Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti raskaana olevan vaimonsa - oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan - Kirjoitti selviytymisoppaan isille
15.08.2019 |
"Kaikki tuntuivat kääntyvän Tuomas Rajalaa vastaan, kun hän lähti avioliitostaan. Mies kirjoitti selviytymisoppaan eronneille isille.
Perheeseen oli syntymässä toinen lapsi, kun 2-vuotiaan lapsen isä päätti, ettei halua enää jatkaa liittoaan. Rajala oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan silloiselle vaimolleen. Hän oli myös ihastunut toiseen ihmiseen, vaikkei varsinaista toista naista ollutkaan mukana kuvioissa. Ilmoitus lähtemisestä tuli vaimolle järkytyksenä, iskuna puun takaa.
”Katso pitkään sitä lasta, koska tämä on viimeinen kerta, kun näet sen.”
Vaimon sanat jäivät mieleen, kun Rajala teki lähtöä yhteisestä kodista. Samoin lastenvalvojalla käynti. Rajala sai sanojensa mukaan kuulla, millainen hirviö hän oli jättäessään raskaana olevan naisen. Vaimon puolelle asettunut lastenvalvoja ei pitänyt Rajalaa soveliaana huoltajana vuoroviikoin tapahtuvalle tapaamisjärjestelylle, vaan isä saisi tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu.
Rajala oli tavannut tulevan vaimonsa teininä seurakunnan leirillä. Pari oli mennyt parikymppisenä naimisiin. Liitto kesti 10 vuotta. Hän menetti avioerossa kaksi kolmasosaa kavereistaan. Kun mies kävi vanhassa kotikaupungissaan, häntä kohdeltiin kuin ilmaa. Oma äitikin kääntyi toviksi poikaansa vastaan."
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten löytyi kuitenkin uusi nainen, joka oli valmis tekemän lapsia Tuomaksen kanssa? Ei tainnut Tuomaksen markkina-arvo kärsiä siitä miten kohteli ensimmäistä vaimoa?
Muakin niin jaksaa ihmetyttää miksi naiset viitsii päästää miehet helpolla ja jopa ottaa puolisokseen näitä toisen tai kolmannen kierroksen isukkeja. Aina jankutetaan että "miesten on niin helppo lähteä". Ei ole, jos yhteiskunta vihdoin alkaisi suhtautua miehiin kuin aikuisiin ja asettaisi heille aikuisen ihmisen odotukset, kuten meille naisille jo pienestä pitäen tehdään. Tällainen yhteiskunta on jo muissa pohjoismaissa, eikä asennemuutokseen mennyt kuin muutama vuosi kun valtio pakotti isät hoivaamaan. Suomessa taas pojat on poikia ja päänsilittelyä tulee päälle, 2010-luvulla. V-ttu...
No jos nyt ensin päästäisiin siihen, että miehen annetaan hoivata niitä lapsia. Niin kauan kuin miestä pidetään lähtökohtaisesti potentiaalisena uhkana ja huonompana tai apuvanhempana, ei ole toivoa että miehet lapsia hoivaisi. Eivät yksinkertaisesta jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan, kun heidät on jo lapsesta asti saatu nujerrettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä sama tapahtuisi naisen toimesta, ymmärtäjiä riittäisi, koska eihän tunteilleen mitään voi.
Ai niin... Näin on kyllä käynyt lukemattomia kertoja naisen tekemänä, mutta niistä ei vain kohista eikä ne saa p*skamyrskyä niskaansa, koska minkäs nainen tunteilleen mahtaa.
Nyt kiinnostaisi nähdä se mies, joka on raskaana, kun hänet jätetään lasten kanssa keskenään. Huips!
Kiinnostaisi nähdä se nainen, jota haukutaan julkisesta siitä,
-että jätti miehensä ollessaan raskaana. Sehän on rohkeaa ja varmasti ainoa ratkaisu, koska eihän sitä nyt kukaan kevyin ja itsekkäin perustein tee.
-että teki abortin, koska ei jaksanutkaan/halunnutkaan lasta. Sehän on vain järkevää ja lapsen parhaaksi ei mitenkään itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä sama tapahtuisi naisen toimesta, ymmärtäjiä riittäisi, koska eihän tunteilleen mitään voi.
Ai niin... Näin on kyllä käynyt lukemattomia kertoja naisen tekemänä, mutta niistä ei vain kohista eikä ne saa p*skamyrskyä niskaansa, koska minkäs nainen tunteilleen mahtaa.
