Lue keskustelun säännöt.
Hain apua vaikeaan elämäntilanteeseen ja siitä seurasi lastensuojeluilmoitus
08.08.2019 |
Perheestäni kuoli kolme ihmistä lyhyen ajan sisällä ja hain keskusteluapua mielenterveyspalveluista. Taustalla oli vielä raskaat vuodet lapsen isän kanssa, joka teki useita perättömiä lasuja joista seurasi raskaat selvittelyt, vaikka mitään todellista huolta ei ollutkaan. Kerroin tästäkin sairaanhoitajalle jota tapasin. Kerroin miten koin nuo ilmoitukset raskaasti ja miten suuri kynnys oli hakea nyt apua, koska pelkään että terveydenhuollosta tehdään uusi ilmoitus. Tiedot menevät isälle, ja tästä on seurannut julkinen riepottelu jossa isä on leimannut minut hulluksi. Tiedän tämän, koska olin aiemmin hakenut apua unettomuuteen kun äitini oli juuri menehtynyt. Isä riemuitsi "todisteista" että olen hullu ja pimeä enkä ole sopiva vanhemmaksi.
Nyt sain tietää että tuo hoitokontaktini, sairaanhoitaja, oli tehnyt ilmoituksen jossa kertoo surustani ja menetyksistäni. Olen todella pettynyt toimintaan. En enää koskaan pyydä apua ellei ole todellinen hätätilanne. Suru on helpottanut ja pystyn hyvin toimimaan arjessa nykyään, mutta nuo ilmoitukset ovat kaataneet uuden stressin niskaani. Isä ei ole ollut missään yhteydessä lapseensa kolmeen vuoteen, mutta ilmoitukset menevät hänelle siksi koska on huoltaja. Nämä minun terveysasioideni selvittelyt hänelle ovat kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se kiusaamisen ja riepottelun määrä on kohtuuton.
Kommentit (450)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
No miksi lastensuojelun pitäisi olla mukana vaikka ap:n tilanteessa? Perhetyöntekijän keskusteluapu tuskin hirveästi auttaa. Perhetyöntekijät ovat todellakin hyvin usein vastavalmistuneita sosionomeja, lähihoitajiakin voi olla. Ja "keskusteluapu" on todellakin sitä, että "käydään läpi perheen rutiineja ja pyritään löytämään sieltä ongelmakohtia ja ratkaistaan niitä".
Jos äiti esim. saa synnytyksessä sellaisia vammoja, ettei pysty liikkumaan kuin lyhyitä matkoja, eikä istumaan eikä seisomaan, niin lastensuojeluilmoitus useinkin tehdään, koska "herää huoli" äidin pystymisestä vauvan hoitoon ja mahdollisen esikoisen hoitoon - joka varmasti onkin puutteellista, mutta äiti kuitenkin pystyy siitä suoriutumaan ja se onkin hänen ykköshommansa oman toipumisen lomassa ja esikoinen on päiväkodissa. Sitten "apuun" saapuu perhetyöntekijä, koska huoli on herännyt. Perhetyöntekijä ei tee mitään kodinhoitoon liittyvää, vaan hän keskustelee ja seuraa miten äiti toimii ja suoriutuu. Sitten keskustellaan ja mietitään että miten äiti suoriutuisi paremmin ja kuinka kannattaisi pyrkiä ulkoilemaan vauvan kanssa kun se tekisi hyvää molemmille. Mitä helvetin hyötyä tuollaisesta on??? Hyötyö olisi vanhasta kunnon kodinhoitajasta, joka sen pari-kolme viikkoa auttaisi sen kodinhoidon konkreettisessa pyörityksessä, veisi vauvaa ulos ja auttaisi esikoisen kanssa.
Kysymykseni koskee näitä, jotka sanovat ettei lasusta saa mitään apua. Sieltä kyllä saa, mutta ilmeisesti ei vastaajien mielestä oikeanlaista. Kyselen siis, että minkälaista sen avun pitäisi olla.
Mitä apua sieltä saa? Ei lastensuojelun pitäisi tulla kuvoihin jos vanhempi hakee sairauteensa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Sen tietää vain sossu itse. En minä tiedä mikä hinku heillä on tunkea itseään asioihin jotka ovat terveydenhuollon asoita.
