Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Merkkaako naisille nykyään miehen armeijan käynti tai käymättömyys?
Mika
07.08.2019 |
Vielä -80 luvulla, kun itse kävin armeijan, sillä tuntu olevan merkitystä, mutta kun nykyään sivulauseessa sanon, että suoritin armeijan Suomen kasarmilla Krhk:ssa ja kävin aliupseerikoulun Parolassa tuntuu sillä olevan negatiivinen vaste monelle tyypille. Joskus työhaastattelussa sanoin armeijajutun, niin vastapuolen naiset hätkähti ikäänkuin ei tuommoinen kuulu asiaan kertoa.
Mutta lainaa haettaessa sitä kysytään.
Olen tyytyväinen kun se tuli käytyä ja sain itseluottamusta. Varsinkin isälle oli tärkeää että armeija käydään, oli kuin itsestäänselvyys.
Onko teidän isäntä käynyt armeijan tai onko menossa?
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex ei ollut käynyt armeijaa. Minua se ei olisi haitannut, mutta hän itse vänisi siitä ja tunsi alemmuuden tunnetta. Ärsytti enemmän se, ettei seiso päätösiensä takana kuin se, että ei ollut käynyt armeijaa.
Mahdollinen tuleva kumppani saisi mielellään olla käynyt armeijan, mutta en sen asian suhteen täysin ehdoton ole.
Sinua ei haitannut exän kohdalla mutta tulevan kohdalla haittaa? Mikä järki tässä on
Kun ikää ja elämänkokemusta tulee, sitä vähän muuttuu itsekin. Nykyään olen sitä mieltä, että mieluummin reilusti armeijan käynyt mies, vaikka nuorempana ajattelin ettei sillä niin väliä ole.
Aika jännä. Mitä kauemmin valinnan ajankohdasta on kulunut niin sitä enemmän kyseiselle valinnalle antaa painoarvoa
En nyt ihan ymmärtänyt? Mutta tuskin kukaan armeijan käynyt on kymmenen vuotta surkutellut, kun ei mennytkään sivariin. Kun armeija on käyty, sillä selvä.
Kyllä sitä vanhemmiten on kironnut monta kertaa idioottimaisuuttaan intin suhteen, kun ymmärsi kuinka fiksun peliliikkeen kaveri teki: samaan aikaan kun itse järsin tunturin rinteessä jäätynyttä näkkäriä ja rähjäsin "johtamista", kaverini oli sivarina tulevan yliopistonsa (oli jo saanut opiskelupaikan) mikrotuessa ja kävi iltaisin avoimen kursseja, joista sai suurimman osan (melkein vuoden opinnot) hyväksiluettua. Tämän lisäksi petasi itselleen varman opiskeluaikaisen duunin sivaripaikastaan kun.huomasivat että juippi oli kovan luokan itseoppinut Unix-osaaja, ja osaaminen toki vahvistui palveluksen aikana. Minun "kurssisaldoni" oli kälyinen RUK-paperi, jonka hinnaksi olen arvioinut noin 50000 euroa ja päälle totaalisen kyrpiintymisen myötä hetkellinen otteen menetys siviilistä sillä ei oikein huvittanut opiskelut vuoteen. Onneksi sain edes paskaduunipaikan niin ei mennyt hukkaan se vuosi. Ilman inttiä noita kahta hukkavuotta ei olisi koskaan tullut. Kelle voisi lähettää laskun ainakin inttivuodesta?
Näin jälkikäteen arvioiden, kaveri teki kaikilla mittareilla mitattuna huomattavasti fiksumman päätöksen. Onneksi edes metsästykseen jotain hyötyä, paikallisen varuskunnan ampumaradoilla RUL:n jäsenkortilla käytännössä ilmaiset vuorot, joskin päästyäni paikallisen metsästysseuran jäseneksi ainiastaan 300 metrin radalle on käyttöä ja sille hyvin harvoin.