Nyt kiinnostaisi nähdä se mies, joka on raskaana, kun hänet jätetään lasten kanssa keskenään. Huips!
Kiinnostaisi nähdä se nainen, jota haukutaan julkisesta siitä,
-että jätti miehensä ollessaan raskaana. Sehän on rohkeaa ja varmasti ainoa ratkaisu, koska eihän sitä nyt kukaan kevyin ja itsekkäin perustein tee.
-että teki abortin, koska ei jaksanutkaan/halunnutkaan lasta. Sehän on vain järkevää ja lapsen parhaaksi ei mitenkään itsekästä.
Tuuppa käväsee niin annan kasvot ja näet tämän kummajais naisen.
1. syy miksi jätin raskaana ollessani; mies petti usean eri naisen kamssa, oli väkivaltainen sekä henkisestä että fyysisesti, käytti aineita myös kotiin tuli aineissa, käytti rahani ja kun hänen palkkansa ja maksuvuoronsa olisi tullut, häippäsi jopa viikon mittaisille bilereissuille, sieltä kyllä sitten palattiin kera sormusten ja kukkien, kyynel silmässä "älä jätä". Olin siis täysin oman onneni nojassa raskaana, välillä kävin sukulaisilla syömässä, koska rahaa ei ollut ja miestä ei näkynyt.
2. Otin miehen takaisin koska uskotti että hän paranisi, kuten vannotti. Mies r*iskasi minut, jolloin tulin raskaaksi melkeen heti kun olin ensimmäisen synnyttänyt ja tein toisen raskauden kohdalla abortin, koska sama meno miehellä jatkui, naisia, viinaa, huumeita ja väkivaltaa, en olisi teaumoiltani kyennyt huolehtimaam yksin kahdesta lapsesta. Takaisin en miestä enää ottanut.
Nämä puolet muuten paljastuivat vasta raskauden aikana, miestä kaiketi ahdisti liikaa vastuu... tai sitten nousi päähän valta ja puolustuskyvytön nainen.
Tuo henkinen väkivalta on jatkunut eronkin jälkeen, löysi kyllä kumppanin ja ehkäpä rauhoittui hänen kanssaan, tosin onoff peristeella luultavasyi ei, mutta minun kohdalla asia om toinen, minä en saisi vaatia elareita, minun pitäisi jopa kustantaa lapsen matkustaminen toiselle puolelle Suomea, johon nykyisen puolisonsa kanssa myöhemmin muutti. Jätti jopa elarit kokonaan maksamatta, koska heillä oli muuton yhteydessä tiukkaa (itse opiskelin) ja miehen nykyiseltä puolisolta tuli viestiä, että minun tulisi heitä ymmärtää, koska heitä on siellä enemmän ja kuinka yh.t saavat hänen säälinsä mutta minua ei säälitä koska olenhan kamala ihminen ja hänen miehensä on hyvä isä, jonka olemista turhaan vaikeutan, ilmeisesti naisen mielestä elareiden vaatiminen on sitten sitä vaikeuttamista...
Palatakseni Tuomakseen, voisi kuvitella että tuossa tilassa kuin itselläni ahdistaisi, olisin voinut jättää lapsen ja samalla päässyt eroon todella pahasta ihmisestä eli lapsen isästä, lähteä viilettämään vapaana ahdistuksesta, vaan en lähtenyt koska lapsi oli tärkeämpi kuin se oma ahdistukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä sama tapahtuisi naisen toimesta, ymmärtäjiä riittäisi, koska eihän tunteilleen mitään voi.
Ai niin... Näin on kyllä käynyt lukemattomia kertoja naisen tekemänä, mutta niistä ei vain kohista eikä ne saa p*skamyrskyä niskaansa, koska minkäs nainen tunteilleen mahtaa.
Nyt kiinnostaisi nähdä se mies, joka on raskaana, kun hänet jätetään lasten kanssa keskenään. Huips!
Kiinnostaisi nähdä se nainen, jota haukutaan julkisesta siitä,
-että jätti miehensä ollessaan raskaana. Sehän on rohkeaa ja varmasti ainoa ratkaisu, koska eihän sitä nyt kukaan kevyin ja itsekkäin perustein tee.
-että teki abortin, koska ei jaksanutkaan/halunnutkaan lasta. Sehän on vain järkevää ja lapsen parhaaksi ei mitenkään itsekästä.