Kyllä sen aivan varmasti tietää vanhempi. Lukuisia kertoja olen lasta vienyt milloin mistäkin syystä tutkimuksiin ja vastaanotolle. Ei ole ollut sossuja vaanimassa ovella. Jos olisi, niin olisin kyllä tiennyt syyn eikä lääkärikään olisi noin vaan päästänyt asiaan kuulumattomia sekaantumaan asioihin.
Meille sanottiin lastenneuvolassa, että lasta ei tutkita jos emme tee itsestämme lasua, joten näin pääsi lasu mukaan. Halusimme tietysti selvittää mikä lapsemme ongelma on koska olin epäillyt autismia jo ensimmäisestä ikävuodesta. Selvisi myöhemmin että tämä lasua vaatinut rouva istui itse sosiaalitoimen puolella toimikunnassa joka näitä huostaanottoja päättää. Hän aktiivisesti lopulta ajoikin kaikkien lastemme huostaanottoa ja onnistui siinä.
Ei ole totta, koska aikuiset ihmiset eivät voi tehdä itsestään lasu ilmoitusta.
Takerru nyt tuohon sadannen kerran. Me muut ymmärretään kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
No miksi lastensuojelun pitäisi olla mukana vaikka ap:n tilanteessa? Perhetyöntekijän keskusteluapu tuskin hirveästi auttaa. Perhetyöntekijät ovat todellakin hyvin usein vastavalmistuneita sosionomeja, lähihoitajiakin voi olla. Ja "keskusteluapu" on todellakin sitä, että "käydään läpi perheen rutiineja ja pyritään löytämään sieltä ongelmakohtia ja ratkaistaan niitä".
Jos äiti esim. saa synnytyksessä sellaisia vammoja, ettei pysty liikkumaan kuin lyhyitä matkoja, eikä istumaan eikä seisomaan, niin lastensuojeluilmoitus useinkin tehdään, koska "herää huoli" äidin pystymisestä vauvan hoitoon ja mahdollisen esikoisen hoitoon - joka varmasti onkin puutteellista, mutta äiti kuitenkin pystyy siitä suoriutumaan ja se onkin hänen ykköshommansa oman toipumisen lomassa ja esikoinen on päiväkodissa. Sitten "apuun" saapuu perhetyöntekijä, koska huoli on herännyt. Perhetyöntekijä ei tee mitään kodinhoitoon liittyvää, vaan hän keskustelee ja seuraa miten äiti toimii ja suoriutuu. Sitten keskustellaan ja mietitään että miten äiti suoriutuisi paremmin ja kuinka kannattaisi pyrkiä ulkoilemaan vauvan kanssa kun se tekisi hyvää molemmille. Mitä helvetin hyötyä tuollaisesta on??? Hyötyö olisi vanhasta kunnon kodinhoitajasta, joka sen pari-kolme viikkoa auttaisi sen kodinhoidon konkreettisessa pyörityksessä, veisi vauvaa ulos ja auttaisi esikoisen kanssa.
Kysymykseni koskee näitä, jotka sanovat ettei lasusta saa mitään apua. Sieltä kyllä saa, mutta ilmeisesti ei vastaajien mielestä oikeanlaista. Kyselen siis, että minkälaista sen avun pitäisi olla.
EI MITÄÄN. Ymmärrätkö? Ei siellä ole mitään selalista mitä kukaan haluaisi.
Miksi sitten vauhkoatte ettei saa apua, jos ei sitä edes haluta. Minä ja lapseni olemme halunneet ja saaneet apua. Joten et voi sanoa, ettei kukaan halua.
Niin. Aina löytyy se yksi idiootti. Tai valehtelija.
Hieman samoja kokeneena päätin vuosia sitten, etten mitään keskustelutukea tms hae ikinä terveydenhuollon piiristä.
Tulee merkintöjä terveystietoihin, turhia ilmoituksia lastensuojeluun.
Vakuutusyhtiöillä on oikeudet tutkia sairauskertomuksia, jos olet vakuutuksia hakemassa jne.
