Merkkaako naisille nykyään miehen armeijan käynti tai käymättömyys?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa töissäkin aivan selvästi, kuka on käynyt reserviupseerikoulun ja kuka ei.

Kuljetko vielä oikein muistikirja taskussa työpaikallasi pistämässä siitä henkilön kohdalle siellä jonkun ruksin  tai muun merkinnän ?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä suurten yhtiöiden pomot ja merkittävät tyypit on käynyt RUK:n. Reserviupseerikoulun.

Se kyllä pitää paikkansa. Muuten oliko Jörn Donner Suomen ensimmäisiä sivareita? Ei voi kuvitella Donneria armeijassa. Tai Jörkalla on aika hyvä naama(haistakaa nyt v....u asenne).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos tosi paikka tulee, kuka ensimmäisenä turvautuisi sivariin. Upseeri ottaa tilanteen haltuun.

Minä. Luottaisin että sivarilla on hyvä suunnitelma poistua sota-alueelta mahdollisimman nopeasti. Leikkiköön muut raunioilla sotaa.

Miksi ihmeessä kuvittelisit tuollaista kun se sivari on yhtälailla komennettu sodan ajan tehtäväänsä?

Sivarifaneilla on ruusuiset kuvitelmat, maalaavat sätkä huulessa taivaanrantoja ja muuta minä itse-hippipackaa asenteissa. Kuvittelevat, että muut ihmiset ovat täynnä velvollisuuksia, he itse valitsevat mitä aikovat ja haluavat tehdä. Varmasti ovat useammin kommunisteja, loisimassa toisten lompakolla kuin periaatteen ihmiset jotka arvostavat oman maan puolustamista.

On merkitystä. Mieheni kävi armeijan. Minä en lällykkä-maanpetturia huolisi rinnalleni. Miehen pitää tarvittaessa pystyä puolustamaan maataan ja perhettään. Saman olen opettanut lapsillenikin. Vain yksi sukulaispoika on osoittautunut lapamadoksi ja jätti armeijan kesken. Kaikki muut nuoret miehet ovat käyneet armeijan ja sinne tulee menemään myös oma poikani tulevaisuudessa.

Ei ole merkitystä. vaikka luulen, että siitä ei olisi varsinaisesti ainakaan haittaa (naisillelkkaan) että kävisivät jos kykenevät. Koska kyllähän se varmasti on sellainen kokemus ja asia mikä kasvattaa henkisesti. Tosin kaikille se ei tietenkään sovi, jos on henkisiä tai vakaumuksellisia syitä yms. silloin siviili on ihan yhtä ok. Eipä se tee miehestä (tai naisesta) mielestäni mitenkään parempaa tai huonompaa. Joillekkin kotona kasvatetuille peräkylän pojille se voi olla ihan oikeasti hyvä että "joutuvat" armeijaan ja ns. ihmisten keskelle ja pärjäämään ryhmässä ja kurin alaisuudessa. Mutta se nyt taas on kokonaan oma asiansa, ei sotketa sitä tähän sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Jep oon tehnyt samoja havaintoja. Maalla asuvat tai sieltä kotoisin olevat matalasti kouluttautuneet naiset arvostavat armeijan käymistä paljon enemmän. Yliopistolla c-papereiden hankkiminen on ihan yleistä

Vierailija kirjoitti:

Olen seurustellut vain sivareiden tai palveluksesta vapautettujen kanssa. Totaalikieltäytyjää ei ole sattunut läheiseen suhteeseen. Yksi oli käynyt intin mutta myöhemmin vaihtanut sivariksi (oli muuten huonoin kokemani suhde se). Ei toki armeijan käyminenkään este olisi, mutta nähtävästi päädyn helpommin yhteen sivarin valinneiden kanssa. Jos mies ei olisi yhtään miettinyt valintaansa vaan mennyt niin kuin on tapana/miten on helpointa niin en osaa kuvitella, että kiinnostuisimme toisistamme.