Tuuppa käväsee niin annan kasvot ja näet tämän kummajais naisen.
1. syy miksi jätin raskaana ollessani; mies petti usean eri naisen kamssa, oli väkivaltainen sekä henkisestä että fyysisesti, käytti aineita myös kotiin tuli aineissa, käytti rahani ja kun hänen palkkansa ja maksuvuoronsa olisi tullut, häippäsi jopa viikon mittaisille bilereissuille, sieltä kyllä sitten palattiin kera sormusten ja kukkien, kyynel silmässä "älä jätä". Olin siis täysin oman onneni nojassa raskaana, välillä kävin sukulaisilla syömässä, koska rahaa ei ollut ja miestä ei näkynyt.
2. Otin miehen takaisin koska uskotti että hän paranisi, kuten vannotti. Mies r*iskasi minut, jolloin tulin raskaaksi melkeen heti kun olin ensimmäisen synnyttänyt ja tein toisen raskauden kohdalla abortin, koska sama meno miehellä jatkui, naisia, viinaa, huumeita ja väkivaltaa, en olisi teaumoiltani kyennyt huolehtimaam yksin kahdesta lapsesta. Takaisin en miestä enää ottanut.
Nämä puolet muuten paljastuivat vasta raskauden aikana, miestä kaiketi ahdisti liikaa vastuu... tai sitten nousi päähän valta ja puolustuskyvytön nainen.
Tuo henkinen väkivalta on jatkunut eronkin jälkeen, löysi kyllä kumppanin ja ehkäpä rauhoittui hänen kanssaan, tosin onoff peristeella luultavasyi ei, mutta minun kohdalla asia om toinen, minä en saisi vaatia elareita, minun pitäisi jopa kustantaa lapsen matkustaminen toiselle puolelle Suomea, johon nykyisen puolisonsa kanssa myöhemmin muutti. Jätti jopa elarit kokonaan maksamatta, koska heillä oli muuton yhteydessä tiukkaa (itse opiskelin) ja miehen nykyiseltä puolisolta tuli viestiä, että minun tulisi heitä ymmärtää, koska heitä on siellä enemmän ja kuinka yh.t saavat hänen säälinsä mutta minua ei säälitä koska olenhan kamala ihminen ja hänen miehensä on hyvä isä, jonka olemista turhaan vaikeutan, ilmeisesti naisen mielestä elareiden vaatiminen on sitten sitä vaikeuttamista...
Palatakseni Tuomakseen, voisi kuvitella että tuossa tilassa kuin itselläni ahdistaisi, olisin voinut jättää lapsen ja samalla päässyt eroon todella pahasta ihmisestä eli lapsen isästä, lähteä viilettämään vapaana ahdistuksesta, vaan en lähtenyt koska lapsi oli tärkeämpi kuin se oma ahdistukseni.
Lisään vielä että täällä jatkuvasti haukutaa yh äitejä, ymmärtämättä sitä että se yh oli se ihminen joka päätti kantaa vastuun lapsesta jopa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätit sitten oleellisia kohtia kopioimatta! Esim. "Kaikkein hirvein tapa uhkailla isää on sanoa, että vien sinulta lapset etkä tapaa niitä koskaan. Kuulin tämän lauseen itsekin, mutta ymmärrän, että se oli alkujärkytystä. Ex-vaimoni on upea persoona, joka ei ole koskaan yrittänyt hankaloittaa mun ja lasten tapaamista, vaan pikemminkin tukenut sitä. Hän ei ole koskaan sanonut pahaa sanaa lapsille minusta, Rajala kiittää.
Isä sai olla mukana myös toisen lapsensa syntymässä, mikä jäi mieleen ilopilkkuna avioerokriisin keskellä."
Ja paljonkos äiti puolusti isää lapsenvalvojaa vastaa huoltajuudesta ja elinjärjestelyistä sovittaessa? Eihän sitä tarvitse kuin aluksi järkyttyneenä mies mustamaalata, niin lastenvalvoja hoitaa loput. Sitten voikin piiloutua viranomaisen päätöksen/suosituksen taakse ja tukea kovasti tapaamisia.
