Keskenmeno tuli rv 12- en tiedä pystynkö enää. Kokemuksia?

^ "Viimeinen jeskenmeno ja sitä seurannut raskaus olivat todella raskaita. Kävi niin kaameasti, että sain uudelle raskaudelleni päivälleen saman lasketun ajan, kun synnyttämälläni pienellä pojalla oli. Elin viikkoon 16 asti pelossa."

Mitä tämä tarkoittaa? Siis onko tuo "pieni poika" se keskenmennyt lapsi, vai kuka? Jos on, niin miten on mahdollista että sait myöhemmälle raskaudelle saman lasketun ajan? Vai oliko siis vuosi välissä ja vain sama päivämäärä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan osaa.

Raskauden epäonnistuminen on vielä yleisempää, kuin mitä tuolla ylempänä joku arveli. Vain 16% hedelmöittyneistä munasoluista syntyy koskaan vauvana maailmaan. Eli jokaista syntynyttä kohti on ollut viisi muuta.

Voisiko olla näin? Ehkä se on niin että tuo tuolla ylempänä mainittu yksi keskenmeno kahta onnistunutta raskautta kohti kuvaa niitä keskenmenoja jotka tapahtuvat kun raskautta on jo jatkunut hetken aikaa (tyyliin rv 6 eteenpäin). Olisiko tuo 16% taas sellainen luku, että nuo keskenmenot ovat sellaisia jotka tapahtuvat jo ihan alussa, ennen kuukautisten poisjääntiä, eikä nainen koskaan tiedä olleensa raskaana. Ei ainakaan voi olla "huomattuja" keskenmenoja noin iso luku

Kyllä, 16 % hedelmöittyneistä munasoluista syntyy vauvaksi. Suurin osa niistä, jotka eivät synny, imeytyvät kaikessa hiljaisuudessa aineenvaihduntaan tai vuotavat myöhästyneiden kuukautisten merkeissä ulos tms. Eli kaikilla hedelmöittyneillä munasoluilla ei edes sydän lyö koskaan.

Yritä vaan heti.

Mulla 5 keskenmenoa. Sitten ei enää hermot kestäneet yrittämistä. 1 lapsi on.

Keskenmeno on raskas kokemus, vaikka se valitettavan yleistä onkin. Sinulla on täysi oikeus surra asiaa. Toivotan sinulle jaksamista suruun. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että asiasta on vaikea päästä yli tai se ahdistaa liikaa, kannattaa mennä juttelemaan mielenterveyden ammattilaiselle. Keskenmeno ei tarkoita mitään tulevia raskauksia ajatellen, se voi tapahtua uudelleen tai sitten ei. Vain sinä itse tiedät, oletko valmis yrittämään uudelleen. Tsemppiä!

Minulla alkoi vuoto rv 12 tienoilla. Sikiö oli lopettanut kehityksen jo aiemmin, vaikka siitä ei ollut mitään merkkejä.

Tunteet vaihtelivat keskenmenon jälkeen laidasta laitaan. Jollain lailla aloin etsiä uutta suuntaa elämässä muutenkin sellaisissa asioissa, jotka eivät liittyneet perheenperustamiseen mitenkään. En heti tiennyt, haluaisinko kovin nopeasti uutta raskautta. Yritimme kuitenkin uudestaan ja tulin raskaaksi. Toinen raskaus sujui hyvin. Toki raskausaikanakin pelotti välillä, mutta raskauden edetessä uskalsimme luottaa, että tämä vauva syntyisi.

Ota se suruaika mitä tarvitset. Keskenmenot ovat todella yleisiä, mutta on se silti suuri menetys, kun osuu omalle kohdalle. Jos kuitenkin haluat toisen lapsen, niin sanoisin, että kannattaa yrittää vielä. Todennäköisyys seuraavan raskauden onnistumiselle on suuri ja jos kävisi huono tuuri, niin et lopulta häviä sen enempää kuin mitä jos ette yritä ollenkaan. Onnea tulevaisuuteesi joka tapauksessa, mitä sitten päätätkin tehdä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskeytynyt keskenmeno?

Kyllä, ultra oli rv 12+5 ja sikiön mitat vastasi rv 12+1. En osannut epäillä mitään olevan vialla. Raskausoireita oli eikä mitään vuotoa. Ap

Minulle kävi noin rv 18. Sikiö oli kuollut jo 6 päivää aiemmin, eikä ollut oireita, siis ei vuotoa, kipua, ei mitään. Puolivälin lääkärikäynnillä ei kuulunutkaan sydänääniä.

