Lue keskustelun säännöt.
Te jotka muistatte elämäänne kun Tshernobyl-onnettomuus tapahtui -86. Mitä te jouduitte silloin tekemään?
Tuossa toisessa ketjussa ihmiset muisteli, että piti ottaa joditabletteja kun Tshernobyl posahti. Ei saanut mennä pariin päivään ulos ja kun sai niin piti mennä jossain sadevarusteissa laskeuman takia.
Muistaako joku oikeasti tuollaista? Pitikö silloin todella olla Suomessa pari päivää sisällä tai ottaa tabletteja? Tai oliko joku muu juttu mitä piti tehdä arjesta poiketen tai ei saanut tehdä sen säteilyn tai laskeuman takia?
Itse olin silloin 8-vuotias, asuimme Helsingissä enkä muista että olisi ollut mitään muuta ihmeellistä kuin että ei saanut sen jälkeen syödä sieniä eikä kalaa.
Kommentit (892)
Itse olin silloin etelä-Baijerissa, jonne tuli suuri laskeuma. En tiennyt sitä kuin vuosia jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 9-vuotias. Olin muistaakseni mökillä Etelä-Suomessa kun tuo tapahtui. Tai sitten mökki yhdistyy tapahtumaan siksi kun papan kalastamia kaloja, varsinkaan haukea, ei saanut sinä kesänä eikä kai seuraavanakaan syödä. Mustikoitakaan ei kerätty. Mitään yleistä paniikkia tai sireenien sointia ei todellakaan ollut, koska tapahtumasta tiedotettiin vasta päiviä sen tapahduttua.
Olen usein ajatellut, että onneksi olin silloin pieni. En ollut niin pieni etten olisi ymmärtänyt mitä on tapahtunut, mutta jos olisin ollut aikuinen, olisin varmaan pelännyt paljon enemmän ja olisi jäänyt trauma.
Varokaa radioaktiivisia sieniä kirjoitti:
Olin kolmannella luokalla. Äitini on ja oli suorastaan neuroottinen ja huolehti ettei saa oleilla sateessa ulkona. Meilläpäin satoi juuri kun laskeuma oli siinä päällä. Muistan, kun koulussa yritin selittää tätä opettajille, jotka eivät moista höpinää kuunnelleet vaan laittoivat meidät sateeseen välitunnille.
Sieniä ja marjoja ei poimittu vuosiin, varsinkaan sieniä, joihin kuulemma se radioaktiivisuus rikastuu. Äidillä oli muutenkin viimeisen päälle mietitty lista, mitä elintarvikkeita piti välttää. Ainakin poronliha oli sellainen, ne kun syövät jäkälää, johon kai kertyi paljon radioaktiivisuutta.
Näistä puhuttiin meillä paljon, ihan ahdistumiseen asti - puoliintumisajoista ja miten pitää varautua ydinonnettomuuteen yleensä. Oli myös jokin hivenaine (jokin mitä muutenkin on ravintolisissä, kalium tai kalsium ehkä?), jota syötiin, kun sen piti estää radioaktiivisen cesiumin imytymistä ravinnosta. Joku varmasn tietää. Mulle sinakin selitettiin, että laskeumassa oli nimenomaan cesiumia, jolla on pitkä puoliintumisaika.
Vähitellen mutsi on taas uskaltanut poimia sieniä ;-)
Meillä kyllä sienestettiin 80-luvun lopulla, mutta poimimme vain rouskuja ja haperoita ja ryöppäsimme ne aina. Sittemmin olen tajunnut, ettei (useimpia) haperoita tarvitse ryöpätä, mutta kai se silloin oli ihan hyvä juttu, vaikka säteilyn pelko ei ollut motiivina.
Olentatuoitujätkä kirjoitti:
Meille ostettiin kokonaisen poron lihat, kun sitä sai halvalla. Käristystä piisasi pitkäksi aikaa.
Minkä takia poronlihaa myytiin halvalla? Eihän se laskeuma ylettynyt Pohjois-Suomeen lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa oli näköjään su 21.4.1986 4 astetta lämmintä ja satoi lunta 8cm. Mahdattekohan muistaa ne käsivarret paljaana pyöräilyt vähän väärin.