Joskus ihmisen täytyy tehdä asioita jotka eivät ole niin mukavia. Täytyy nousta aamulla ja mennä vastenmieliseen työpaikkaan, jos on työpaikka yleensä mihin mennä. Luulen ettet kelpaisi kenenkään upseerin vaimoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos tosi paikka tulee, kuka ensimmäisenä turvautuisi sivariin. Upseeri ottaa tilanteen haltuun.

Minä. Luottaisin että sivarilla on hyvä suunnitelma poistua sota-alueelta mahdollisimman nopeasti. Leikkiköön muut raunioilla sotaa.

Miksi ihmeessä kuvittelisit tuollaista kun se sivari on yhtälailla komennettu sodan ajan tehtäväänsä?

Sivarifaneilla on ruusuiset kuvitelmat, maalaavat sätkä huulessa taivaanrantoja ja muuta minä itse-hippipackaa asenteissa. Kuvittelevat, että muut ihmiset ovat täynnä velvollisuuksia, he itse valitsevat mitä aikovat ja haluavat tehdä. Varmasti ovat useammin kommunisteja, loisimassa toisten lompakolla kuin periaatteen ihmiset jotka arvostavat oman maan puolustamista.

Minkä periaatteen ?

Senkö että rahat aina mielummin aseisiin kuin mihinkään muuhun oikeasti tarpeellisempaan ja hyödyllisempään ?

Vai senkö joka vieläkin elelee jossain 'Tuntemattoman sotilaan' pauloissa ja lumoissa, tai  ehkä jopa jossain Euroopan 1930-luvun poliittisessa tilanteessa siihen sen päälle jämähtäneenä ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Jep oon tehnyt samoja havaintoja. Maalla asuvat tai sieltä kotoisin olevat matalasti kouluttautuneet naiset arvostavat armeijan käymistä paljon enemmän. Yliopistolla c-papereiden hankkiminen on ihan yleistä

Mää on tehnyt saman havainnon. Yliopistossa on paljon pöpejä ja kaheleita tyyppejä. No lääkiksessä on asiallista upseeriainesta.

Vierailija kirjoitti:

On merkitystä. Mieheni kävi armeijan. Minä en lällykkä-maanpetturia huolisi rinnalleni. Miehen pitää tarvittaessa pystyä puolustamaan maataan ja perhettään. Saman olen opettanut lapsillenikin. Vain yksi sukulaispoika on osoittautunut lapamadoksi ja jätti armeijan kesken. Kaikki muut nuoret miehet ovat käyneet armeijan ja sinne tulee menemään myös oma poikani tulevaisuudessa.

Sinä naulasit sen. Hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Jep oon tehnyt samoja havaintoja. Maalla asuvat tai sieltä kotoisin olevat matalasti kouluttautuneet naiset arvostavat armeijan käymistä paljon enemmän. Yliopistolla c-papereiden hankkiminen on ihan yleistä

Olen huomannut saman. Olen yliopistolla töissä ja täällä riittää paljon normaalielämästä vieraantuneita pössyttelijähihhuleita.

Varmaan persu wt-naisille on väliä, koska isämmaa. Muille ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen erottaa töissäkin aivan selvästi, kuka on käynyt reserviupseerikoulun ja kuka ei.

Kuljetko vielä oikein muistikirja taskussa työpaikallasi pistämässä siitä henkilön kohdalle siellä jonkun ruksin  tai muun merkinnän ?

Luonnollisesti en. Esimerkkinä voin kuitenkin mainita, että asiantuntijaorganisaatioissa varmaan 90% miehistä on RUK:n käyneitä. Veikkaan, että toista se on vaikka autonasennusalalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Miksi otan juttuun mukaan machoilun ja naisten yliopisto-opiskelun? Haluat rivien välistä korostaa naisten ihanuutta, älyä ja koulutusta sekä dissata miehet urpoiksi jos suorittavat asepalveluksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin jos tosi paikka tulee, kuka ensimmäisenä turvautuisi sivariin. Upseeri ottaa tilanteen haltuun.

