Lue keskustelun säännöt.
Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Itse olin silloin 8-vuotias, asuimme Helsingissä enkä muista että olisi ollut mitään muuta ihmeellistä kuin että ei saanut sen jälkeen syödä sieniä eikä kalaa.
Kommentit (892)
Vierailija kirjoitti:
Muistan kävelleeni Kalliossa Sateessa, jonka mukana pahimmat laskeumat tulivat. Johtui siitä ettei asiasta tiedotettu ennen kuin päiviä myöhemmin. Tietyillä alueilla sienissä edelleen jäämiä. Aloin harventaa metsäsieniruokien syömistä.
Pahimmat säteilymäärät eivät onneksi tulleet Hkiin, vaan Pirkanmaalle ja Itä-Hämeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pieni huomio joditableteista. Ne eivät ole karkkia. Ne otetaan vain ja ainoastaan viranomaisten kertomalla hetkellä. Väärän aikaan otettuna ei suojaa. Varmuuden vuoksi turha napsia naamaan. Tärkein nuorille ihmisille, yli 50 v ei kannata syödä. Haittavaikutuksena kilppari voi heittää heipat lopullisesti. On monia sairauksia, joissa jodin nauttiminen ehdoton no-no. Ottakaa asioista selvää ennenkuin alatte keulimaan tyhjää.
Tuo 50 v. raja perustuu lähinnä siihen, että 60+ joutaakin jo kuolla pois. Just sayin.
Olin 7-vuotias ja etäisesti muistan kuinka aikuiset kauhisteli asiaa. Muuten elettiin ja oltiin normaalisti. Ei syöty joditabletteja eikä lukittauduttu sisälle. Normaalisti kerättiin metsästä marjat ja sienet ja syötiin järvikalaa.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää miten vanhoja ihmisiä tällä palstalla on
Teille historiaa, me elimme sen todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ähtärissä neljä samalla luokalla ollutta koululaista sairastui syöpään heidän luokkansa oltua laskeuman aikaan ulkona sateessa urheilutunnilla.
Mutta toki viisaat viranomaisemme myöhemmin tiesivät kertoa, että sairastumiset eivät suinkaan Tshernobylistä johtuneet.
Näitä sairastumisia pahimmilla laskeuma-alueilla ei ole koskaan tutkittu. Ainoassa artikkelissa pahimmat alueet on keskiarvoistettu ympäröivien alueiden kanssa, joten sairastumisia ei näy. STUK salailee edelleen asiaa, vaikka silloin pomokin on jo vuosia ollut ydinvoimateollisuudessa duunissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiskohan joku sekoittaa joditabletit vuoden -85 poliojoukkorokotuksiin? Niitä jonotettiin hakemassa kouluissa yms. jokaisella paikkakunnalla, rokotus oli sokeripalassa.
Koulussa piti syödä sokeripala, eikä kukaan kyseinalaistanut yhtään mitään. Oliko siinä valmiina jotain vai laitettiinko ja miten se meni?
Kuka muistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiskohan joku sekoittaa joditabletit vuoden -85 poliojoukkorokotuksiin? Niitä jonotettiin hakemassa kouluissa yms. jokaisella paikkakunnalla, rokotus oli sokeripalassa.
Koulussa piti syödä sokeripala, eikä kukaan kyseinalaistanut yhtään mitään. Oliko siinä valmiina jotain vai laitettiinko ja miten se meni?
Kuka muistaa?
Se oli poliorokote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin silloin 12-vuotias ja Lappeenrannassa. Oikeastaan ulkona ei saanut koskea mihinkään ja joditableteita saatiin koulussa. Meille tehtiin koulussa ylimääräinen terveystsrkastus. Oli todella pelottavaa tuo aika. Tv.stä tuli usein dokkari, mitä ydinräjähdys tekee ihmiselle ja vielä ihan päiväsaikaan. Muistan ne putoilevat hampast ja kaljuuntuneet naiset. Iiik!
Kyllä, taitaa nyt ja silloinkin olla kotimaisnen ruoka maailman parasta ja puhtainta. Meistähän vois tulla miljonäärejä tällä tosiasialla.
Jos saisi ittenäisesti piättää sanos isovanh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 14w,katselin Sabrinan kuvia ja runkasin.