Tiedän tunteen. Meillä ehti olla 5 keskenmenoa, kunnes 6. raskaus onnistui ja saimme ihanan pojan. Jokaisen keskenmenon jälkeen olin heittämässä pyyhettä kehään. Onneksi jostain sain kuitenkin voimia vielä kuudenteenkin yritykseen, sillä pojan syntymä "paransi" myös keskenmenojen aiheuttaman surun ja antoi sille kaikelle merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Keskenmeno on raskas kokemus, vaikka se valitettavan yleistä onkin. Sinulla on täysi oikeus surra asiaa. Toivotan sinulle jaksamista suruun. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että asiasta on vaikea päästä yli tai se ahdistaa liikaa, kannattaa mennä juttelemaan mielenterveyden ammattilaiselle. Keskenmeno ei tarkoita mitään tulevia raskauksia ajatellen, se voi tapahtua uudelleen tai sitten ei. Vain sinä itse tiedät, oletko valmis yrittämään uudelleen. Tsemppiä!

Juuri näin. Koita päästä juttelemaan jonnekin asiasta.puolisonkin kanssa kannattaa tietysti jutella.

Itse aikoinaan selvisin keskeytyksestä keskenmenosta (vuoto alkoi tv 11, sikiö oli kuollut tv 9) henkisesti aika helposti, joskus mietin että ehkä jopa liian helposti. Ikinä en unohda, mutta en osaa surra, koska ilman sitä meillä ei olisi tytärtämme. Uusi raskaus sai alkunsa melko pian, yksi kierto oli vain välissä. Ikää tuolloin oli saman verran kuin alkuperäisellä. Yksi lapsi oli jo ennestään ja pitkään ajattelinkin että yksi lapsi olisi se meidän juttu. Keskenmenosta sitä jotenkin sisuuntui ja se toinen lapsi alkoi tuntua aina vaan paremmalta ajatukselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskeytynyt keskenmeno?

Keskeytynyt keskenmeno on sellainen, jossa sikiön kehitys on pysähtynyt. Mitään keskenmenon oireita ei ole ja raskaus jatkuu ihan normaalisti, kohtukin kasvaa, mutta sikiö on kuollut. Silloin tarvitaan lääkkeellinen tyhjennys tai kaavinta.

Kiitos asiallisesta valistuksesta, en tosiaankaan ymmärtänyt että niitä on tollasiakin.

Kahdenlapsenmutsi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskenmeno on raskas kokemus, vaikka se valitettavan yleistä onkin. Sinulla on täysi oikeus surra asiaa. Toivotan sinulle jaksamista suruun. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että asiasta on vaikea päästä yli tai se ahdistaa liikaa, kannattaa mennä juttelemaan mielenterveyden ammattilaiselle. Keskenmeno ei tarkoita mitään tulevia raskauksia ajatellen, se voi tapahtua uudelleen tai sitten ei. Vain sinä itse tiedät, oletko valmis yrittämään uudelleen. Tsemppiä!

Juuri näin. Koita päästä juttelemaan jonnekin asiasta.puolisonkin kanssa kannattaa tietysti jutella.

Itse aikoinaan selvisin keskeytyksestä keskenmenosta (vuoto alkoi tv 11, sikiö oli kuollut tv 9) henkisesti aika helposti, joskus mietin että ehkä jopa liian helposti. Ikinä en unohda, mutta en osaa surra, koska ilman sitä meillä ei olisi tytärtämme. Uusi raskaus sai alkunsa melko pian, yksi kierto oli vain välissä. Ikää tuolloin oli saman verran kuin alkuperäisellä. Yksi lapsi oli jo ennestään ja pitkään ajattelinkin että yksi lapsi olisi se meidän juttu. Keskenmenosta sitä jotenkin sisuuntui ja se toinen lapsi alkoi tuntua aina vaan paremmalta ajatukselta.

Puoliso ei välttämättä pysty käsittelemään asiaa, meillä reaktio oli suuttumus, yritä siinä sitten "keskustella."

Mulla on ollut 10 keskenmenoa. Ja niiden jälkeen onnistunut raskaus.

Pitää olla luottoa ja rohkeutta siihen että onnistuu.

Minulla todettiin myös ensimmäisessä ultrassa keskeytynyt keskenmeno, sain 2 kertaa pillerit ei vaikutusta juurikaan, sitten yöllinen synnytys, mutta sekään ei ollut tarpeeksi vaan joudun vielä kaavintaan, koko prosessissa meni siis reilu 2 viikkoa.. keskenmenot on todella yleisiä, olen jutellut monien kanssa omana jälkeen ja melkein voi yleistää että jos on yli 1 lapsi niin joko on ollut keskenmenokin tai vähintään ongelmia tulla edes raskaaksi. Sinulla on kuitenkin jo 1 lapsi, usko siihen että elimistösi pystyy siihen. Elämä jatkuu, ei kannata jäädä vellomaan menneeseen vaan mennä rohkeasti eteenpäin.