Mitäpä jos nainen olisikin lastenvalvojan luona sanonut, että hän haluaa etävanhemmaksi ja tapaamiset vain joka toinen viikko? Mies olisi saanut huollettavakseen 2-vuotiaan ja vastasyntyneen. Silläkö se miehen ahdistus olisi helpottanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy sanoa, että ymmärrän jossian määrin miehiä näin perheenäidin näkökulmasta. Nykyään miesten rooli on alistua koiran tasolle passaavaksi palvelijaksi siitä lähtien kun plussa raskaustestiin tulee. Siitä lähtien puoliso alkaa määrittelemään oikean perhe-elämän standardeja, miten siivotaan, mitä kokataan, miten kukakin saa viettää aikaansa. Katselkaa ympärillenne! Kyllä te huomaatte tämän itsekin. Minun veljeni, joka on hoitanut töiden ohella lapsiaan kaiken vapaa-aikansa, ei käy enää yksin yhtään missään. Siis ei tosiaan yksin yhtään missään. Jos perheessä äiti sattuu olemaan sen verran reilu, että vapaa-aikakin jaetaan sopivalla tavalla, niin se on sitten miehen onni. Jos ei, niin "äitihän on aina enemmän väsyneempi ja tekee aina enemmän kuitenkin", joten äippä saa tämänkin päättää. Moni nainen käyttää surutta hyväkseen tätä valta-asemaansa. Tasa-arvo ei toteudu suhteessa, jossa on pieniä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että ymmärrän jossian määrin miehiä näin perheenäidin näkökulmasta. Nykyään miesten rooli on alistua koiran tasolle passaavaksi palvelijaksi siitä lähtien kun plussa raskaustestiin tulee. Siitä lähtien puoliso alkaa määrittelemään oikean perhe-elämän standardeja, miten siivotaan, mitä kokataan, miten kukakin saa viettää aikaansa. Katselkaa ympärillenne! Kyllä te huomaatte tämän itsekin. Minun veljeni, joka on hoitanut töiden ohella lapsiaan kaiken vapaa-aikansa, ei käy enää yksin yhtään missään. Siis ei tosiaan yksin yhtään missään. Jos perheessä äiti sattuu olemaan sen verran reilu, että vapaa-aikakin jaetaan sopivalla tavalla, niin se on sitten miehen onni. Jos ei, niin "äitihän on aina enemmän väsyneempi ja tekee aina enemmän kuitenkin", joten äippä saa tämänkin päättää. Moni nainen käyttää surutta hyväkseen tätä valta-asemaansa. Tasa-arvo ei toteudu suhteessa, jossa on pieniä lapsia.
Ymmärrät miehiä, aivan kaikkia miehiä, melkoisen sovinistista sontaa naisen kädelläsi kirjoitat.
On miehiä jotka ovat tasa-arvoisia, kuten on naisiakin.
On naisia jotka eivät ole tasa-arvoisia kuten on miehiäkin.
Aikamoista sukupuolen yleistämistä.
Aina voi erota jos on huonossa suhteessa, lapsista tulisi kuitenkin kantaa vastuu, se ei vaadi parisuhdetta vaan selkärangan.
Eikös kaikki helarit uhriudu? Paska tempou paska jätkä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten löytyi kuitenkin uusi nainen, joka oli valmis tekemän lapsia Tuomaksen kanssa? Ei tainnut Tuomaksen markkina-arvo kärsiä siitä miten kohteli ensimmäistä vaimoa?
Muakin niin jaksaa ihmetyttää miksi naiset viitsii päästää miehet helpolla ja jopa ottaa puolisokseen näitä toisen tai kolmannen kierroksen isukkeja. Aina jankutetaan että "miesten on niin helppo lähteä". Ei ole, jos yhteiskunta vihdoin alkaisi suhtautua miehiin kuin aikuisiin ja asettaisi heille aikuisen ihmisen odotukset, kuten meille naisille jo pienestä pitäen tehdään. Tällainen yhteiskunta on jo muissa pohjoismaissa, eikä asennemuutokseen mennyt kuin muutama vuosi kun valtio pakotti isät hoivaamaan. Suomessa taas pojat on poikia ja päänsilittelyä tulee päälle, 2010-luvulla. V-ttu...
No jos nyt ensin päästäisiin siihen, että miehen annetaan hoivata niitä lapsia. Niin kauan kuin miestä pidetään lähtökohtaisesti potentiaalisena uhkana ja huonompana tai apuvanhempana, ei ole toivoa että miehet lapsia hoivaisi. Eivät yksinkertaisesta jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan, kun heidät on jo lapsesta asti saatu nujerrettu.