Minä. Luottaisin että sivarilla on hyvä suunnitelma poistua sota-alueelta mahdollisimman nopeasti. Leikkiköön muut raunioilla sotaa.

Miksi ihmeessä kuvittelisit tuollaista kun se sivari on yhtälailla komennettu sodan ajan tehtäväänsä?

Sivarifaneilla on ruusuiset kuvitelmat, maalaavat sätkä huulessa taivaanrantoja ja muuta minä itse-hippipackaa asenteissa. Kuvittelevat, että muut ihmiset ovat täynnä velvollisuuksia, he itse valitsevat mitä aikovat ja haluavat tehdä. Varmasti ovat useammin kommunisteja, loisimassa toisten lompakolla kuin periaatteen ihmiset jotka arvostavat oman maan puolustamista.

Minkä periaatteen ?

Senkö että rahat aina mielummin aseisiin kuin mihinkään muuhun oikeasti tarpeellisempaan ja hyödyllisempään ?

Kertoo kaiken tarpeellisen isojen käsitteiden ymmärryksestäsi.

Vierailija kirjoitti:

On merkitystä. Mieheni kävi armeijan. Minä en lällykkä-maanpetturia huolisi rinnalleni. Miehen pitää tarvittaessa pystyä puolustamaan maataan ja perhettään. Saman olen opettanut lapsillenikin. Vain yksi sukulaispoika on osoittautunut lapamadoksi ja jätti armeijan kesken. Kaikki muut nuoret miehet ovat käyneet armeijan ja sinne tulee menemään myös oma poikani tulevaisuudessa.

Sinulle siis ne oman sukulaispiirisi pojat = "kaikki nuoret miehet "?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on miehekkäästi käyty intti, miksi kaikkialla luullaan että olen hintti.

Jos kehonkieli on kuin Harri Haataisella,homolta se näyttää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Miksi otan juttuun mukaan machoilun ja naisten yliopisto-opiskelun? Haluat rivien välistä korostaa naisten ihanuutta, älyä ja koulutusta sekä dissata miehet urpoiksi jos suorittavat asepalveluksen?

otan=otat

Kyllä se vähän vaikuttaa. Jos on niin vähän sisua, että jättää leikin kesken "koska ärsytti ne säännöt ja kaikki totteleminen", niin tiedän jo, että ei oo mun tyyppinen ihminen. Toisaalta taas jos tyyppi sanoo, että ei kestänyt/ei olis kestänyt sitä metsäilyä ja teltassa nukkumista, niin ei myöskään ole mun tyyppiä - mä kuitenkin "raahaisin" puolison kansallispuistoon ja retkille.

Sit jos kaveri on valinnut sivarin todellaa aattellisesti "en halua tukea jotain kapitalistien ja porvarien sotaleikkejä", niin ehkä vähän arvelisin, että ei ehkä arvomaailmamme kohtaa.

Oma mies on vapautettu armeijasta sairauden takia ja se on mulle ihan fine. Pojasta voi kasvaa mies ilman armeijassa käyntiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset joiden kanssa olen seurustellut tai naispuoliset kaverit joiden kanssa puhunut asiasta, eivät voisi vähempää olla kiinnostuneita armeijasta. Näistä suurin osa yliopisto-opiskelija naisia. Oikeastaan korkeakoulutettujen naisten keskuudessa armeijalla machoilua pidetään enemmän negatiivisena asiana.

Itse olen kyllä armeijan käynyt mutten tee siitä numeroa tai yritä korostaa egoani asialla.

Jep oon tehnyt samoja havaintoja. Maalla asuvat tai sieltä kotoisin olevat matalasti kouluttautuneet naiset arvostavat armeijan käymistä paljon enemmän. Yliopistolla c-papereiden hankkiminen on ihan yleistä

Mää on tehnyt saman havainnon. Yliopistossa on paljon pöpejä ja kaheleita tyyppejä. No lääkiksessä on asiallista upseeriainesta.

Useimmat lääkärit ovat fiksuja ja ymmärtävät kirjoittaa näitä B tai C lausuntoja niistä kaheleista "yliopistotyypeistä".