Onnettomuus oli 5 päivää myöhemmin. Meillä Pohjois-Savossa se oli kevään ensimmäisiä lämpimiä viikonloppuja. Lämmitys mitä ja aurinkoista . Muistan olleeni lukemassa pääsykokeisiin ulkona aitan seinustalla ensimmäistä kertaa t- paidassa sinä keväänä. Kun sitten uutinen tästä säteilylaskeumasta tuli, muistan miettineensä että millekkähän olen nyt altistunut ja mitä tästä seuraa.
En nyt löydä mistään muuta tietoa, mutta ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun 1986 ylin lämpötila on 22,6 Astetta. Tosin alin on - 30 , mutta mitään paikkoja ei mainita.
Minullakin on muistikuva että vappu olisi ollut erityisen lämmin, pyöräilin poikaystävän kanssa kaupungille t-paidassa katsomaan hulinoita. Oulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa oli näköjään su 21.4.1986 4 astetta lämmintä ja satoi lunta 8cm. Mahdattekohan muistaa ne käsivarret paljaana pyöräilyt vähän väärin.
Onnettomuus oli 5 päivää myöhemmin. Meillä Pohjois-Savossa se oli kevään ensimmäisiä lämpimiä viikonloppuja. Lämmitys mitä ja aurinkoista . Muistan olleeni lukemassa pääsykokeisiin ulkona aitan seinustalla ensimmäistä kertaa t- paidassa sinä keväänä. Kun sitten uutinen tästä säteilylaskeumasta tuli, muistan miettineensä että millekkähän olen nyt altistunut ja mitä tästä seuraa.
En nyt löydä mistään muuta tietoa, mutta ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun 1986 ylin lämpötila on 22,6 Astetta. Tosin alin on - 30 , mutta mitään paikkoja ei mainita.
Minullakin on muistikuva että vappu olisi ollut erityisen lämmin, pyöräilin poikaystävän kanssa kaupungille t-paidassa katsomaan hulinoita. Oulussa.
Aika kultaa muistot, tai sitten olette poikakaverisi kanssa melko kylmäverisiä, nimittäin riippumatta siitä, olitteko katsomassa hulinoita vappuaattona vai vappupäivänä, niin kylmääkin kylmempi fakta on tämä:
30.4.1986, sää paikassa Oulu:
Kuvaus: Poutaa
Lämpötila: 3.5 °C
1.5.1986, sää paikassa Oulu:
Kuvaus: Vähän sadetta
Lämpötila: 3.3 °C
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olentatuoitujätkä kirjoitti:
Meille ostettiin kokonaisen poron lihat, kun sitä sai halvalla. Käristystä piisasi pitkäksi aikaa.
Minkä takia poronlihaa myytiin halvalla? Eihän se laskeuma ylettynyt Pohjois-Suomeen lainkaan.
Kyllä ylettyi, mutta vähäisempänä.
Jäkälä kerää tehokkaasti cesiumia ja poro syö lähinnä jäkälää.
26.4 oli kaunis, aurinkoinen kevätpäivä. Minulla on kuva, jossa olemme koko perhe pyöräilemässä Outokummussa, kaikilla on t-paidat päällä. Nyt tarkistin sään, lämpöä oli vain 12 astetta, mutta talven jälkeen se tuntui lämpimältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin silloin parikymppinen ja muistan nauttineeni kauniista lämpimästä kevätpäivästä fillarilla ajellen. Vasta seuraavana päivänä kuultiin koko onnettomuudesta. Suomen virkamieskoneisto oli niin rähmällään itään, ettei uskaltaneet kertoa kansalle totuutta ennen kuin uutisia alkoi tulla Ruotsista jolloin oli pakko reagoida. Suomessa mittausasemilla mittareiden neulat tanssi, mutta eihän silloin voinut kertoa, että Neuvostoliitossa, jonka piti olla täydellinen maa ja täydelliset laitteet, olisi mitään sattunut.
Suomi oli silloin jo paska maa!
Vierailija kirjoitti:
Olin silloin parikymppinen ja muistan nauttineeni kauniista lämpimästä kevätpäivästä fillarilla ajellen. Vasta seuraavana päivänä kuultiin koko onnettomuudesta. Suomen virkamieskoneisto oli niin rähmällään itään, ettei uskaltaneet kertoa kansalle totuutta ennen kuin uutisia alkoi tulla Ruotsista jolloin oli pakko reagoida. Suomessa mittausasemilla mittareiden neulat tanssi, mutta eihän silloin voinut kertoa, että Neuvostoliitossa, jonka piti olla täydellinen maa ja täydelliset laitteet, olisi mitään sattunut.
Suomi oli silloin jo paska maa!
