Lue keskustelun säännöt.
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun avohuolto tarjoaa:
- tukiperheen, jossa lapsi on esim. viikonloppuja ja saa näin "kokemuksia normaalista elämästä jossa ulkoillaan ja jossa on rytmi" - ikäänkuin vaikka sairastuneen äidin/isän lapsella ei olisi voinut olla koko elämänsä normaalia elämää normaalilla rytmillä.
- perhetyöntekijän keskusteluapua
- Järeämpänä keinona perhekuntoutusta, joka on viimeinen steppi ennen sijoitusta. Tässä perhe menee jonnekin laitokseen, jossa perhetyöntekijät seuraavat heidän "arkeaan ja vuorovaikutustaan" ja "neuvovat ja tukevat niiden puutteissa" - kaikki kirjataan: perheen välinen sanaton kommunikointi, eleet, ilmeet - siten kuten perhetyöntekijä ne tulkitsee, ilman minkäänlaista psykologista koulutusta. Vaihtoehtoisesti perhetyöntekijät voivat tulla perheen kotiin ja olla siellä koko päivän, heräämisestä nukkumaanmenoon seuraamassa ja kirjaamassa.
Tässä ovat käytännössä avohuollon tukitoimet. Näiden jälkeen tai näistä huolimatta mennään sitten sijoitukseen ja lopulta huostaanottoon, jotka ovat eri asioita.
Järkyttävä tieto. Minulla meni just täysi luottamus lastensuojeluun ja sen toimiin.
Näitä selvityksiä ja arviointeja pystyy LUOTETTAVASTI tekemään VAIN psykiatri, jolla on tarpeeksi tietoa neuropsykiatrisesta diagnostiikasta ja sairauksista esim. autismikirjon häiriöt. Tällaisia selvityksiä ja tutkimuksia EI voi tehdä perhetyöntekijä sosionomin tutkinnolla tai edes psykologi. Heillä ei ole tarvittavaa tietoa neuropsykiatriasta, joka on YKSI MERKITTÄVÄMPIÄ SYITÄ lastensuojeluasiakkuuteen johtavista tilanteista.
Tässä maassa ei ole tarpeeksi asiantuntijoita, tietoa ja tutkimusta autismikirjon häiriöistä (adhd, autismi jne.) eikä tukimuodoista ja hoidoista VANHEMMILLE, jotka ovat väliinputoajia ilman asianmukaista hoitoa.
Herätkää jo KAIKKI lastensuojelusta vastaavat päättäjät. Alalle täytyy saada lisää juuri neuropsykiatrista osaamista, ei lisää epäpäteviä ja väsyneitä sosiaalityöntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Oletko poliisi vai mikä?
Mutta lasuun ei voi sisällyttää toisen terveystietoja. Ne eivät kuulu esim. ex-puolisolle. Lasu-ilmoitus tehdään aina lapsesta, joten aikuisen terveystiedot eivät siihen kuulu.
Toivottavasti alalla olevat (sekä päättäjät) lukisivat tämän fiidin. Tässä on nostettu esiin monia tärkeitä lastensuojelun epäkohtia ja ongelmia.
Tämän takia en voi hakea antabuskuuria, vaikka tarvitsisin sitä kipeästi. 16 päivää tissutellut, enkä pysty lopettamaan. Lapsiakin meillä 3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Toki lapsella voi olla hoitokontaktia neurolle, neuropsykiatriaan, psykiatriaan... mutta eihän se lapsi siellä 100% ajastaaan ole. Hoito on yleensä polikäyntejä ja jotain terapiaa. Lopun aikaa lapsi on sitten ihan tässä samassa maailmassa kuin me muutkin. Päiväkodissa, kerhossa, koulussa, taloyhtiön hiekkalaatiokolla, Prisman kassajonossa... ja jos haastetta on, ei lapsi välttämättä pysty toimimaan neuronormaalien vaatimusten mukaan --> lasu!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin kaikkia perheitä, jotka ovat joutuneet turhaan tämän mielivaltaisen menettelyn armoille, esim. autistiperheet ja ADHD-nuoret, lapset ja venhemmat. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Toki lapsella voi olla hoitokontaktia neurolle, neuropsykiatriaan, psykiatriaan... mutta eihän se lapsi siellä 100% ajastaaan ole. Hoito on yleensä polikäyntejä ja jotain terapiaa. Lopun aikaa lapsi on sitten ihan tässä samassa maailmassa kuin me muutkin. Päiväkodissa, kerhossa, koulussa, taloyhtiön hiekkalaatiokolla, Prisman kassajonossa... ja jos haastetta on, ei lapsi välttämättä pysty toimimaan neuronormaalien vaatimusten mukaan --> lasu!!
