Lue keskustelun säännöt.
Ex-vaimo ei vaihda sukunimeäni pois
31.07.2019 |
Erottiin yli neljä vuotta sitten. Ei lapsia. Milloin olisi suotavaa pyytää häntä vaihtamaan takaisin vanhaan sukunimeensä?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukunimen muutos on kallista ja vaivalloista ja aikaavievää ja sitäpaitsi sukunimen muutos vaikuttaa myös ajortin viimeiseen voimassaolopäivään. Todennäköisesti ex-vaimollasi on ihan käytännön syyt.
Miksi nämä syyt eivät haitanneet silloin, kun oma nimi piti vaihtaa miehen nimeen?
No silloin ei vielä tiennyt. Nythän sen juuri tietää, miten hankalaa se on. Lisäksi nuorena ura ei ole ollut niin pitkällä kuin aikuisempana, jolloin on vakiintunut maine tietyllä nimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukunimen muutos on kallista ja vaivalloista ja aikaavievää ja sitäpaitsi sukunimen muutos vaikuttaa myös ajortin viimeiseen voimassaolopäivään. Todennäköisesti ex-vaimollasi on ihan käytännön syyt.
Miksi nämä syyt eivät haitanneet silloin, kun oma nimi piti vaihtaa miehen nimeen?
Tuo taitaa olla asia, jonka jaksaa tehdä kerran. Mitä sitä samaa asiaa edes takas veivaamaan.
Järki-ihminen jättäisi sen yhden kerrankin tekemättä.
Niin jätinkin ja osin laiskuuden vuoksi, pääsyy oli haluni olla sillä nimellä millä olin. Joskus seurustelun alkuaikoina sanoin poikaystävälle, että pidän oman nimen jos joskus menen naimisiin. Poikaystävä loukkaantui verisesti ja käänsi asian niin, ettei hänen sukunimi kelpaa minulle ja teen noin varautuessa eroon. Tuokin asia selvisi vuosia myöhemmin riidan yhteydessä. Taitaa monelle miehelle oma sukunimi olla kallisarvoinen jalokivi, jota naisen pitää asiaankuuluvasti ihastella, ottaa vastaan ja luovuttaa se miehelle takaisin heti, kun mies tahtoo niin.
Minä olen pitänyt lapsen takia. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin pojallani ja hänen lapsellaan.
HSEn adonis kirjoitti:
En tajua miksi nainen haluaisi pitää miehen suvun nimen avioeron jälkeen. Saati vielä jos uudelleen naimisissakin. Ihan tajutonta.
Siksipä miesten kannattaa avioituessa ottaa naisen sukunimi, jos miehille eron jälkeen nimen vaihtaminen on niin helppo juttu.
Mä ainakin tykkään että ex kantaa mun nimeäni edelleen. Onpahan jotain minua mistä ei ole raaskinut luopua :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme että erositte jos et saa suutasi auki! Voi hyvää päivää.
Mulla on myös ex-miehen sukunimi enkä ole jaksanut sitä pois vaihtaa, koska oon maailman laiskin hoitamaan ns. paperiasioita. