelmäviasta johtuen riittäneet enää hyvinvointipalveluiden ylläpitoon.
Digitalisaation ja tekoälyn esiinmarssi on aikaansaanut peruuttamattoman muutoksen työelämään ja sitä kautta verotusjärjestelmään. Ihmistyö on katoavaa kansanperinnettä ja silti siihen kohdistuu suurin osa verorasituksesta ja sosiaalikustannuksista, joilla ylläpidetään hyvinvointipalveluja. Rikkaat ja automatisoituneet isot yritykset eivät enää maksa veroja.
Maammuutto kaikkineen maksaa 2-3 mrd vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Isoja summia katoaa jatkuvaan kehittämiseen, muutokseen ja muutosten ylläpitämiseen niin, että suorittavalle tasolle ei jää varaa edes hengittää. Suorittava taso myös joutuu täyttämään, vastailemaan, kirjautumaan, ihmettelemään tietoteknisiä ongelmia, jonottamaan yms. työajalla. Ja vielä pitäisi ehtiä työtyötkin hoitamaan!
Tämä. Samoin julkisella sektorilla ei tarvitse ottaa hommia niin tosissaan, sillä vastuuta ei ole ja työpaikka on silti (lähes) varma. Rahaa käytetään todella löysästi piittaamatta lainkaan kokonaisuudesta.
Rahat lähtivät kreikan kautta manner-euroopan pankeille. Kysy lisää Jyrki Kataiselta (kok) ja Jutta Urpilaiselta (sdp)
Vierailija kirjoitti:
Rahat lähtivät kreikan kautta manner-euroopan pankeille. Kysy lisää Jyrki Kataiselta (kok) ja Jutta Urpilaiselta (sdp)
Sinne ei ole lähtenyt ensimmäistäkään veroeuroa.
Valtionvelka lyhennettiin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Vaikka korkotaso on alhainen , silti lainanottaja maksaa korkoja lainoistaan. Näin tekee myös valtio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat lähtivät kreikan kautta manner-euroopan pankeille. Kysy lisää Jyrki Kataiselta (kok) ja Jutta Urpilaiselta (sdp)
Sinne ei ole lähtenyt ensimmäistäkään veroeuroa.
Näin juuri. Vasta kun Kreikka ei maksa velkojaan kulu realisoituu myös suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat lähtivät kreikan kautta manner-euroopan pankeille. Kysy lisää Jyrki Kataiselta (kok) ja Jutta Urpilaiselta (sdp)
Sinne ei ole lähtenyt ensimmäistäkään veroeuroa.
Näin juuri. Vasta kun Kreikka ei maksa velkojaan kulu realisoituu myös suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Valtionvelka lyhennettiin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Vaikka korkotaso on alhainen , silti lainanottaja maksaa korkoja lainoistaan. Näin tekee myös valtio.
Kun valtiovarainministeri Katainen lyhensi valtionvelkaa, Sdp:n Heinäluoma haukkui hänet pystyyn rahojen vastuuttomasta käytöstä. Kun hänen mielestään olisi ollut tärkeämpää käyttää se jakovara julkisten palkkojen korotuksiin. Vaikka velalla jos ei muuten, olihan Suomen talous huippuvireessä, Nokia porskutti voitosta voittoon eikä mitään lamaa ollut näköpiirissä.
Näin 2006. Ja kuinkas sitten kävikään?
eläkeläisten määrä kasvaa ja siten myös veroista maksettavat eläkkeet.
Ehkä muutamaa 80-luvun lopun "lihavaa vuotta" lukuunottamatta Suomi tarjosi "markka-aikana" monin tavoin laihemman hyvinvoinnin kuin nykymaailma vaikka monilla aika ehkä kultaakin muistot. Esim. työttömyysturva oli vielä 70-luvulla paljon nykyistä heikompi ja työttämille härjestettiin siksi ns. hätaputöitä. Yleinen päivähoitojärjestelmäkin alkoi muotoutua varsin myöhään, samoin peruskoulu oli käytössä koko maassa vasta juuri 70-luvun lopussa. Vanhuksia hoidettiin paljon nykyistä pidempään kotona sukulaisten toimesta koska vanhustentaloja ei ollut niin paljon eikä niiden taso ollut sama kuin nykyisissä palvelutaloissa.
90-luvun lamassa jouduttiin sitten heti samantien leikkaamaan moni niistä juuri saavuteteuista eduista ja palveluista joten kyllä se markka-ajan hyvinvointi oli varsin lyhyaikainen ilo. Moni asia on nykyään paremmin.
Ulkomaille ja veroparatiiseihin niitä junaillaan aika mallikkaasti. Miettikää esim Carunaa: sähkönsiirto syö ison osan varsinkin pieni-, mutta myös keskituloisten kuukausimenoista. Kaikki se raha valuu ulkomaalaiseen yhtiöön, joka ei maksa Suomeen veroja, vaikka tekee massiivista tulosta! Tällaisia vuotopaikkoja on useita, ja niitä sitten kompensoidaan kiristämällä verotusta muualta.
Muita syöppöjä: muahanmuuhto, kaivosteollisuus (taas rahat ja tuet valuu ulkomaalaisten taskuun ilman että Suomeen jää mainittavia verotuloja), homekoulut ja - sairaalat (rakennetaan väkisin halvalla ja laaduttomasti vaikka tiedetään seuraukset), turhat uudistetaan-uudistamisen-vuoksi-projektit, säästäminen paikoista jotka pitkällä aikavälillä vasta kalliiksi tulevatkin (ammattikoulutus, syrjäytyminen ja mielenterveyshoito) jne jne.
Semmoista.
Erityisesti ihmetyttää se että nuoriso ei nouse protestiin jatkuvaa valtionvelan kasvattamista vastaan, heillehän se jää maksettavaksi.
Poraavat vaan jostakin työeläkekassojen varoista, että me ei varmaan ikinä koskaan saada minkäänlaista eläkettä vaan maksellaan pyramidihuijaukseen jotta suuret ikäluokat voivat viettää ökyelämää. Vaikka kassat itse vakuuttavat rahoituksen olevan kestävällä pohjalla.
Suomen byrokratiakoneisto riittäisi 50 miljoonaiselle kansalle. Julkisella puolella, valtiolla ja kunnilla työskentelee 600 000 ihmistä, joiden palkkoihin tarvitaan lisää verorahoja. Julkisen puolen henkilöstömäärä kasvaa jatkuvasti ja siellä on palkatkin suurempia kuin yksityisellä puolella. Eivätkä ne kaikki ole opettajia tai hoitajia, siitä on turha alkaa mussuttaa. Sinne ne rahat menee.
Vierailija kirjoitti:
eläkeläisten määrä kasvaa ja siten myös veroista maksettavat eläkkeet.
Eläkeläisten eläkkeet kulutetaan espanjassa ja veronkierron kautta rahaa virtaa järkyttävästi pois maasta.
Säästöillä eli leikkauksilla ei ole saavutettu mitään hyvää (koko yhteiskunnan kannalta).
Kohteita nyt on monia, mutta vaikka nyt sitten asumistuki. Joka ikinen vuosi sitä maksetaan enemmän ja vuokrat nousee joka ikinen vuosi. Aloita nyt vaikka tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Suomen byrokratiakoneisto riittäisi 50 miljoonaiselle kansalle. Julkisella puolella, valtiolla ja kunnilla työskentelee 600 000 ihmistä, joiden palkkoihin tarvitaan lisää verorahoja. Julkisen puolen henkilöstömäärä kasvaa jatkuvasti ja siellä on palkatkin suurempia kuin yksityisellä puolella. Eivätkä ne kaikki ole opettajia tai hoitajia, siitä on turha alkaa mussuttaa. Sinne ne rahat menee.
Ensinnäkin Suomi ei ole ollenkaan erityisen byrokraattinen maa vaan itse asiassa monet asiat hoituvat täällä harvinaisen nopeasti ja mutkattomasti. Tätä ihmettelee melkein jokainen ulkomailta tänne muuttanut joka on tottunut siihen että jokaisen pikkuasian hoitoon menee vähintään työpäivä.
Toisekseen julkisen puolen työntekijöistä suurin osa on ihan suorittavan työn tekijöitä, ei byrokraatteja. On sairaanhoitajia, opettajia, infran kunnossapidon työntekijöitä jne.
Isoja summia katoaa jatkuvaan kehittämiseen, muutokseen ja muutosten ylläpitämiseen niin, että suorittavalle tasolle ei jää varaa edes hengittää. Suorittava taso myös joutuu täyttämään, vastailemaan, kirjautumaan, ihmettelemään tietoteknisiä ongelmia, jonottamaan yms. työajalla. Ja vielä pitäisi ehtiä työtyötkin hoitamaan!