Lue keskustelun säännöt.
Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Itse olin silloin 8-vuotias, asuimme Helsingissä enkä muista että olisi ollut mitään muuta ihmeellistä kuin että ei saanut sen jälkeen syödä sieniä eikä kalaa.
Kommentit (892)
Olin lukiossa. Vanhempani olivat maanviljelijöitä silloin aikanaan suuren maito- ja lihakarjatilan pitäjinä. Muistan, että viikon ajan lypsetty maito piti kaataa viemäriin eikä sitä saanut juoda, mutta kyllähän ehti ensin maitoa mennä toimitukseen liki viikon ajan ja lihaeläimet aikanaan päätyivät ruokapöytiin. Lehmiä ei saanut päästää laitumelle muistaakseni kahteen viikkoon toukokuussa. Koulussa kävimme aivan normaalisti - ei mitään suojauksia tms. Muistan, että oli sateinen jakso ja taisimme odottaa muina miehinä kouluautoja sateessa. Marjoja ja sieniä ei sinä kesänä poimittu. Kyseisenä vuonna tässä pienessä kunnassa kaikki poikalapset, jotka olivat syntyneet laskeuman jälkeen eivät olleet ns. täysin normaaleja. Viereisessä kunnassa kunnan itäosan laskeuma-alueilla syntyneistä huhuttiin samaa. Laskeumasta tiedotettiin surkean myöhään - toki tiedotusvälineet olivat mitä olivat ja NL:n salailukulttuuri voimissaan. Suomessa ei edes uskallettu tiedottaa yhtään mitään, mistä jäi itselle varsin negatiivinen vaikutelma. Tuosta ajankohdasta alkaen aloin seuraamaan myös monen muun maan medioita, jotta asioista ja maailmanmenosta voisi muodostaa monipuolisemman kuvan. Valitettavasti paljon jätetään kertomatta nykypäivänäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lukiossa. Koulukaverin espanjalainen poikaystävä oli kertonut tuulten tuovan säteilyä myös Suomeen. Meitä pidettiin täydellisessä uutispimennössä. Asiasta ei keskusteltu kouluissa, uutisissa tai lehdissä. Joditabletteja ei jaettu. Meillä on suvussa hoitoalan ihmisiä, joten kenenkään syöpään ei syytetty ydinvoimala-onnettomuutta. Äiti keräsi sienet ja marjat, isä kalasti kuin mitään ei olisi tapahtunut.
ja höpö höpö, mitään pimentoa ei ollut kuin alun viive ja siitä kyllä keskusteltiin laajalti eri medioissa. pahimmat laskeumat menivät lappiin ja itäsuomeen, siis suomen alueella pahimmat laskeumat, ei koko onnettomuuden pahimmat laskeumat. Koulussa keskusteltiin myös ja siellä jaettiin lappuset kotiin vietäväksi että mukulat ei seisoskelisi sateessa seuraavien viikkojen aikana kunnes tilanne selviää tarkemmin ja sieniä/marjoja ei kannata varmuuden vuoksi kerätä, nämä oli valtakunnalliset ohjeistukset. Se että sun porukat olis keränny marjoja ja sieniä ja kalastanut on täyttä tuubaa. kukaan vähänkään itseään ja perhettään suojeleva normaalijärkinen ei olisi sinä vuonna niin tehnyt.
Nyt kyllä höpiset omiasi. Pahimmat laskeumat näet tästä
https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-on…
Olin rakennustyömaalla ulkotöissä. Se oli mun kesätyöpaikkani. Satoi.
Säteilysuojassa vietettiin pari viikkoa. Koulua käytiin kirjeitse.
Kaverini veli oli vaihtarina usassa. Siellä luki lehdissä, että Suomessa on kuollut heti 2000 ihmistä ja täysi katastrofi päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieto tuli myöhässä, mutta ei kovin suuria rajoituksia ainakaan kaupunkilaisen muista. Kyllä torilla myytiin marjoja, vaikka toki suositeltiin välttämään varsinkin sieniä. Työpaikallani tutkittiin laskeuman vaikutuksia, tutkittiin luonnoneläinten ja marjojen , sienten pitoisuuksia. Jouduin pitämään säteilyä mittaava rasian muotoista rintanappia. Pakastimessa oli siis jänöjä ja muita pikkueläimiä. Ulkomailla uskottiin Suomen olevan tuhon partaalla, tutun häät jäi pieneksi, kun sulhon suku ei uskaltanut paikalle rapakon takaa.
Seurattiin Lounais-Suomessa Ruotsin TV:n uutisia joissa kerrottiin onnettomuudesta ja mitatuista säteilyarvoista. Aika nolo fiilis oli kun Suomessa ei tiedotettu mitään, ja toki arvattiin että uutisia ei tullut poliittisista syistä. Kaverilla oli säteilymittari joka osoitti kohonneita arvoja kun mittasi talon syöksytorven alta tihkusateella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tehty mitään, kun eihän koko onnettomuudesta kerrottu tai sen laajuutta myönnetty kuin vasta päivien päästä. Niistä marjojen ja sienien syönnistä tietyiltä alueilta varoiteltiin myöhemmin. Olin 12-vuotias.
Ei virkattu mitään, kun oltiin Neuvosto-Suomessa. Vieläkin on joitakin stalinistiproffia virassa, joilta pyydetään lausuntoja milloin mistäkin - yleensä lääketieteellisestä - asiasta.
