Mulle tarjottiin työpaikkaa, johon joutuu kävelemään 4 km.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta joku sähkövempain.

Ehdotan sähkövatkainta. 

Minä en pärjää ilman kahvinkeitintä.

En minäkään osaa ajaa pyörällä. Vanhemmat eivät koskaan opettaneet. Se hävetti niin paljon lapsena, että olen ikäni vältellyt tilanteita, joissa pyörällä joutuisi ajamaan. Sääli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinne joutuu kävelemään?

Ei mee bussia sinnepäin.

Mä en ainakaan edes ottaisi sinua töihin. Et varmaan sitten jaksaisi tehdä siellä yhtään mitään. Ja missä konttorissa pitää olla klo 7 töissä??

On se hyvä, että olen psyykkisten syiden takia eläkkeellä. Fyysisiä ongelmia on sen verran, että ei onnistuisi minultakaan tuo neljän kilometrin kävely, mutta niistä syistä tuskin ikinä eläkkeelle pääsisin. Onni onnettomuudessa...

Vierailija kirjoitti:

Jaa tämmöin työttömiä solvaava provo taas. Minä otin työn vastaan, ensin piti muuttaa yli 300 km vaikka perhe jäi toisaalle ja sitten työmatka oli kävellen 4,5 km, eikä julkisilla mahdollisuutta. Vein kyllä sitten pyörän myöhemmin paikkakunnalle. Pyöriä saa ostettua tosi edullisesti kirppareilta. Mutta ei ap mikään työtön ole. Vähemmän jäi käteen kyllä kuin ansiosidonnainen olisi ollut, mutta kannatti, koska nykyään asutaan miehen kanssa samalla paikkakunnalla ja palkkani on noussut, eikä enää ole kaksia kuluja. 

Työkaverin mies muutti myös, 250 km päähän. Pe tekee aina etäpäivää ja su lähtee ajelemaan takaisin .

Parisuhde voi hyvin, kun kummallakin on omaa aikaa.

Onhan tossa kuluja, mutta on myös tuloja, kun kummatkin tienaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietysti siitä miten hyvässä kunnossa kävelijä on. On myös aivan eri asia kävellä jokin tietty kilometrimäärä vain kerran viikossa kuin kävellä se joka arkipäivä. Jälkimmäisessä tapauksessa lihakset eivät saa niin paljon lepoa välillä. Ja työntekokin voi väsyttää...

Lenkitän koiraa 10 km päivässä töiden lisäksi. Ei tuosta kilometrimäärästä lihakset väsy. 

Tuo 8 km päivässä olisi oikein sopivaa hyötyliikuntaa. 

Kävelee jotkut työn puitteissa hulppeasti yli tuon määrän.  Ja entisaikaan todellakin ekaluokkalaisetkin joka säässä joka päivä.  Työmatkan saa tehdä vielä raittiissa ilmassa. Mites olisi rullasukset, voiman saa käsistä?

Vaikka aloitus onkin provo, miettikään et jotkut hikiperseet makaa mielummin päivät pitkät, kuin tekevät mitään saadakseen töitä. Kuvottavaa. Miten ihmisistä tulikaan tuollaisia?

Vierailija kirjoitti:

Mikä se sellainen työ on, jos ei jalat kestä edes 4km matkaa? Totta siellä töissä nyt pitää jotakin tehdäkin, niin miten sen meinaat kestää?

Esim. joku polvijuttu tai jalka murtunut, eikä ole kipsattu ajoissa ja mennyt väärään asentoon tai jopa hoitovirhe.

Kyllä työkkäristä lähetetään mitä ihmeellistä porukkaa, jotka eivät ole edes työkykyisiä, vaan kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle, eikä työnhakijaksi.

Esim. on täysin turhaa laittaa raksalle työnhakijaksi, liikuntakevytöntä henkilöä, joka joutuu käyttämään kainalosauvoja. Näin kävi entiselle työkaverille.

Ja kyllä työkkäristä tulee mitä ihmeellisempia listoja ja työnhakijoita työnantajille, jossa ei ole mitään järkeä.

Ymmärrän kyllä ap. harmituksen, jos ihminen ei ole työkykyinen, mutta laki velvoittaa hakemaan töihin, kun ei pääse työkyvyttömyys eläkkeelle ja ihminen ei elä rahatta.

Miten ap pääsit sitten työpaikka haastatteluun ja olisit nyt miettinyt tätä ongelmaa jo siinä vaiheessa kun hait työtä kyllä niissä yleensä on työpaikan osoite...

Taksi joko kotoa tai siitä lähi bussipysäkiltä, kimppakuljetus mahdoitko kertoa tästä seikasta haastattelussa monissa paikoissa toivotaan että hakija on valmis sitoutumaan töihin joten jos 4 km kävelymatka on liikaa eikä ole autoa tai pyörää ym turha hakea....