Yksi tuttu oli masennuksen vuoksi pari kolme vuotta sairauslomalla. Ihmeenkaupalla sai työpaikan ja työhöntulotarkastuksen yhteydessä oli työnantajan vakuutusyhtiö tilannut sairauskertomuksia. Jäi vakkariduuni saamatta, kun työantaja ei saanut henkilöä vakuutettua.
Vaikka jatkossa menettäisin ympäriltäni kaiken, en hakeudu ns avun piiriin.
Tiukassa paikassa suosittelen seurakunnan diakonia tai vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
Sehän se siinä on ongelmakin. Jos eivät voi tai ei ole tarkoitus auttaa niin miksi heidät kutsutaan. Miksei suoraan kutsuta palokuntaa? Työ pitäisi jättää sille taholle jonka tarkoitus on auttaa ongelmaa ja täten omaa myös resurssit.
Ei edellenkään vastausta kysymykseen. Lastensuojelu kun kuitenkin tarjoaa apua, mutta se ei kelpaa. Joten mikä se oikea apu olisi?
Etkö osaa lukea? Tuossahan se sanotaan. Eikä sossu ”tarjoa apua” vaan painostaa sekaantumistaan ja häiriköi.
Kyllähän sossu tarjoaa apua, jos jostain syystä sossu on paikalle ilmestynyt. Eikä se ilmesty noin vaan tyhjästä ilman syytä. Joten eipä sitä vastausta ole vielä tullut.
Ei sossu ”tarjoa apua”. Ja sehän ilmestyy ihan minne vaan missä on yksikin huolestunut pauka-aivo.
Mistä se huolestunut pauka-aivo ilmestyy? Ja miten sossu osaa tulla paikalle sinne poliklinikalle? Kyllä se sossu vaan apua tarjoaa, kunhan vaan sitä otetaan vastaan.
No se voi ilmestyä ihan misyä vaan. Dementoitunut naapuri, häijy eksä, hölmö ope, kostonhimoinen käly.
Ei sossu ”tarjoa apua”. Suorastaan sairas väite.
Meillä on apua saatu. Jos se on sairasta, niin voi voi. Pääasia, että sossu on meille apua tarjonnut ja antanut ja olemme sitä vastaanottaneet. Lienemmekö sitten ainoat koko maassa.
Sossu ei tarjoa apua. Jos se päättää että haluaa antaa apua, se on sitten otettava. Ei se ole tarjous. Tarjouksesta voi kieltäytyä. Koko sanamuoto on irvokas.
Oletko sinä se vässykkä joka tarvitsee lastensuojelua jotta osaa hakea päivähoitopaikat?
Nimenomaan näin. Minun lasten seuraneiteihin, eli kun joku kävi tunnin pari kuussa lasten kanssa jossain, meni parhaimmillaan 36 000e vuodessa ja tämä oli tarjous mistä ei kieltäydytä. Tuli joskus mieleen että oltaisiin tehty tuolla rahalla aika monta mielenkiintoista ulkomaanmatkaa jotka varmasti olisi tukeneet perhettä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te ette ymmärrä mitään??! Vaikka kuinka monta kertaa on sanottu, että tuo on pakko tehdä, eikä siitä seuraa mitään jos ei ole aihetta. KOSKA TE YMMÄRÄTTE, ONKO SIELLÄ KETÄÄN KOTONA???DINGDOOONGG?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Sen tietää vain sossu itse. En minä tiedä mikä hinku heillä on tunkea itseään asioihin jotka ovat terveydenhuollon asoita.
Kyllä sen aivan varmasti tietää vanhempi. Lukuisia kertoja olen lasta vienyt milloin mistäkin syystä tutkimuksiin ja vastaanotolle. Ei ole ollut sossuja vaanimassa ovella. Jos olisi, niin olisin kyllä tiennyt syyn eikä lääkärikään olisi noin vaan päästänyt asiaan kuulumattomia sekaantumaan asioihin.