Kukaan ei takuulla kiellämiestä hoitamasta lastaan, jos mies sen kunnolla tekee. Mutta jos hoito on sitä, että annetaan vauvan parkua pinnasängyssä ja itse pelataan kuulokkeet kotvilla pleikkaria, niin pakkohan siihen on puuttua. Tai jos mies ei suostu jäämään vauvan kanssa kahden, koska pelkää, ettei osaa hoitaa, kun ei koskaan ota vauvasta vastuuta yksin. Miesten täytyy itse ottaa se vastuu ja alkaa hoitamaan sitä lasta, heti kun se laitokseslta kotiin tuodaan. Moni mies pakenee töihin ja jättää vauvan naisen huoleksi.
Ei naisillekaan kukaan sitä vastuuta ANNA, vaan nainen joutuu sen vastuun ottamaan. Myös mies voi ihan itse OTTAA vastuun, eikä jäädä kädet ristissä oottamaan, että joku sen hänelle antaa.
Eikä kukaan niitä poikalapsia nujerra. Enintään isät itse, kun höpöttävät pojilleen, ettei tuo ja tuo ole miesten hommaa.
Kukaan ei myöskään pidä miestä potentiaalisena uhkana, ellei hän itse anna niin olettaa, puhumattakaan siitä, että mies olisi huonompi vanhempi, jos vain itse näyttää omalla käytöksellään olevansa OIKEA, välittävä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ansainnut kaiken halveksinnan, varsinkin kun on itse vielä tehnyt tuosta noin ison numeron, kun ei ole tajunnut omaa idioottimaisuuttaan. Kuka nainen vielä haluaa tuollaisen kanssa olla? Joku epätoivoinen? Tai sitten miehellä on varallisuutta tms. joka houkuttelee "kotiäideiksi" haluavia.
On uudestaan naimisissa ja pari muksua uudesta liitosta. Vaimo on ihan omalla työllään toimeen tuleva ihminen. En häntä idioottina pitäisi, enkä epätoivoisenakaan. Olisi varmasti voinut valita toisinkin, mutta syystä tai toisesta päätyi yhteen Rajalan kanssa. Saattoihan siihen joku rakkauskin vaikuttaa.
Ja missään ei muuten lue, että olisi ollut hellareista kyse tuossa aikaisemmassa kuviossa.
Niin, uusi vaimo on se, johon herra työpaikallaan rakastui, ja aiheutti aika hirveän tilanteen kaikille, jotka tiesivät mikä tilanne kotona on. Moni tunsi ex-vaimonkin, ja joutui seuraamaan sivusta sitä pettämissekoilua. Ja se toinen lapsi oli kyllä ihan tarkoituksella alulle laitettu sen exän kanssa.
Mutta silloin kun rakastuu toiseen, sitä alkaa etsiä vikaa siitä omasta kumppanista. Että jollainlaillahan se vika täytyy olla jossain muualla kuin itsessä.
On vaikea ymmärtää miten kyseinen mies on kehdannut kirjoittaa tällaista paskaa, kertomatta sitten ihan oikeasti koko tarinaa. Joka todella on "Minkkiset" alusta loppuun. Miten kehtaa ihmetellä, että ihmiset eivät jääneet paijaamaan päähän ja tukemaan miestä, joka toimii parisuhteessa törkeimmällä mahdollisella tavalla?
Olisi edes löytänyt sitten sen elämänsä onnen ja kaiken ihanuuden, mutta eipä tässä tarinassa niinkään käynyt, ovat pikkulinnut kertoneet. Uuden vaimon kanssa lapsikin piti muuten laittaa alulle vuoden sisään erosta. Että eipä tämä herra kyllä mitenkään päin pysty koskaan ajattelemaan yhtään mitään muuta kuin itseään.
Saanko linkin boldattuun?
No eihän tuon julkisesti kertominen sopisi tähän kirjaan, jossa mies esitetään uhrina. Mutta ei tarvitse olla kovin kummoinen salapoliisi, että tarvittavan tiedon netistä löytää.
Ihan jo wikipedia asian kertoo.