Olen kuitenkin kiihkeä NATOn kannattaja - jotta päästäisiin eroon varusmiesperseilystä. Ja todella hiljaa tekemisistäni intissä, missään CV:ssä tms en todellakaan mainitse asiasta ja työhaastattelutilanteissa kuittaan asian "hoidettu on, next?" enkä itse haastattelijana kysy kuin "onko hoidettu, kyllä/ei?"
"hoidettu on, next". Typerää kieltä. Jos mulle joku sanoo noin, kysyn, onko kiire? Ota rauhallisesti, sinä yrität liikaa jotain. Käy psykiatrilla, kevyt lääkitys voi auttaa. Ihan totta.
Typerään kysymykseen vastataan typerästi/kontelstiin sopivalla asenteella. Osaava haastattelija ei edes kysy näin hölmöjä päälle kolmekymppisiltä.
Muutama vuosi sitten haastattelin teekkaria hommiin ja kysyttäväni tuon kysymyksen, jeppe innostui "sotimaan". Ajatuksellisen naamapalmun jälkeen tokaisin erittäin kyllästyneellä äänellä "reservin luutnantti käskee reservin vänrikkiä jättämään sotasankartarinat sikseen jos mielii jatkaa työhaastattelua". Kyllä hänet palkattiin ihan puhtaasti osaamisen takia, mutta myöhemmin kerroin että harkitsin kyllä droppaamista täydellisen tilanneymmärtämättömyyden vuoksi. Toivottavasti otti opikseen.
Unissasi, ehkä. Tuskin olet edes inttiä käynyt, saati ketään työhönottoa varten haastatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan nyt vain lyhyen viestin: Höpsis. (katsotaan tuleeko tämäkään edes perille)
Mua se viehättää koska univormut ja metsässä samoilevat miehet on mun mieleen. :D
Mä meen kumminkin tunteen mukana, jos rakastun niin rakastun. Vastaus siis että kyllä se armeija plussaa on enemmän mulle, mutta enemmän se ihminen kuitenkin merkkaa.
Tapasin eräässä työssä sivarin joka haukkui Suomen ja sanoi että armeija on paskaa, talvisodasta pitäisi lopettaa puhuminen jne. ja suomalaiset on paskaa koska he kaikki eivät tiedosta miten paskaa Suomi on. Niin ei antanut tämä henkilö hyvää kuvaa sivareista, tosin tuskin he kaikki tuollaisia on. Mua häiritsee jos ei voida edes arvostaa sitä että sen ajan ihmiset puolustivat meidän kansan oikeutta olemassaoloon, kävi itse armeijan tai ei. Siitä puhutaan siksi että muistettaisiin ettei meidän itsenäisyys ja hyvä elintaso ole itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen täytyy armeija käydä.
Se on muutakin kuin sotakoulutusta.
No voisitko määritellä tarkemmin mitä se on? Jos penska tarvitsee valtiollisen instanssin ohjausta "aikuistuakseen" ja oppiakseen ns vastuuta itsestään, vanhempien kasvatustehtävä on mennyt aivan persiilleen. Ja vain idiootti luulee että 20 vuoden aikana opitut väärät menettelytavat korjataan 6-12kk aikana.
Ja ns ryhmässä olemisen oppia on saanut jo peruskoulussa aivan tarpeeksi, jotkut päälle vielä urheiluseuroissa/järjestöissä.
Eli nyt: mitä se muu on?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta voisin vastata omasta puolestani: ARVOT.
Se kertoo siitä, että arvostaa isänmaataan niin paljon, että on valmis jopa uhraamaan henkensä jos tosipaikka tulee.Toinen on epämukavuuden sietokyky.
Se tuntuu olevan narsistisissa, itsekkäissä ja mukavuudenhaluisissa nykyihmisissä aika heikko. Jopa vanhemmat vaativat kouluilta poikkeuksia yhteisiin sääntöihin, koska oma pikku-kulta haluaa nyt vain tehdä niin. Oppilaat sanovat opettajalle (=pomo) päin naamaa, että ”enhän tee, kun ei kiinnosta”. Paha asenneongelma.Aika monet ei nykyään arvosta isänmaallista öyhötystä. Eli just nuo arvot voi olla se turn off.