Meille sanottiin lastenneuvolassa, että lasta ei tutkita jos emme tee itsestämme lasua, joten näin pääsi lasu mukaan. Halusimme tietysti selvittää mikä lapsemme ongelma on koska olin epäillyt autismia jo ensimmäisestä ikävuodesta. Selvisi myöhemmin että tämä lasua vaatinut rouva istui itse sosiaalitoimen puolella toimikunnassa joka näitä huostaanottoja päättää. Hän aktiivisesti lopulta ajoikin kaikkien lastemme huostaanottoa ja onnistui siinä.
Autismin kirjon lapsista tehdään todella, todella paljon lasuja ennen kuin diagnoosia on saanut ja kovin pienenä ei pääse edes tutkimuksiin. Autismin aiheuttajanahan pidettiin ennen muinoin äidin tunnekylmyyttä lasta kohtaan.
Autismi "oireilee" hyvin usein sillä lailla, että asiaa lainkaan tuntematon voisi tulkita lapsen kiintymyssuhteessa olevan vakavia häiriöitä. Lapsi ei pysty ilmaisemaan tunteitaan paitsi usein kontrolloimattomilla raivokohtauksilla joissa usein vahingoittaa itseään (mm. pään hakkaaminen). Lapsi ei aistiongelmien vuoksi kestä esim. koviä ääniä, kirkkaita valoja jne. ja menee tilanteissa lukkoon tai raivoaa jne. Sitten päiväkodin lhihoitajatädin huoli herää ja hän tekee lasun. Avot. Siitä lähteekin sitten rumba pyörimään. Todella monella autistilapsen perheellä on kokemusta lastensuojelusta ja kaikki tietämäni negatiivisia. Autistilapselle rutiinit ja päivän struktuurit ovat hyvin tärkeitä ja niistä poikkeaminen on kauhistus. Lisäksi rutiineihin liittyy hyvin usein erilaisia vähän outoja tapoja tai ne pitää tehdä vähän kummallisessa järjestyksessä. Sitten tulee perhetyöntekijä tarkkailemaan ja neuvomaan, että Kallen pitäisi kyllä pestä hampaat ennen kuin pukee päivävaatteet päälle ja Kallen ei pitäisi antaa vaihtaa vaatteita aamuisin jne. Jotka ehkä toimivat tavallisen lapsen kanssa, mutta ei autistin. Sitten usein vanhemmat jo hermostuvat ja perhetyöntekijä kirjaa, että vanhemmat eivät yhteistyöhaluisia ja lapsen rutiineissa "puutteita" ja lähdetään sijoituksen tielle - perheeseen tai laitokseen jossa kenelläkään ei ole MITÄÄN hajua autismista.
T. autistien kanssa työtä tekevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman samoja kokeneena päätin vuosia sitten, etten mitään keskustelutukea tms hae ikinä terveydenhuollon piiristä.
Tulee merkintöjä terveystietoihin, turhia ilmoituksia lastensuojeluun.
Vakuutusyhtiöillä on oikeudet tutkia sairauskertomuksia, jos olet vakuutuksia hakemassa jne.Yksi tuttu oli masennuksen vuoksi pari kolme vuotta sairauslomalla. Ihmeenkaupalla sai työpaikan ja työhöntulotarkastuksen yhteydessä oli työnantajan vakuutusyhtiö tilannut sairauskertomuksia. Jäi vakkariduuni saamatta, kun työantaja ei saanut henkilöä vakuutettua.
Vaikka jatkossa menettäisin ympäriltäni kaiken, en hakeudu ns avun piiriin.
Tiukassa paikassa suosittelen seurakunnan diakonia tai vastaavaa.
Mikä työpaikka se tuommoinen on ? AI ei saanu vakuutettua? Missä työssä tollasta on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään lasten sairauksiin ei auta vanhempien syyllistäminen ja uhkailu.
Sossujen keskuudessa on yleinen luulo, että lapsen käytös rakentuu vain ja ainoastaan kotikasvatuksesta.
Niin on. Veljeni lapsella synnytyksessä tullut happikatko ja sen myötä neurologisia oireita. Voitte varmaan arvata miten sossu lähestyi.
Neurologisia ongelmia hoidetaan sairaaloiden poliklinikoilla. Miksi sossu on tuossa ollut mukana?
Sen tietää vain sossu itse. En minä tiedä mikä hinku heillä on tunkea itseään asioihin jotka ovat terveydenhuollon asoita.