Muuten hyvä, mutta ei ollut syy eroon. Tapahtui myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että ymmärrän jossian määrin miehiä näin perheenäidin näkökulmasta. Nykyään miesten rooli on alistua koiran tasolle passaavaksi palvelijaksi siitä lähtien kun plussa raskaustestiin tulee. Siitä lähtien puoliso alkaa määrittelemään oikean perhe-elämän standardeja, miten siivotaan, mitä kokataan, miten kukakin saa viettää aikaansa. Katselkaa ympärillenne! Kyllä te huomaatte tämän itsekin. Minun veljeni, joka on hoitanut töiden ohella lapsiaan kaiken vapaa-aikansa, ei käy enää yksin yhtään missään. Siis ei tosiaan yksin yhtään missään. Jos perheessä äiti sattuu olemaan sen verran reilu, että vapaa-aikakin jaetaan sopivalla tavalla, niin se on sitten miehen onni. Jos ei, niin "äitihän on aina enemmän väsyneempi ja tekee aina enemmän kuitenkin", joten äippä saa tämänkin päättää. Moni nainen käyttää surutta hyväkseen tätä valta-asemaansa. Tasa-arvo ei toteudu suhteessa, jossa on pieniä lapsia.
No nytkö sitten se on kamalaa, että toinen puolisoista alennetaan "koiran" tasolle? (Meillä koira saa kaiken palvelun ja passauksen :D ) Eihän se tietenkään oikein ole, mutta naisten kohtalo se on ollut kautta aikain. Eikä se ketään ole hetkauttanut. Naiset on olleet nyrkin ja hellan välissä vuosisatoja. Nyt kun veljesi on joutunut kotonaan tekemään hommia on se ihan kamalaa. Olen ennenkin huomannut, että monet naiset on ihan kauhuissaan, jos joku mies joutuu samaan tilanteeseen missä naiset on aika yleisestikin, eli raatamaan sekä kotona , että töissä. Siinä tilanteessa vain mies on säälittävä olento, mutta naiselle se on normaalia elämää/arkea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätit sitten oleellisia kohtia kopioimatta! Esim. "Kaikkein hirvein tapa uhkailla isää on sanoa, että vien sinulta lapset etkä tapaa niitä koskaan. Kuulin tämän lauseen itsekin, mutta ymmärrän, että se oli alkujärkytystä. Ex-vaimoni on upea persoona, joka ei ole koskaan yrittänyt hankaloittaa mun ja lasten tapaamista, vaan pikemminkin tukenut sitä. Hän ei ole koskaan sanonut pahaa sanaa lapsille minusta, Rajala kiittää.
Isä sai olla mukana myös toisen lapsensa syntymässä, mikä jäi mieleen ilopilkkuna avioerokriisin keskellä."
Ja paljonkos äiti puolusti isää lapsenvalvojaa vastaa huoltajuudesta ja elinjärjestelyistä sovittaessa? Eihän sitä tarvitse kuin aluksi järkyttyneenä mies mustamaalata, niin lastenvalvoja hoitaa loput. Sitten voikin piiloutua viranomaisen päätöksen/suosituksen taakse ja tukea kovasti tapaamisia.
Mitäpä jos nainen olisikin lastenvalvojan luona sanonut, että hän haluaa etävanhemmaksi ja tapaamiset vain joka toinen viikko? Mies olisi saanut huollettavakseen 2-vuotiaan ja vastasyntyneen. Silläkö se miehen ahdistus olisi helpottanut?
Luultavasti. Hänhän halusi eroon parisuhteestaan eikä lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekipä tempun? Ajattelen kuitenkin, että lapselle itselleen on tarpeelista tuntea isänsä. Olkonkin isä millainen hyvänsä. Kaikenlainen kiristäminen lapsilla kertoo vain ihmisen kyvyttömyydestä ja tunteidensa hallitsemattomuudesta. Kiristäminen lapsilla on myös itsekäsä ja lapsen oikeuksien loukkausta. Lapsella on oikeus isään ja hänen sukuunsa. Olkoonkin äiti asiasta eri mieltä.
Tunnen useamman eroperheen. Kaikissa perheen isä on lähtenyt uuden naisen matkaan ja jättänyt äidin pienten lasten kanssa.
Kaikissa tapauksissa äiti yrittää pitää kiinni siitä, että lapsilla olisi yhteys isään. Hyvin monissa tapauksissa se on isästä johtuvista syistä haasteellista.
Kuvio menee usein niin, että ensin menee useampi kuukausi, puoli vuotta, vuosi, kun mies elää rakkaussymbioosissa uuden naisen kanssa. Lapset ei tähän kuvioon oikein mahdu.
Sitten muutetaan uuden naisen kanssa yhteen ja halutaan olla hyvä isä. Ja uusi nainen haluaa olla hyvä äitipuoli. Ja lapsetkin kelpaavat tähän kuvioon.