Minusta ei ole kyse öyhötyksestä, jos sanoo arvostavansa isänmaataan. Mutta joku taho kovasti ajaa sitä, että se muka on. Ettei enää saa edes ääneen sanoa, että Suomi on hyvä maa.
Tällaisen isänmaan arvon tajuaa vasta sitten, kun sen menettää ja joutuu elämään jossakin diktatuurissa, missä mikään ei ole vapaata.
Terveisiä Venezuelasta.
Kiitos hyvästä kommentista.
Puoliso valitsi siviilipalveluksen minun terveysongelmieni vuoksi. Olin ja olen hänelle siitä kiitollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä -80 luvulla, kun itse kävin armeijan, sillä tuntu olevan merkitystä, mutta kun nykyään sivulauseessa sanon, että suoritin armeijan Suomen kasarmilla Krhk:ssa ja kävin aliupseerikoulun Parolassa tuntuu sillä olevan negatiivinen vaste monelle tyypille. Joskus työhaastattelussa sanoin armeijajutun, niin vastapuolen naiset hätkähti ikäänkuin ei tuommoinen kuulu asiaan kertoa.
Mutta lainaa haettaessa sitä kysytään.
Olen tyytyväinen kun se tuli käytyä ja sain itseluottamusta. Varsinkin isälle oli tärkeää että armeija käydään, oli kuin itsestäänselvyys.
Onko teidän isäntä käynyt armeijan tai onko menossa?Ei jösses mitä jorinoita. Ukko melkein kuudenkymmenen ja horisee jotain inttijuttuja.
No joo kapinen trollihan tämäkin, ei keski-ikäiset miehet tuollaisia teinien juttuja horise. Isäs on voinut Suomen kassulla ollakin. Jos sinä ihan oikeasti olisit Suomen kassulla korohorossa ollut, niin olisit todella jo reippaasti yli viidenkymmenen, sillä Krhk siirtyi Parolaan jo vuonna 84, kun uusi kassu valmistui vanhan sotkun yläpuolelle, jonne siirtyi myös jipstokin vuotta myöhemmin Linnalta. Vuonna 83 siis koulutettiin Suomen kassulla viimeinen porukka, eli 36 vuotta sitten.
Itse olen ihan oikeasti intin Parolassa 80-luvulla käynyt ja voin kertoa, että ketään ei ole kiinnostanut minun inttini vähäisimmässäkään määrin sen jälkeen. Sillä ei todellakaan ollut 80-luvullakaan hevonpaskan merkitystä. Yhdessä työhaastattelussa silloin reilu parikymppisenä heti intin jälkeen taidettiin kysästä, että joko olet hoidellut intin pois alta ja senkin tietysti siksi, ettei se ole heti edessä, jos minut valittaisiin. Eihän se muuten työnantajia kiinnostanut pätkääkään. Ei sellaisia aikuisilta ukoilta kysellä. Yksikään tyttöystävä, saatika vaimoni ei todellakaan ole koskaan kysellyt intistäni mitään. Ei naisia vois inttihorinat vähempää kiinnostaa.
Luulen että sulla ei armeija mennyt hyvin. Lauseen muodostus sulla on perseestä. Jostain syystä olet vihainen ja ärtynyt. Mikset voi kirjoittaa asiallisesti? Olen 57 v kookas kundi 192 cm rokonarpea naamassa. Olin 82-83 Suomen kassulla. Parolassa keväällä -83 aliupseerikoulu (anteeksi aliupseerikoulu). Tää on yksi juttu monen muun joukossa. Täällä kirjoitellaan kaikennäköisiä juttuja. Armeija on yksi juttu tässä elämässä. En voi ymmärtää, että ihmiset ärsyyntyy tämmöisestä. Olen pitänyt itseni hyvässä terässä, kestävyysurheilua paljon, helvetin paljon. En ole harmaantunut enkä ukkoontunut. Minussa on vielä nuoren miehen verevyyttä. Kehunpa itseäni että mulkut ärsyyntyvät.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso valitsi siviilipalveluksen minun terveysongelmieni vuoksi. Olin ja olen hänelle siitä kiitollinen.