Kyllä sen aivan varmasti tietää vanhempi. Lukuisia kertoja olen lasta vienyt milloin mistäkin syystä tutkimuksiin ja vastaanotolle. Ei ole ollut sossuja vaanimassa ovella. Jos olisi, niin olisin kyllä tiennyt syyn eikä lääkärikään olisi noin vaan päästänyt asiaan kuulumattomia sekaantumaan asioihin.
Meille sanottiin lastenneuvolassa, että lasta ei tutkita jos emme tee itsestämme lasua, joten näin pääsi lasu mukaan. Halusimme tietysti selvittää mikä lapsemme ongelma on koska olin epäillyt autismia jo ensimmäisestä ikävuodesta. Selvisi myöhemmin että tämä lasua vaatinut rouva istui itse sosiaalitoimen puolella toimikunnassa joka näitä huostaanottoja päättää. Hän aktiivisesti lopulta ajoikin kaikkien lastemme huostaanottoa ja onnistui siinä.
Ei ole totta, koska aikuiset ihmiset eivät voi tehdä itsestään lasu ilmoitusta.
En minä itsestäni tehnytkään vaan lapsestani, itsestämme tarkoittaa koko perhettämme, jouduimme samalla tekemään lasun kaikista muistakin lapsistamme. Perheestään voi tehdä lasun, jos mitään tietäisit tai ymmärrät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette ymmärrä mitään??! Vaikka kuinka monta kertaa on sanottu, että tuo on pakko tehdä, eikä siitä seuraa mitään jos ei ole aihetta. KOSKA TE YMMÄRÄTTE, ONKO SIELLÄ KETÄÄN KOTONA???DINGDOOONGG?
Kaikki ymmärtävät mitä väität, mutta väitteesi ovat valheellisia, joten suurin osa ei usko niitä.
Mä olen opettaja ja joudun joskus tekemään lastensuojeluilmoituksia. Niitä ei koulusta kovin pienillä perusteilla tehdä ja oman kokemukseni perusteella ihmettelen kyllä suuresti näitä, joilta lapset on tuosta vaan huostattu ilman syytä.
Meillä on ollut joitakin surkeita tilanteita lapsilla ja juuri koskaan ilmoituksista ei ole seurannut mitään. Sossut käy keskustelemassa kotona ja se on sitten siinä ja lasten tilanne jatkuu ihan samanlaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran paskan lapsuuden eläneenä ja josta yksikään aikuinen ei KOSKAAN tehnyt lasua. Teen lasun ihan jokaisesta, josta vähänkään huoli herää.
Kyllä vanhemmat voi olla todella paskoa omia lapsiaan kohtaa.
Ette voi edes kuvitella! Ja se EI NÄY PÄÄLLEPÄIN vanhemmista. Kyllä ne osaa olla hauskoja ja rentoja siinä tilanteessa, kun haastatellaan. Ja lapsi ihan vaan on lojaali tai ihan paskat housuissa, eikä uskalla siinä tilanteessa sanoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi lasu tehdään automaattisesti ainakin jos hakee psykiatrista apua. Mä sairaustuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja hain apua ja siitä tehtiin automaattisesti lasu. Musta sitä on turha kauhistella ja hyvä vaan, että tsekkaavat, että lapsilla kaikki ok. Kävivät ihan eka kotona puhumassa tilanteesta ja kävivät jonkun parin kuukauden päästä uudestaan toteamassa, että kaikki ok ja asiakkuutta ei tarvitse jatkaa. Eihän se kivaa ole ja noi noissa sosiaalipuolen ihmisissä on vaikeitakin tyyppejä. Meilläkin toinen täti kauhisteli kun olin puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen käynyt ystäväni luona ja juonut siellä yhden lasin viiniä. Lapsen isä siis hoiti lapsen illalla ja yöllä. Vihjaili, että mulla on kuulemma alkoholiongelma. Että joo, tollasia asioita ei ainakaan kannata mainita.