Lapset oireilee eroa ja jossain vaiheessa tulee arki myös siihen uusioperheeseen. Uusi nainen kyllästyy toisen naisen kiukutteleviin ja vaativiin lapsiin, eikä enää haluakaan leikkiä näiden kanssa. Joissain tapauksissa ei edes nähdä heitä. Tapaamiset vaikeutuu, vaikka äiti kuinka yrittäisi, että pitäkää nyt lapsia sielläkin.
Pahimmassa tapauksessa mies ja uusi nainen eroavat. Mies alkaa etsiä uutta, sinä aikana ei taas ehdi nähdä lapsia, jne. Ei vaikka äiti kuinka soittelisi perään.
Sama kaava toistuu lähes aina.
Jännä. Minäkin tunnen useamman eroperheen, mukaan lukien omani. Niissä mies ei ole lähtenyt uuden matkaan. Tunnen myös naisen, joka lähti, koska perhe-elämä ahdisti ja lapsi haittasi ikuisen nuoruuden elämistä. Nyt isä huolehtii lapsesta.
Tämä äijä toimi todella inhottavasti, mutta silti ei voi yleistää.
Aivan. Lisäksi tunnettu fakta on se, että naiset ottavat leijonan osan eroista sekä ovat keskimäärin tyytymättömämpiä tasaiseen arkeen ja halukkaampia kaikkeen kivaan ja muutokseen. Silti miehet ne vaan ovat paskoja ja lähtevät nuorten perään. On se kumma.
Naiset ottavat isomman osan eroista, kyllä.
Syyt sen sijaan ovat miehen päihdekäyttö, pettäminen ja se ettei mies ota osaa perheen arkeen juurikaan vaan harrastaa ja kulkee kavereiden kanssa vapaa- aikansa .
Tässä pääsyyt naisten ottamiin eroihin.
Sen lisäksi on kypsymättömiä naisia toki jotka kyllästyvät aina ja lähtevät etsimään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä sama tapahtuisi naisen toimesta, ymmärtäjiä riittäisi, koska eihän tunteilleen mitään voi.
Ai niin... Näin on kyllä käynyt lukemattomia kertoja naisen tekemänä, mutta niistä ei vain kohista eikä ne saa p*skamyrskyä niskaansa, koska minkäs nainen tunteilleen mahtaa.
Nyt kiinnostaisi nähdä se mies, joka on raskaana, kun hänet jätetään lasten kanssa keskenään. Huips!
Kiinnostaisi nähdä se nainen, jota haukutaan julkisesta siitä,
-että jätti miehensä ollessaan raskaana. Sehän on rohkeaa ja varmasti ainoa ratkaisu, koska eihän sitä nyt kukaan kevyin ja itsekkäin perustein tee.
-että teki abortin, koska ei jaksanutkaan/halunnutkaan lasta. Sehän on vain järkevää ja lapsen parhaaksi ei mitenkään itsekästä.
Nyt kirjoitat asiasta, joskta et luultavasti mitään ymmärrä. Jos raskaana oleva nainen jättää miehen/ tulevan lapsensa isän, syyt todellakin ovat painavat. Mies on ehkä väkivaltainen ja naisen on syytä pelätä oman ja tulevan lapsen terveyden/hengen puolesta. Tai sitten mies käyttää liikaa päihteitä, ja nainen ei halua, että lapsi joutuu siitä kärsimään. Nainen/tuleva äiti kun yleensä menee lapsi edellä. Lapsen parhaaksi ollaan valmiita tekemään suuriakin uhrauksia.
Harvoin nainen päätyy aborttiin(joka on naiselle yleensä raskas päätös ja monet kärsii siitä loppu elämänsä) jos lapsi on suunniteltu. Mutta jos esim perheesä on jo vaikkapa 3 pientä lasta ja vahinkoraskaus pääsee alkamaan heti kohta laitokselta kotuiduttua, niin voi olla, että perheen jaksamisen kannnalta on järkevintä luopua neljännestä lapsesta. Jos lapset syntyy vuoden välein, on niiden hoitaminen raskasta. Tuskin sitä jaksaa se osallistuva isäkään, saatika raskauden ja synnytyksen läpikäynyt/väsyttämä nainen. Siinä jää yöunet vuodesta toiseen jatkuvasti olemattomaksi.