Miksi? Eihäb se lastensuojelu mitenkään muuta tee kuin kuormita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Esim. lastenpsykalla tehdään aina perheestä lastensuojeluilmoitus kun tulevat asiakkaaksi lapsen oireilun takia jos eivät ole vielä lastensuojelun asiakkaita. Tehdään palvelutarpeen kartoitus joka ei tarkoita huostaanottoa vaan siinä katsotaan olisiko lastensuojelusta perheelle apua.
Eikä tehdä. Älä viitsi valehdella.
Ei tehdä ainakaan kahdessa HUS:n lastenpsykiatrian yksikössä, joista meillä kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en voi hakea antabuskuuria, vaikka tarvitsisin sitä kipeästi. 16 päivää tissutellut, enkä pysty lopettamaan. Lapsiakin meillä 3.
Alkoholismi ja huumeidenkäyttö on asia erikseen. Valitettavan usein niidenkin taustalta löytyy diagnosoimaton ADHD tai muu, eikä oikea-aikaista tai oikeanlaista tukea tai hoitoa ole mahdollista saada.
Tämä on suuri epäkohta: aikuisten neuropsykiatrinen diagnosointi, hoito ja kuntoutus on retuperällä ja heijastuu myös perhe-elämän haasteina. Tähän tarvitaan muutos. Asian vakavuuden kieltäminen ei enää onnistu. Kaikki turha Inhimillinen kärsimys on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
No sinäpä sen sanoit! Täydellisen turha instanssi, jona pyörii vain koska itse hyötyy itsestään.
Odotan vastausta siihen mitä apua lastensuojelulta pitäisi saada. Tiedät varmaan, että terapiaa voi antaa vain terapeutti. Mutta se konkreettinen apu lastensuojelusta?
Jos vanhempi/lapsi/perhe on terapian tarpeessa niin luulisi lastensuojelun pystyvän järjestämään terapiaa. Monilla ei ole itsellä voimia selvittää asioita tai rahaa mennä terapiaan. Sellaisen järjestäminen tarvitsevalle olisi niitä hyödyllisiä asioita, joita lastensuojelu voisi tehdä, jos siellä haluttaisiin tehdä jotain hyödyllistä. Ei maksaisikaan kuin murto-osan jostain sijoutuksen kuluista.
Minulta kun tivattiin, mistä olisi hyötyä, sanoin että adhd-valmentajasta kotiin olisi hyötyä. Useamman kerran sanoin, kun useamman kerran jouduin jaarittelemaan sossujen kanssa. Sitä ei vain ole kirjattu yhteenkään kirjaukseen keskusteluista, eikä kommentoitu mitenkään. Olivat siis huolissaan meidän kodin sotkuisuudesta ja kun kerroin, mikä olisi oikeasti hyödyllistä apua, se vain sivuutettiin. Enkä mitenkään vaadi saada adhd-valmentajaa kotiin lasun maksamana, mutta jos siellä ollaan huolissaan ja halutaan käyttää yhteiskunnan varoja meidän perheeseen niin olisi se nyt järkevä käyttää johonkin hyödylliseen eikä pelkästään kiusaamiseen.
Ei lastensuojelussa ole terapeutteja - se on sosiaalityötä.
Neuvolan kautta voi alle kouluikäinen lapsi saada lähetteen esim. toimintaterapian tarpeen kartoitukseen tai perheneuvolaan psykologille. Nämä eivät kyllä auta surutyötä tekevää vanhempaa, eivätkä ole millään tavalla lastensuojelun palveluita.