Onhan toi todella veemäistä, jos ex tekee perättömiä lasuja. Tekee asioista entistä vaikeampaa. Ja sitten näitten perättömien lasujen takia resurssit evät riitä niihin oikeasti vakaviin tapauksiin. :(Ei lasua tehdä automaattisesti mt-tapauksissa, se riippuu mt-sairaasta vanhemmasta. Minusta ei ole koskaan tehty vaikka mt-ongelmien takia olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä.
T: 40v yh-isä
Millainen tilanne sinulla siis noin suurin piirtein on ja millaisissa tapauksissa ilmoitus tehdään?
Itse olen tosiaan ollut vuosia pysyvällä eläkkeellä. Olen käynyt säännöllisesti psykiatrin ja psyologin juttusilla vuosituhannen vaihteessa asti. He tuntevat minut ~20v vuoden ajalta eikä kukaan heistä tai muusta hoitohenkilökunnasta ole edes koskaan vihjannut mistään lasu-ilmoituksesta. Päin vastoin se on ollut aina heille selvää, että hoida lapseni ja lapset ovat 1 elämässäni.
Diagnoosia en halua sanoa, mutta vakava varmasti kaiken järjen mukaan, jos olen mt-syistä saanut pysyvän TK-eläkkeen jo vuosia sitten.
Vaikka olisi millainen sairaus (fyysinen ja/tai psyykkinen) niin kaikki riippuu siitä sairaasta vanhemmasta. Millainen hän on vanhempani ja miten klaaraa arjen ja hoitaa lapset.
Ei mt-syyt ole automaattinen lasu-automaatti! Tämän vahvistaa 20v kokemukseni ja ammattilaisen puheet "ei kaikista tehdä lasua". Ei siksi, ettei ymmärretä tms. vaan siksi, kun ei tarvitse.
T: 40v yh-isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opettaja ja joudun joskus tekemään lastensuojeluilmoituksia. Niitä ei koulusta kovin pienillä perusteilla tehdä ja oman kokemukseni perusteella ihmettelen kyllä suuresti näitä, joilta lapset on tuosta vaan huostattu ilman syytä.
Meillä on ollut joitakin surkeita tilanteita lapsilla ja juuri koskaan ilmoituksista ei ole seurannut mitään. Sossut käy keskustelemassa kotona ja se on sitten siinä ja lasten tilanne jatkuu ihan samanlaisena.
Älä viitsi. Ei ilmoituksen tekijälle kerrota, mitä siellä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa pitää se suu kiinni. Mitään oikeaa apua ei joka tapauksessa ole tarjolla.
Apua kyllä tarjotaan, mutta mitä se oikea apu olisi?
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen auttaa terapia. Se että joku käy kuulustelemassa ei ole apua.
Lastensuojelu ei voi järjestää terapiaa. Joten mitä apua juuri lastensuojelusta pitäisi olla?
Sehän se siinä on ongelmakin. Jos eivät voi tai ei ole tarkoitus auttaa niin miksi heidät kutsutaan. Miksei suoraan kutsuta palokuntaa? Työ pitäisi jättää sille taholle jonka tarkoitus on auttaa ongelmaa ja täten omaa myös resurssit.
Ei edellenkään vastausta kysymykseen. Lastensuojelu kun kuitenkin tarjoaa apua, mutta se ei kelpaa. Joten mikä se oikea apu olisi?
Etkö osaa lukea? Tuossahan se sanotaan. Eikä sossu ”tarjoa apua” vaan painostaa sekaantumistaan ja häiriköi.
Kyllähän sossu tarjoaa apua, jos jostain syystä sossu on paikalle ilmestynyt. Eikä se ilmesty noin vaan tyhjästä ilman syytä. Joten eipä sitä vastausta ole vielä tullut.
Mitä apua sieltä sitten saa?
Vierailija kirjoitti:
Mä olen opettaja ja joudun joskus tekemään lastensuojeluilmoituksia. Niitä ei koulusta kovin pienillä perusteilla tehdä ja oman kokemukseni perusteella ihmettelen kyllä suuresti näitä, joilta lapset on tuosta vaan huostattu ilman syytä.
Meillä on ollut joitakin surkeita tilanteita lapsilla ja juuri koskaan ilmoituksista ei ole seurannut mitään. Sossut käy keskustelemassa kotona ja se on sitten siinä ja lasten tilanne jatkuu ihan samanlaisena.