Ihanaa näin naisena, että rohkea mieskin pystyy ottamaan ohjat omiin käsiinsä ja elämään avoimesti vapauden ja omaehtoisuuden merkeissä. Itse jätin mieheni jo vuosia sitten ja lapset jäivät isälle. Olen tyytyväinen: minulla on omaa aikaa ja voin matkustella ja seikkailla lyhyissä ihanan sitoutumispakkoa karttavissa suhteissa. En haikaile uutta " kestävää ihmissuhdetta". Lapsistaankin onnistuu pääsemään eroon henkisellä tasolla yllättävän helposti. Mieti, että joudut luopumaan nyt niin ihanasta piltistäsi about 20 vuoden kuluttua joka tapauksessa - "Lainaa vain, vain lainaa hetkisen ..."
Kyllä on törkeä temppu mieheltä jättää raskaana oleva vaimo. Eikö mies tajua että voi olla todella hankalaa käydä esim. kaupassa jos on revennyt synnytyksessä. Ei välttämättä saa nostaa yhtään mitään jos on sektiohaava. Ihan käytännön asioiden hoitaminen on todella vaikeaa. Kyllä tuo toimittaja on kyllä aivan urpo, toivottavasti kukaan ei osta kirjaa ja itse ainakin laitan koko YleX:n boikottiin koska en halua mitenkään rahallisesti tukea tuollaisen vässykän elämää. Jos itse olisin ollut nuin mielisairas ja tehnyt noin itsekkään teon niin pysyisin kyllä töissä jossain ihan muualla kuin julkisuudessa. Mutta kuten todettu, ei taida olla ihan terve ihminen henkisesti.
Tämä poikkeaa kaavasta vain siinä että eroavilla on yleensä kaksivuotias.
Vierailija kirjoitti:
Ja tää on muutenkin huvittavaa, kuinka naistenlehdet pursuaa artikkeleita voimaantuneista naisista, jotka jättäneet pitkän parisuhteen ja löytäneet vihdoin sen oikean jälkeen päin. Girl power! Mutta kun mies tekee saman niin voi helvetti mikä sika.
:-D
Itse olen törmännyt lähinnä artikkeleihin, joissa nainen on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta voi toki olla osin tai täysin molemminpuolista, mutta silloin suhde on hyvä päättää. Tuomaksen vaimossa taas ei ollut kuulemma valittamista. Ainoastaan viimeisillään raskaana taaperon äitinä isän pudottaessa hautomansa eropommin "mä tästä lähden enkä tule enää takaisin" ilman muuta keskustelua on järkytyksestä sanonut, ettet nää enää lapsiasi. Sekin on aivan ymmärrettävä ensimmäinen ajatus, että tuo p.aska isä ei saa toista tilaisuuttakaan hylätä lapsiaan. Ja sitten kuitenkin tapaamisoikeudet on lopulta järkestyneet vastasyntyneen ja taaperon kanssa ja lopulta mieskin on kasvattaja sen verran selkärankaa, että haluaa ja saa lapsia hoitaa enemmänkin.
Tosiaan tämän Tuomaan vanhimmat laoset ovat n. 12- ja 10-vuotiaat. Ilmestyykö ero-opas osittain siitä syystä, että tämä (n.a.rsisti? Sori vaan, mutta hei, voisko olla?) mies pääsee manipuloimaan sopivassa iässä olevia, tavallaan jo välkkyjä, mutta kuitenkin helposti ohjailtavia nuoria ihmisiä?
"Iskällä oli niin niin vaikeaa aikaa äitinne kanssa ja itseni kanssa, voin henkisesti pahoin. Minulla oli myös tunnetaidoissa puutteitta enkä osannut puhua :'( niin siksi minulla ei ollut myöskään kykyä kantaa vastuuta, onneksi äidillänne oli (raskaana olevan traumatisoitumisesta viis) niin jätin hänet k.u.seen. Mutta ymmärtäkää rakkaat lapset, että olen kuitenkin hyvä mies. Minähän autan muita, kirjoitin tämän "oppaan"."
Todella ihmeellistä, että joku uusi nainen on antanut hänelle vastakaikua. En tajua mikä voisi tuollaisessa oliossa ketään viehättää (sori uusi perhe). Mies on tosiaan taitavampi puhumaan kuin väittää, manipuloija ja valehtelija. Onneksi itselläni ei ole kokemusta vastaavista ihmisistä, yök!
Isänpäivän myyntimenestys.