Oletko ihan vuodepotilas? Mies lienee omaishoitaja. Oli miten oli, miehesi teki hyvän työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herätellääs: Mitenkäs mielipiteet ovat muuttuneet vajaassa kuudessa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
On merkitystä, mieheni kävi armeijan aikanaan ja nyt poikamme myös menevät inttiin. Minulle se on merkki siitä, että osaa hoitaa hommansa, vaikkei nyt aina niin huvittaisikaan.
Samaa mieltä!
Intin käyminen on itselle merkki ja todistus siitä, että henkilö kykenee elämään, toimimaan ja sopeutumaan toimintaan yhdessä valtavan erilaisten ihmisten kanssa ja olosuhteissa, joihin luultavasti aniharvat ovat edes pinnallisesti saaneet tuntumaa. Rekrytilanteeessa vaikka tiimiin, intin käyminen on em. syystä plussaa mutta ei millään muotoa mustavalkoinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuttaakahta enemmän kuin 2019 - liksa noussut ns 3% kärkeen ja sitä myötä hukattu vuosi valtion poikaleirillä on nykyisen tienestin mukaisesti käynyt aivan helvetin kalliiksi.
Armeijan käyminen on kaikissa tilanteissa vain plussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa. Armeijan käynyt on saanut väkivalta- ja tappokoulutuksen. Pelottaisi olla sellaisen kanssa. Armeijan käynti viittaa myös pahaan laumasieluisuuteen, jossa ei osata ajatella itse.
Historian opettaja evp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole merkitystä. Työhaastatteluissa tuo hätkähdys voi johtua siitä, että armeija-arvojen esittelyllä yritetään monesti perustella johtajakokemusta. Monissa työpaikoissa vaan ei enää 2000-luvulla arvosteta armeijatyylistä autoritaarista johtamista vaan päinvastoin yritetään pyrkiä siitä pois.
Toki armeijassa saatu johtajakokemus ja -koulutus on plussaa, mutta ihan perus armeijan käyminen kertoo myöskin siitä, että pystyy toimimaan porukassa johdon käskyjen alla ja tavoitteiden mukaan.
Nykyisin on olemassa liikaa henkilöitä, jotka vaativat kaikessa henk.kohtaista palvelua ja poikkeuksia omien toiveidensa ja halujensa mukaan. Ei huvita taikka kiinnosta tehdä, kuten käsketään, vaan heti vaaditaan jotakin mulle sopivampaa. Näiden kanssa työskentely on m
Et vastannut kysymykseen - miten Keski-Euroopassa (mies)väki pystyy toimimaan asetettuja tavoitteita kohti ilman militäärikoulutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät he pystykään. Esim. saksalainen insinööritaito on kauan sitten menetetty ominaisuus, syytän häröpalloina pyöriviä individualistiaatesuuntauksia.
Meneekö lauman mukana vai tekeekö itsenäiset päätökset.
Ennen vaati lujuutta valitakseen sivarin, koska sukulaisista lähtien sitä arvosteltiin. Moni menikin lauman mukana Toisilla on itsevarmuutta, toisilla ei.
Armeijan käynyt = Mahdollinen tuleva murhaaja sotatilassa, onko raaka vai ei. Sivari = Nuoleskelee valtiota ja kannattaa pakkotyötä. Totaalikieltäytyjä = On selkärankaa vastustaa pakkotyötä.
No ei todellakaan kiinnosta, eikä sillä parisuhteen kannalta ole mitään merkitystä.
Alue: Aihe vapaa
Eli muija sai osansa sun eläimellistä panetuksesta. Olen minäkin kerran pannut autossa, oli hämärää, mutta kyllä se oli vanhempi Lyyli. Kauheetako sulla on iso, älä satuta minua. Armeija-aikaa. Se oli huono akti, mälli irtosi heti. Tuntu aika hyvältä. Se anto mulle nenäliinan, mä annoin sille markan ja vähän hiluja. Käytimme kondomia.