Itsekin koin keskeytyneen keskenmenon. Ihan sietämätöntä että ensimmäiset 12 viikkoa pitää elää epätietoisuudessa ja kärsiä kovista raskausoireista mahdollisesti turhaan. Itselläni siis oireet, eli lamaannuttava väsymys ja kova pahoinvointi, jatkuivat vaikka alkio oli kuollut. Vaikea löytää tietoa aiheesta, miksi ilmeisesti joillain naisilla vuoto ei ala itsestään vaikka alkio olisi ollut pitkään kuolleena. Mielestäni nämä keskeytyneet ovat paljon vaikeampia kuin se että vuoto alkaisi heti. Sitä menee ultraan ajatellen että riskiviikot on nyt ohi, ja sitten kuulee kantaneensa kuukauden kuollutta alkiota sisällään.

Kesken meni 2 raskautta,kunnes lääkäri sanoi ettei kannata toivoa liikaa lasta koskaan.Tulihan se sieltä kuitenkin!Olen kertonut enkelisisarista pilvien päällä,mutta itse ajattelen,että ne olivat Vain "alkuja" jotka päättyivät varhain.

Kaksi kesken menoa molemmat pitkän yrittämisen jälkeen ( 2v ja 5v)

Keskenmenon jälkeen kuitenkin muutamassa kk uudellee raskaana ja raskaudet menivät hyvin.

En liikaa pohtinut asiaa, vaikka surinkin ja vielä vuosien jälkeen muistan etenkin tämän 12 viikolle ehtineen raskauden. Luulisin, että surisin vielä enemmän, jos tätä viimeistä lasta ei olisi.

Minä en tullut keskenmenon jälkeen edes heti raskaaksi vaikka silloin sen sanotaan olevan helpompaa. Yleensä raskaudun siis heti, mutta keskenmenon jälkeen se kesti yli puoli vuotta.

Yritä ihmeessä uudestaan. Me käytiin läpi ennen esikoista lukuisia keskenmenoja ja nyt jälkikäteen pohtien onneksi jaksettiin yrittää. Ihanat hulivilit saatiin vaikka kauan se kesti.

Mari menee nyt spämmi linkkeineen hornankuuseen tästä asiallisesta ketjusta.

Itse sain varhaisen keskenmenon pari päivää positiivisen testin jälkeen raskausviikolla 5. Yritimme saman tien uutta raskautta, ja nyt olen viikolla 24 :) Itsekin kuulin, että keskenmenon jälkeen jotenkin valmiiksi "myllätty" kohtu olisi jotenkin otollisempaa maaperää uudelle raskaudelle. Kannattaa yrittää! Tietenkin on hyvä kuunnella itseään eikä lähteä mihinkään, mihin ei ole valmis. Olen onneksi kokenut vain tuon varhaisen keskenmenon, joka sekin pudotti korkealta parin päivän riemun jälkeen, mutta keskenmeno vielä noin myöhäisellä viikolla kuin 12 mahtaa olla todella rankkaa. Olisiko mahdollista hakeutua johonkin keskustelemaan asiasta, jos se auttaisi menetyksen käsittelyssä ja antaisi rohkeutta yrittää uudelleen?

Tsemppiä ja aurinkoista syksyä! 

Vierailija kirjoitti:

Itsekin koin keskeytyneen keskenmenon. Ihan sietämätöntä että ensimmäiset 12 viikkoa pitää elää epätietoisuudessa ja kärsiä kovista raskausoireista mahdollisesti turhaan. Itselläni siis oireet, eli lamaannuttava väsymys ja kova pahoinvointi, jatkuivat vaikka alkio oli kuollut. Vaikea löytää tietoa aiheesta, miksi ilmeisesti joillain naisilla vuoto ei ala itsestään vaikka alkio olisi ollut pitkään kuolleena. Mielestäni nämä keskeytyneet ovat paljon vaikeampia kuin se että vuoto alkaisi heti. Sitä menee ultraan ajatellen että riskiviikot on nyt ohi, ja sitten kuulee kantaneensa kuukauden kuollutta alkiota sisällään.

Niinpä. Mä olen kanssa saanut kolme keskeytynyttä keskenmenoa. Viimeisimmissä kahdessa menin ylimääräiseen ultraan ja sain tietää nopeammin. Ekalla kerralla asia selvisi vasta RV12.

Mulle se lääkkeellinen keskeytys on ollut se raskain siinä. Kolmannella kerralla kysyin, et mitäpä jos odotan, että keskeytys lähtee luomusti liikkeelle, enkä ota lääkkeitä. Lääkäri sanoi, että jos vaan jaksat odottaa niin se luomu on merkittävästi kivuttomampi. Vajaan viikon kesti, että vuoto alku ja oli noihin kahteen lääkkeelliseen nähden 100x miellyttävämpi.