Vierailija kirjoitti:
Olin lukiossa. Koulukaverin espanjalainen poikaystävä oli kertonut tuulten tuovan säteilyä myös Suomeen. Meitä pidettiin täydellisessä uutispimennössä. Asiasta ei keskusteltu kouluissa, uutisissa tai lehdissä. Joditabletteja ei jaettu. Meillä on suvussa hoitoalan ihmisiä, joten kenenkään syöpään ei syytetty ydinvoimala-onnettomuutta. Äiti keräsi sienet ja marjat, isä kalasti kuin mitään ei olisi tapahtunut.
ja höpö höpö, mitään pimentoa ei ollut kuin alun viive ja siitä kyllä keskusteltiin laajalti eri medioissa. pahimmat laskeumat menivät lappiin ja itäsuomeen, siis suomen alueella pahimmat laskeumat, ei koko onnettomuuden pahimmat laskeumat. Koulussa keskusteltiin myös ja siellä jaettiin lappuset kotiin vietäväksi että mukulat ei seisoskelisi sateessa seuraavien viikkojen aikana kunnes tilanne selviää tarkemmin ja sieniä/marjoja ei kannata varmuuden vuoksi kerätä, nämä oli valtakunnalliset ohjeistukset. Se että sun porukat olis keränny marjoja ja sieniä ja kalastanut on täyttä tuubaa. kukaan vähänkään itseään ja perhettään suojeleva normaalijärkinen ei olisi sinä vuonna niin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kamala vuosi - ensin Challenger tuhoutui, sitten tuli Tshernobyl, sitten isä kuoli, sitten kuoli vielä Kekkonen. En muista T:stä muuta kuin että N-liitto pyrki salailemaan sen laajuuden. Niin, kehotettiin välttämään marjojen ja sienten sekä villieläinten syöntiä.
Asuin Etelä-Suomessa, olin lukion ekalla. Sateella ei saanut mennä ulos. Lätäköihin ei saanut astua. Välitunnitkin piti olla sateella sisällä. Luokkaretkien peruttiin. Sinä kesänä ja syksynä ei saanut marjastaa tai sienestää. Vähän sitä kaikkea naureskeltiin, mutta vaihto-oppilaat katosivat kyllä parin päivän sisällä takaisin kotimaihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
14 olin. Monta päivää meni ennenkuin siitä kerrottiin. Ruotsista alkoivat kysellä, että kun mittarit näyttää kummallisilta. Varmaan riippui vanhempien koulutustasosta, miten reagoitiin. Kansakoulupohjalta ei pidetty taukoa marjastuksesta ja sienestyksestä.
Oikeastaan tajusin sen onnettomuuden kunnolla vasta kun katsoin HBOn sarjan Tshernobyl. 80-luvulla tv:stä tuli kyllä kauheita ydinpommitiedeohjelmia. Oli oikein rekonstruoitu, niistä jäi pelkotiloja pitkäksi aikaa. Balettitanssija pyöri, ja sitten paineaalto pamahti paikalle, siinä tyllihelmat kuulkaas heilahti.
Meillä kävi säteily auto mittaamassa vapaaehtoisia koulun oppilaita Helsingissä vielä 2005 vuonna. Miettikääpä sitä. En säteillyt tarpeeksi;)
Muistan kun mustaa mönjää satoi taivaalta. Suuria vesikelloja nousi ihoon mihin sade osui. Ulos ei sen jälkeen saanut mennä moneen päivään. Koulussa saatiin joditabletit ja välitunnit vietettiin sisällä. Naapurissa pari poikaa ei välittänyt kielloista ja molemmat kuolivat myöhemmin syöpään.
En muista tehtiinkö mitään, kun olin niin pieni, mutta tuskin. Korkeimmillaan säteilytasot kävi muistaakeeni 5 mikrosievertissä/tunti ja toimenpideraja ainakin nykyään taitaa olla 10 mikrosievertissä/tunti. Silläkin rajalla vasta kehotetaan välttämästä ylimääräistä ulkoilua, eikä aiheuta mitään isompia toimenpiteitä.
Ei kyllä mitään jodia otettu eikä neuvottu ottamaan. Eikä mihinkään suojiin menty. Normaalia elämää paitsi että sateesta kehotettiin pysymään poissa. Olin 24v ja odotin esikoista. Lopetin maidon juonnin vaikka sekin piti olla ihan turvallista. Sieniä ja petokaloja ei saanut syödä laskeuma-alueilla.
Olin 26-vuotias. Ei silloin tehty kyllä mitään, puhuttiin kyllä laskeumasta mutta en muista että olisi vaikuttanut arkeen mitenkään. Marjoja keräsin ehkä vähäsen, emme säiilöneet. Enemmän se taisi jäädä puheen tasolle ja ihmettelyyn.
Miten sie jouduit kohdusta mahaan? No juu, päivä on ollut pitkä. Kaikkea hyvää , meille kaikille, elossa vielä ollaan kun täälläkin hienosti keskustellaan huolistamme.