Ei se nyt ihan noin mennyt. Suomessa mittarit näyttivät pienempiä lukuja kuin Ruotsissa, koska laskeuma levisi länsipainotteisesti ja itäisessä Suomessa viisarit eivät paljoa heidahdelleet. Siksi Ruotsi epäili ensin, että vuoto on heidän omasta ydinvoimalastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa havaittiin sateily, mutta ei tiedetty mista se tuli ja tieto ydinonnetttomuudesta tuli vasta jälkeenpäin. Olin n. 23v.Tapahtuman aikaan oli äitienpäivä. Valkovuokkoja kiellettiin keräämästä.
Äitienpäivä oli silloinkin vasta toukokuun toisena sunnuntaina.
Ehkä valkovuokkojen keräyskielto johtui diitä, että ne ovat rauhoitettuja?
Tuskinpa, koska ne eivät ole rauhoitettuja.
Ovat kyllä, ent. Oulun ja Lapin läänin alueella.
Aika jännä. Täällä etelässä sitä on kaikki ojan ja teiden varret täynnä.
Onko yllättävää, että kasvillisuus muuttuu pohjoiseen päin mentäessä? :-)
Näemmä tämä seutu oli laskeuman suhteen vähemmän kuumaa aluetta.
Lappikin näyttää olevan, mutta siellä ongelma oli kai oli säteilevän aineen rikastuminen jäkälän kautta poronlihaan.
Lapin ongelma on todellisuudessa ollut jo aikaisemmin Neuvostoliiton pohjoisosissa tehdyt ydinkokeet, joista laskeumaa tuli paljon enemmän kuin Tsernobylista.
Valkovuokkoja täällä ei tosiaan ole kuin kukkapenkeissä, eikä kieloja, vaikka ne ovat kansalliskukkiamme.
Käsittääkseni sitä tuli niin Novaja Zemljan alueelta kuin Marshall-saariltakin.
Mutta olipa TÄMÄN PÄIVÄN uutisissa pöyrisyttävä tieto.
Venäjällä on testattu huonolla memestyksellä ydinkäyttöistä rakettimoottoria.
Koko rakkine räjähti.
Tuo uutinen kyllä kiinnitti huomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turussa oli näköjään su 21.4.1986 4 astetta lämmintä ja satoi lunta 8cm. Mahdattekohan muistaa ne käsivarret paljaana pyöräilyt vähän väärin.
Onnettomuus oli 5 päivää myöhemmin. Meillä Pohjois-Savossa se oli kevään ensimmäisiä lämpimiä viikonloppuja. Lämmitys mitä ja aurinkoista . Muistan olleeni lukemassa pääsykokeisiin ulkona aitan seinustalla ensimmäistä kertaa t- paidassa sinä keväänä. Kun sitten uutinen tästä säteilylaskeumasta tuli, muistan miettineensä että millekkähän olen nyt altistunut ja mitä tästä seuraa.
En nyt löydä mistään muuta tietoa, mutta ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun 1986 ylin lämpötila on 22,6 Astetta. Tosin alin on - 30 , mutta mitään paikkoja ei mainita.
Minullakin on muistikuva että vappu olisi ollut erityisen lämmin, pyöräilin poikaystävän kanssa kaupungille t-paidassa katsomaan hulinoita. Oulussa.
Aika kultaa muistot, tai sitten olette poikakaverisi kanssa melko kylmäverisiä, nimittäin riippumatta siitä, olitteko katsomassa hulinoita vappuaattona vai vappupäivänä, niin kylmääkin kylmempi fakta on tämä:
30.4.1986, sää paikassa Oulu:
Kuvaus: Poutaa
Lämpötila: 3.5 °C
1.5.1986, sää paikassa Oulu:
Kuvaus: Vähän sadetta
Lämpötila: 3.3 °C
Yleensä näissä tilastoissa ilmoitetaan keskilämpötila. Ei korkeinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jodi-tabletteja otettiin, metsään ei saanut mennä. Oman maan marjoja, sieniä, hedelmiä, juureksia, raparperia, ketunleipiä, kerkkoja ei saanut syödä. Elukat pidettiin sisällä edellisvuotisilla heinillä ja kauroilla. Sadevettä ei saanut käyttää, sateella varsinkaan ei saanut mennä ulos. Olin 12-vuotias tuolloin, ja meidän pihakompostista käytiin "valkoasuisten ufojen" toimesta ottamassa näytteitä. Tuloksista - joissa olivat säteilyarvot reilusti kohonneet - tehtiin lehtijuttu. Muahan kiinnostivat säteilyt silloin maailman eniten juh... :P ... mutta että oikein suurilevikkisen sanomalehden kanteen pääsin kakkakompostin kanssa poseeraamaan. Se oli jotain se :D
Asuimme pahimmalla laskeuma-alueella tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Menin synnyttämään :D Pakko oli mennä kun tenavan laskettu aika oli silloin ja lähti tulemaan maailmaan. Ja aivan terve normaali poika sieltä putkahti ja on nyt terve 33 v aikuinen mies :)
Tästä olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus, miten tämä onnettomuus on vaikuttanut sen jälkeen syntyneisiin. Lapsettomuutta on meidän n. kolmikymppisten (86-91) ikäryhmässä paljon.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olentatuoitujätkä kirjoitti:
Meille ostettiin kokonaisen poron lihat, kun sitä sai halvalla. Käristystä piisasi pitkäksi aikaa.
