Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Itse olin silloin 8-vuotias, asuimme Helsingissä enkä muista että olisi ollut mitään muuta ihmeellistä kuin että ei saanut sen jälkeen syödä sieniä eikä kalaa.
Kommentit (892)
Kesken koulupäivän luokan ikkunoiden verhot suljettiin. Tällöin onnettomuudesta oli kulunut jo kolme tai neljä päivää ja asia oli jo uutisissa.
Varmasti suojasi hurjasti.
Olin tuolloin 21 v ja mitään emme tehneet ja johtui siitä, että oli jo ns. pöksyissä, kun suomen säteilyviranomaiset uskalsivat mitään asiasta kertoa. Eli laskeumat jo tulleet. Ja muistelen, että vasta vuosien jälkeen saatiin tietoja niistä alueista, jonne tuli isoimmat laskeumat ja siellä oli jo marjat ja sienet kerätty ja syöty. Että semmottis se meni.
Joku vanhempi henkilö saattaa muistella isompaa kriisiä eli Kuuban ohjuskriisiä, mikä tapahtui 1960-luvun alussa. Silloin varauduttiin Venäjän ja Usan väliseen ydinsotaan.
Kouluissa opetettiin lapsille, miten piti menetellä jos sota syttyy. Varmaan se suojautumisen opetus oli jotain pulpetin alle piiloon menemistä ydinräjäytyksen sattuessa.
Meillä oli kasvimaa, sen viereen jotkut säteilytyypit toi säteilymittarin. Se oli siinä koko kesän, välillä kävivät katsomassa lukemia. Syksyllä sanoivat, että kasvimaan antimet ovat syömäkelpoisia.
Muisti tietoni on aika hatarat, mutta dramaattiset. Meille oli jo aiemmin hankittu kaasunaamarit koko perheelle. Niitä ei kuitenkaan käytetty. Niiden avulla voisi vain voittaa aikaa, siirtyä toisaalle. Hankalat pitää päällä.
Ulkona pidin hengityssuojaa joka auttaa tiettyihin säteisiin. Kalliolle en istunut, sieniä ja marjoja tuli vältettyä. Monenlaista yritettiin välttää, seurattiin tarkoin tuulen suuntia. Muistaakseni Ruotsi kärsi meitä pahemmin. Kaikki tieto säteilyn haitoista tuli omasta perheestä, Stukin info ontui pahemman kerran. Siitä ajasta jäi luottamuspula Stukkiin. Nytkin epäilyttää radon pitoisuudet metrotunneleissa ja kallioluolien parkkipaikoissa. Oma aloitteisesti ei tietoa heiltä heru. Onneksi asuntojen radonin mittauksiin heiltä saa hyvän avun. Talveksi kannattaa ottaa mittarit kotiin. Tämä vihollinen kun on näkymätön, vaikka se tappaa.
Uskon, että nykyään ei peitellä mitään tietoa, onneksi kulttuuri on muuttunut paremmaksi.
Jotakin oli sattunut mitä sitten vähäteltiin ajan Neuvostoliitto hengessä ja Ruotsin uutisointi oli sitten jo kiusallista Suomelle kun totuus jo löi esiin.
Pahimmissa paikoissa punertavaa pölyä ja myöhemmät oudot syöpäkuolemat ilman aiempaa sukurasitusta?
Kokeisiin piti lukea, ei sen kummempaa. Tšernobyl ei vaikuttanut elämääni millään tavalla, siis uutisten seuraamista lukuun ottamatta.
Ennix kirjoitti:
Marjoja ja sieniä ja poronlihaa piti välttää, muuten oltiin yhtä vallattomia kuin ennenkin. Olin ysiluokalla tuolloin.
Poronliha onkin tosi yleinen ruoka Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kellään ei ollut maskia eikä liikkumista rajoitettu millään tavalla.