Mun mies tekee työkseen lastensuojeluilmoituksia, joten huoli pois. Yritä olla olematta exmiehen kanssa missään tekemisissä, estä hänet joka paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään, kun ei tiedä parisuhteen ja eron taustoja. Haluaisitko ap avata vähän mikä johti eroonne?
Lapsi sai alkunsa lyhyestä suhteesta eikä lapsen isä ole koskaan asunut kanssamme. Isä löysi pian uuden naisystävän, joka vaikutti pitkälti tilanteen syntyyn tekemällä perättömiä ilmoituksia ja syyttämällä etten anna tavata lasta. Tosiasiassa isä ei lasta halunnut alkuunkaan ja mm. nimitteli rumasti lasta, jätti tapaamisia käyttämättä jne.
ap
Miksi sä et ole yksinhuoltaja?
Mulle erikoispsykiatri suositteli ADHD-tutkimuksiin menemistä juuri siitä syystä, että muuten hän ei voi suojella perhettäni lastensuojelun toimilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Toki lapsella voi olla hoitokontaktia neurolle, neuropsykiatriaan, psykiatriaan... mutta eihän se lapsi siellä 100% ajastaaan ole. Hoito on yleensä polikäyntejä ja jotain terapiaa. Lopun aikaa lapsi on sitten ihan tässä samassa maailmassa kuin me muutkin. Päiväkodissa, kerhossa, koulussa, taloyhtiön hiekkalaatiokolla, Prisman kassajonossa... ja jos haastetta on, ei lapsi välttämättä pysty toimimaan neuronormaalien vaatimusten mukaan --> lasu!!
Miksi? Eihäb se lastensuojelu mitenkään muuta tee kuin kuormita.
Siksi, että varmaan ne ilmoittajat ovat, kuten sinä. Eivät ymmärrä asioita ja pesevät omat kätensä ja kuvittelevat, että lastensuojelu jotenkin auttaa. Että ongelmat johtuvat vanhemmista, siis äidistä, ja siitä, että hän on liian lepsu, ei laita lapselle rajoja, ei opeta käytöstapoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
No sinäpä sen sanoit! Täydellisen turha instanssi, jona pyörii vain koska itse hyötyy itsestään.
Odotan vastausta siihen mitä apua lastensuojelulta pitäisi saada. Tiedät varmaan, että terapiaa voi antaa vain terapeutti. Mutta se konkreettinen apu lastensuojelusta?
Jos vanhempi/lapsi/perhe on terapian tarpeessa niin luulisi lastensuojelun pystyvän järjestämään terapiaa. Monilla ei ole itsellä voimia selvittää asioita tai rahaa mennä terapiaan. Sellaisen järjestäminen tarvitsevalle olisi niitä hyödyllisiä asioita, joita lastensuojelu voisi tehdä, jos siellä haluttaisiin tehdä jotain hyödyllistä. Ei maksaisikaan kuin murto-osan jostain sijoutuksen kuluista.
Minulta kun tivattiin, mistä olisi hyötyä, sanoin että adhd-valmentajasta kotiin olisi hyötyä. Useamman kerran sanoin, kun useamman kerran jouduin jaarittelemaan sossujen kanssa. Sitä ei vain ole kirjattu yhteenkään kirjaukseen keskusteluista, eikä kommentoitu mitenkään. Olivat siis huolissaan meidän kodin sotkuisuudesta ja kun kerroin, mikä olisi oikeasti hyödyllistä apua, se vain sivuutettiin. Enkä mitenkään vaadi saada adhd-valmentajaa kotiin lasun maksamana, mutta jos siellä ollaan huolissaan ja halutaan käyttää yhteiskunnan varoja meidän perheeseen niin olisi se nyt järkevä käyttää johonkin hyödylliseen eikä pelkästään kiusaamiseen.
Ei lastensuojelussa ole terapeutteja - se on sosiaalityötä.
Neuvolan kautta voi alle kouluikäinen lapsi saada lähetteen esim. toimintaterapian tarpeen kartoitukseen tai perheneuvolaan psykologille. Nämä eivät kyllä auta surutyötä tekevää vanhempaa, eivätkä ole millään tavalla lastensuojelun palveluita.