Minkä takia poronlihaa myytiin halvalla? Eihän se laskeuma ylettynyt Pohjois-Suomeen lainkaan.
Kyllä ylettyi, mutta vähäisempänä.
Jäkälä kerää tehokkaasti cesiumia ja poro syö lähinnä jäkälää.
Erittäin vähäisenä käytännössä ei juuri lainkaan.
Ettei menisi taas ihan pelkäksi mutuiluksi, kuten tämä ketju pääsääntöisesti on näyttänyt menevän, niin tässä jällleen raakaa faktaa: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobyl-lask…
Siinä hieman faktaa siitä, minkälainen "katastrofi" meille suomalaisille kyseinen onnettomuus oli ja miten se vaikutti alueellisesti. Suomi jaettiin viiteen luokkaan Cesium-137-laskeuma määrien mukaan. Eniten laskeumaaa sai Häme ja Pirkanmaa, jonka kunnista iso osa määriteltiin viitosluokkaan (45-78 kBq/m2), kun taas vähiten laskeumaa sai Pohjois-Suomi, joka määriteltiin ykkösluokkaan (0-6 kBq/m2).
Mitä Lapin laskeumiin tulee, niin nuo Hämeen ja Pirkanmaan laskeumat oli kuin hyttysen kusi valtameressä, verrattuna niihin laskeumiin, mitä Lappi sai osakseen 60-luvulla ydinkokeiden seurauksena. Silti kukaan ei rajoittanut poronlihan syöntiä pätkääkään 60-70 luvuilla.
Edelleen erittäin kylmää faktaa: edes pahimpien laskeuma-alueiden arvot eivät ylittäneet rajaa, jossa alettaisiin rajoittaa luonnosta saatavan ravinnon syöntiä.
Tässä vielä lopuksi tarinaa Suomen säteilevimmästä miehestä, joka oli pahimmalla laskeuma-alueella peltotöissä, kun laskeumaa satoi niskaan: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001165326.html
"Tukian säteilyarvot ovat heitelleet vuosien aikana. Ensimmäiset säteilyarvot olivat 36 000 becquereliä. Viime vuosina lukema on joskus voinut olla 4 000 becquereliä."
"– Lappilaisilla oli aikoinaan, kun venäläiset tekivät kokeita Kuolassa, jopa yli 200 000 becquereliä. Ne arvot rupeavat olemaan terveydelle vaarallisia." Ja silti poroa purtiin ihan entiseen malliin.
Siinä hieman persperktiiviä näille tämä ketjun jorinoille.
Vierailija kirjoitti:
26.4 oli kaunis, aurinkoinen kevätpäivä. Minulla on kuva, jossa olemme koko perhe pyöräilemässä Outokummussa, kaikilla on t-paidat päällä. Nyt tarkistin sään, lämpöä oli vain 12 astetta, mutta talven jälkeen se tuntui lämpimältä.
Tarkemmin sanottuna 11,2 astetta Tuo nyt ei ole kyllä mikään erityisen lämmin sää huhtikuun lopuksi edes Outokummussa, vaan hyvinkin normaali kevätkeli. Tuo siis päivän ylin lämpötila.
sää paikassa Outokumpu 26.4.1986:
Kuvaus: Poutaa
Lämpötila: 11.2 °C
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olentatuoitujätkä kirjoitti:
Meille ostettiin kokonaisen poron lihat, kun sitä sai halvalla. Käristystä piisasi pitkäksi aikaa.