No mitä maski ydinlaskeumassa edes auttaisi.. Ydinlaskeuma ei ole tarttuva tauti. 🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Ennix kirjoitti:
Marjoja ja sieniä ja poronlihaa piti välttää, muuten oltiin yhtä vallattomia kuin ennenkin. Olin ysiluokalla tuolloin.
Poronliha onkin tosi yleinen ruoka Suomessa.
Kyllä kouluruokailussa poronkäristys ja porokeitto juustopohjassa olivat herkkujani.
Olin 7-vuotias, ei tehty mitään. Kotkassa asuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellään ei ollut maskia eikä liikkumista rajoitettu millään tavalla.
No mitä maski ydinlaskeumassa edes auttaisi.. Ydinlaskeuma ei ole tarttuva tauti. 🤦🏻
Miksi säteilydokkareissa tutkijoilla on suojapuvut maskeineen?
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaa. Soivatko pommitussireenit ja ryntäilivätkö ihmiset pommisuojiin ja apteekkeihin hamstraamaan jodia?
Tuohon aikaan ei tainnut olla internetiä joten virallisen median varassa mentiin.
Olin 20 vuotias ja ihan tavallinen päivä oli. Uutisia ikäänkuin pantattiin, ja ilmeisesti annettiin ymmärtää ettei täällä Suomessa ole mitään hätää.
" Rain was purposely seeded over 10,000 km 2 of the Belorussian SSR by the Soviet air force to remove radioactive particles from clouds heading toward highly populated areas. Heavy, black-coloured, rain fell on the city of Gomel just over the Belarus border."
Olin 16-vuotias tuolloin. Muistan, että vielä 12. joulukuuta tervapääskyt lenteli. Laitoin tämän päiväkirjaani. Kai niillä oli laskeuman vuoksi mennyt vaistot sekaisin. Sitten tuli pakkaset ja pääskyt kuolivat.
Lehmät pääsi tosi myöhään kesällä laitumelle, mölisivät ihmeissään navetassa mikä on kun valo lisääntyy ja ovet eivät aukea. Olivat niiiiin onnellisia sitten kun pääsivät ja juoksivat monta päivää hulluina että maito ei meinannut herua.
Olin 15v ja asuimme (ja meillä oli mökki) Savossa pahimmalla laskeuma-alueella. Sinä kesänä vanhempani eivät kalaa ja marjoja tainneet käyttää kuten ennen (sieniä he eivät keränneet muutenkaan), mutta muuta erikoista ei tule mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistelen kun Naistenklinikalla rauhoittelin tuoreita äitejä joista osa oli paniikissa.
Elämän iloisin tapahtuma ja sitten vanhemman suuri vastuu ja huoli iski täysillä.Olin 16v tuolloin ja päätin että en tee lapsia tällaiseen maailmaan.
Eikös melkein kaikki 16 v tytöt päätä olla hankkimatta lapsia?
Minä olen sen päätöksen pitänyt.
Olin kolmannella luokalla tuolloin. Tosiaankin Neuvostoliiton tiedotuspolitiikasta ja sen ajan mediamahdollisuuksista johtuen tieto tuli parin päivän päästä virallisia uutiskanavia pitkin. Se jäi mieleen, että joskus posauksen jälkeen mentiin koulusta lähiluontoon kävelemään, ja opettaja sanoi ettei saa poimia kukkia yms. maasta.
Näin Kanta-Hämeessä.
Eipä mitään, koska laskeuma oli jo alhaalla, kun tieto tuli. Eikä tieto olisi hätkäyttänyt ajantasaisenakaan, koska intissä oli annettu asiasta hyvää tietoa. Sen mukaan ydinpommin välähtäessä horisontissa oli mentävä matalaksi sadeviitan alle paineaallon ja säteilevien hiukkasten takia. Paineaallon mentyä piti ravistella ydinhiukkaset viitasta ja jatkaa kaikessa rauhassa sotimista.