Kerrottiin ihan liian hitaasti. Sitten vaan hyssyteltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin vesisateessa ja leikin Yrjöä paperiveneelläni purossa sekä lätäköissä. Sosialistien säteily teki minusta yliluonnollisen työntekijän. Teen halvalla hyvää että porukka voisi lepäillä tukien varassa.
Säteilyä saamaton tuntisi työpäivän jälkeen olonsa henkisesti perseraiskatuksi, mutta säteilyä saanut vain säteilee lisää töitä. Kaikki Vietnamilaiset ja ex kommarimaiden ihmiset tietää mitä säteily on.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini veli oli vaihtarina usassa. Siellä luki lehdissä, että Suomessa on kuollut heti 2000 ihmistä ja täysi katastrofi päällä.
Turha alanuoli. Tämä on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehty mitään, kun eihän koko onnettomuudesta kerrottu tai sen laajuutta myönnetty kuin vasta päivien päästä. Niistä marjojen ja sienien syönnistä tietyiltä alueilta varoiteltiin myöhemmin. Olin 12-vuotias.
Ei virkattu mitään, kun oltiin Neuvosto-Suomessa. Vieläkin on joitakin stalinistiproffia virassa, joilta pyydetään lausuntoja milloin mistäkin - yleensä lääketieteellisestä - asiasta.
Piti sanomani lakitieteellisestä...
Olin tuolloin opiskelijatyttö. Nettiä ei silloin ollut.
Muistan kävelleeni rankkasateessa kotiin aamuyöllä diskosta suosikkimekossani.
Kun aamulla uutiset alkoivat tuuttaamaan tietoa Tshernobylin ydinonnettomuudesta, niin aivan "loogisesti" pakkasin mekkoni muovikassiin ja vein roskiin.
Sen ajan käsityksellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski suomessa muistan että opettaja sanoi että maahan ei saa koskea käsillä. Olin noin 10 v. Mentiin välitunnilla ulos ja mietin tangoilla roikkuesani siinä pää alas päin että en saa koskea maahan missään vaiheessa mikä nyt on lapsille tyypillistä. Ihmettelin myös että miksi se hiekka siinä on vaarallista. Meitä ei peloteltu vaan asia jäi mysteeriksi. Mitään suoja asuja tai jodia en muista, jos jodia on saatu niin ei siitä ole puhuttu juurikaan.
Mikähän siinä on, etten ole nähnyt ainuttakaan tutkimusta, jossa olisi selvitetty Tshernobylin aiheuttamien syöpäkuolemien määrää Suomessa? Syynähän ei voi missään tapauksessa olla suomettuminen...
Hyvin oikaistu. Etelä-Karjalassa oli harvinaisen paljon sieniä joita kerättiin talven varaksi ja tietenkin syötiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni huomio joditableteista. Ne eivät ole karkkia. Ne otetaan vain ja ainoastaan viranomaisten kertomalla hetkellä. Väärän aikaan otettuna ei suojaa. Varmuuden vuoksi turha napsia naamaan. Tärkein nuorille ihmisille, yli 50 v ei kannata syödä. Haittavaikutuksena kilppari voi heittää heipat lopullisesti. On monia sairauksia, joissa jodin nauttiminen ehdoton no-no. Ottakaa asioista selvää ennenkuin alatte keulimaan tyhjää.
Tuo 50 v. raja perustuu lähinnä siihen, että 60+ joutaakin jo kuolla pois. Just sayin.
Joditabletit ovat erityisen tärkeitä lapsille ja odottaville äideille. Yli 40-vuotiaille tablettien merkitys on pieni. Kerralla otetaan yksi annos, jonka antama suoja säilyy noin vuorokauden. Joditablettia ei suositella, jos on yliherkkä jodille tai on kilpirauhasen toimintahäiriö tai muu kilpirauhassairaus.
Joditableteteilla on yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, joten niiden yhteensopivuus oman lääkityksen kanssa kannattaa selvittää etukäteen. Yhteisvaikutuksista voi kysyä apteekista. Jodix-tabletit sisältävät kaliumia 30,6 mg/tabletti joten potilaiden, joilla on munuaisten vajaatoiminta tai ruokavalion kaliumrajoitus, tulee ottaa tämä huomioon.
Lopuksi vielä muistutus joditablettien käyttöön liittyvästä annosriskistä. Ihmisen päivittäinen jodintarve on 150 mikrogrammaa jodia, Jodix-tableteissa kaliumjodidia on 130 milligrammaa eli lähes tuhatkertainen määrä.
Muistelen kun Naistenklinikalla rauhoittelin tuoreita äitejä joista osa oli paniikissa.
Elämän iloisin tapahtuma ja sitten vanhemman suuri vastuu ja huoli iski täysillä.
Ei vaikuttanut kauheasti arkeeni. Olin tuolloin 16 v. Joidenkin ihmisten terveyttä seurattiin.
( alueet johon säteilyä oli laskeutunut).
Sieniä ja marjoja, jos muistan oikein pyydettiin syömään maltilla.
Oli aurinkoista ja lapset kaikki päivät ulkona.
Ei mitään joditabletteja otettu.
Harmitti jälkeenpäin, kun ei tiedetty - olisin pitänyt lapset sisällä.
Sinä kesänä ei ainakaan raparperia syöty ja seurattiin säteilytiedottamista.