Minkä takia poronlihaa myytiin halvalla? Eihän se laskeuma ylettynyt Pohjois-Suomeen lainkaan.
Kyllä ylettyi, mutta vähäisempänä.
Jäkälä kerää tehokkaasti cesiumia ja poro syö lähinnä jäkälää.
Erittäin vähäisenä käytännössä ei juuri lainkaan.
Ettei menisi taas ihan pelkäksi mutuiluksi, kuten tämä ketju pääsääntöisesti on näyttänyt menevän, niin tässä jällleen raakaa faktaa: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobyl-lask…
Siinä hieman faktaa siitä, minkälainen "katastrofi" meille suomalaisille kyseinen onnettomuus oli ja miten se vaikutti alueellisesti. Suomi jaettiin viiteen luokkaan Cesium-137-laskeuma määrien mukaan. Eniten laskeumaaa sai Häme ja Pirkanmaa, jonka kunnista iso osa määriteltiin viitosluokkaan (45-78 kBq/m2), kun taas vähiten laskeumaa sai Pohjois-Suomi, joka määriteltiin ykkösluokkaan (0-6 kBq/m2).
Mitä Lapin laskeumiin tulee, niin nuo Hämeen ja Pirkanmaan laskeumat oli kuin hyttysen kusi valtameressä, verrattuna niihin laskeumiin, mitä Lappi sai osakseen 60-luvulla ydinkokeiden seurauksena. Silti kukaan ei rajoittanut poronlihan syöntiä pätkääkään 60-70 luvuilla.
Edelleen erittäin kylmää faktaa: edes pahimpien laskeuma-alueiden arvot eivät ylittäneet rajaa, jossa alettaisiin rajoittaa luonnosta saatavan ravinnon syöntiä.
Tässä vielä lopuksi tarinaa Suomen säteilevimmästä miehestä, joka oli pahimmalla laskeuma-alueella peltotöissä, kun laskeumaa satoi niskaan: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001165326.html
"Tukian säteilyarvot ovat heitelleet vuosien aikana. Ensimmäiset säteilyarvot olivat 36 000 becquereliä. Viime vuosina lukema on joskus voinut olla 4 000 becquereliä."
"– Lappilaisilla oli aikoinaan, kun venäläiset tekivät kokeita Kuolassa, jopa yli 200 000 becquereliä. Ne arvot rupeavat olemaan terveydelle vaarallisia." Ja silti poroa purtiin ihan entiseen malliin.
Siinä hieman persperktiiviä näille tämä ketjun jorinoille.
Niinpä. Ja onhan koko ajan olemassa tietty taustasäteily ja mikäli on radonia niin säteilyä on normaalia enemmän. Myös lentomatkustus altistaa säteilylle. Moniko sitä pelkää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
26.4 oli kaunis, aurinkoinen kevätpäivä. Minulla on kuva, jossa olemme koko perhe pyöräilemässä Outokummussa, kaikilla on t-paidat päällä. Nyt tarkistin sään, lämpöä oli vain 12 astetta, mutta talven jälkeen se tuntui lämpimältä.
Tarkemmin sanottuna 11,2 astetta Tuo nyt ei ole kyllä mikään erityisen lämmin sää huhtikuun lopuksi edes Outokummussa, vaan hyvinkin normaali kevätkeli. Tuo siis päivän ylin lämpötila.
sää paikassa Outokumpu 26.4.1986:
Kuvaus: Poutaa
Lämpötila: 11.2 °C
So what. Auringossa se on tuntunut lämpimämmältä. Minulla on ihan sama muistikuva lämpimästä aurinkoisesta kevätsäästä Kuopiossa.
Olin tuolloin Lapissa kesän ja uutisissa ilmoitettiin, että tämä ei koske Lappia. Siellä vaan hämmästeltiin uutisia. Myöhemmin, varmaan vuosi myöhemmin selvisi, että pohjoislapin jäkälissä ja poroissa oli paljon gesiumia. Opiskelin Jyväskylässä, ja tunsin tutkimuksissa avustavia opiskelijoita. Saastemäärät kaloissa olivat erittäin paljon suuremmat kuin mitä julkisuuteen kerrottiin ja ruokarajoitukset liian löysiä. Kalaa ei olisi saanut syödä ollenkaan moneen vuoteen laskeuman jälkeen. Monet ostivat jodi-tabletteja tulevien onnettomuuksien varalle.