Miten autetaan äitiä ja lapsia, joilta on lyhyen ajan sisällä kuollut useita rakkaita läheisiä? Pystyykö lastensuojelu, sosiaalityöntekijä, psykologi, perhetyöntekijä, psykiatri, pappi, diakoni viedä surua ja ikävää pois?
Eikö suruun auta juuri oma perhe ja tunteista puhuminen luotettavien läheisten kanssa? Lapset ja aikuiset tarvitsevat surun keskellä aikaa ja rauhaa, ei perättömiä lastensuojeluilmoituksia. Tekisin sinuna AV valituksen kys. hoitajan toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Toki lapsella voi olla hoitokontaktia neurolle, neuropsykiatriaan, psykiatriaan... mutta eihän se lapsi siellä 100% ajastaaan ole. Hoito on yleensä polikäyntejä ja jotain terapiaa. Lopun aikaa lapsi on sitten ihan tässä samassa maailmassa kuin me muutkin. Päiväkodissa, kerhossa, koulussa, taloyhtiön hiekkalaatiokolla, Prisman kassajonossa... ja jos haastetta on, ei lapsi välttämättä pysty toimimaan neuronormaalien vaatimusten mukaan --> lasu!!
Miksi? Eihäb se lastensuojelu mitenkään muuta tee kuin kuormita.
Siksi, että varmaan ne ilmoittajat ovat, kuten sinä. Eivät ymmärrä asioita ja pesevät omat kätensä ja kuvittelevat, että lastensuojelu jotenkin auttaa. Että ongelmat johtuvat vanhemmista, siis äidistä, ja siitä, että hän on liian lepsu, ei laita lapselle rajoja, ei opeta käytöstapoja jne.
Miksi solvaat ja hyökkäät?
Meillä kokemusta myös kiusaavasta exä:stä, joka ei hoitanut/tavannut lapsi ollenkaan. Työssäkäyvänä vuorotyöläisenä olin tosi kovilla kahden erityislapsen kanssa, koska polikäyntien, keskustelujen ja terapioiden sumpliminen ja niistä aiheutuvat työpoissaolot kuormittivat paljon. No, exä teki lastensuojeluilmoituksen ja "apuna" oli ensin näitä arviointikäyntejä ja sitten muita tapaamisia; juuri sellaisiin aikoihin, että jouduin olemaan lisää pois töistä ja sumplimaan lasten hoitoa, kuljetuksia jne. Käyntejä myös peruttiin paljon, jopa samana päivänä. Autismipiirteiselle lapselleni sossun käynnit olivat myös kuormittavia, koska jouduin hakemaan hänet esim. kesken päivän päivähoidosta sossun tapaamiseen...
Oiva ja laillinen keino kiusaamiseen siis nämä lasut.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies tekee työkseen lastensuojeluilmoituksia, joten huoli pois. Yritä olla olematta exmiehen kanssa missään tekemisissä, estä hänet joka paikassa.
Voi kauheeta, onko tuosta tehty jo ammatti jollekin!
Mikä koulutus tarvitaan lastensuojeluilmoituksien tekijälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Mikä ihmeen työnkuvasi on, että JOUDUT KAIKISTA lapsiperheasiakkaista tekemään lasun?
Esim. lastenpsykalla tehdään aina perheestä lastensuojeluilmoitus kun tulevat asiakkaaksi lapsen oireilun takia jos eivät ole vielä lastensuojelun asiakkaita. Tehdään palvelutarpeen kartoitus joka ei tarkoita huostaanottoa vaan siinä katsotaan olisiko lastensuojelusta perheelle apua.
Juuri näin. Erittäin vastenmielistä ja sairasta touhua.
Mikä tahansa jota virkailija ei ymmärrä tai josta on eri mieltä näyttää laukaisevan sen aggressiivisuuden. Meiltä myös tivattiin miksi käytämme lapsemme yksityissektorilla hoidossa. Astmalapsen kanssa siis ”kuului” viettää yöt homeisella lastenklinikalla tai on huono vanhempi.
T ym astmalapsen äiti