Lasten oikeus vanhempiinsa ja vanhempien oikeus lapseen on niin iso oikeus, että sen yli ei kävele kukaan sossu tosta vain.
Tiedoksi ihan vaan tämä.
EI vaikka kuin on paskat vanhemmat.
Siinä saa olla TODELLA kova tilanne, että lapsen kasvatukseen voidaan puuttua saati huostaanottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vointisi on ollut sellainen, että hoitaja on huolestunut.
Minun työnkuva on sellainen, että joudun tekemään lain velvoittamana kaikista lapsiperheasiakkaistani lasuilmon. Kuulen jatkuvasti perusteluja sille miksi ”juuri meidän perheestä” ei kannata/saa/voi tehdä. Mutta ei se ilmoitus ole mikään maailmanloppu.
Sinun tilanteessasi saatat saada lasun kautta esim lastenhoitoapua, jos se tukisi sinun psyyk. jaksamistasi.
Hais ta. Pa*ka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi lasu tehdään automaattisesti ainakin jos hakee psykiatrista apua. Mä sairaustuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja hain apua ja siitä tehtiin automaattisesti lasu. Musta sitä on turha kauhistella ja hyvä vaan, että tsekkaavat, että lapsilla kaikki ok. Kävivät ihan eka kotona puhumassa tilanteesta ja kävivät jonkun parin kuukauden päästä uudestaan toteamassa, että kaikki ok ja asiakkuutta ei tarvitse jatkaa. Eihän se kivaa ole ja noi noissa sosiaalipuolen ihmisissä on vaikeitakin tyyppejä. Meilläkin toinen täti kauhisteli kun olin puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen käynyt ystäväni luona ja juonut siellä yhden lasin viiniä. Lapsen isä siis hoiti lapsen illalla ja yöllä. Vihjaili, että mulla on kuulemma alkoholiongelma. Että joo, tollasia asioita ei ainakaan kannata mainita.
Onhan toi todella veemäistä, jos ex tekee perättömiä lasuja. Tekee asioista entistä vaikeampaa. Ja sitten näitten perättömien lasujen takia resurssit evät riitä niihin oikeasti vakaviin tapauksiin. :(Ei lasua tehdä automaattisesti mt-tapauksissa, se riippuu mt-sairaasta vanhemmasta. Minusta ei ole koskaan tehty vaikka mt-ongelmien takia olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä.
T: 40v yh-isä
Millainen tilanne sinulla siis noin suurin piirtein on ja millaisissa tapauksissa ilmoitus tehdään?
Itse olen tosiaan ollut vuosia pysyvällä eläkkeellä. Olen käynyt säännöllisesti psykiatrin ja psyologin juttusilla vuosituhannen vaihteessa asti. He tuntevat minut ~20v vuoden ajalta eikä kukaan heistä tai muusta hoitohenkilökunnasta ole edes koskaan vihjannut mistään lasu-ilmoituksesta. Päin vastoin se on ollut aina heille selvää, että hoida lapseni ja lapset ovat 1 elämässäni.
Diagnoosia en halua sanoa, mutta vakava varmasti kaiken järjen mukaan, jos olen mt-syistä saanut pysyvän TK-eläkkeen jo vuosia sitten.
Vaikka olisi millainen sairaus (fyysinen ja/tai psyykkinen) niin kaikki riippuu siitä sairaasta vanhemmasta. Millainen hän on vanhempani ja miten klaaraa arjen ja hoitaa lapset.
Ei mt-syyt ole automaattinen lasu-automaatti! Tämän vahvistaa 20v kokemukseni ja ammattilaisen puheet "ei kaikista tehdä lasua". Ei siksi, ettei ymmärretä tms. vaan siksi, kun ei tarvitse.
T: 40v yh-isä
Olisi sinustakin pitänyt tehä lasu. Terveydenhoidon työntekijät rikkoi lakia, jos eivät ole tehneet
Moni lasun tekijä on itse mielenterveyspotilas.
Ei ole totta, koska aikuiset ihmiset eivät voi tehdä itsestään lasu ilmoitusta.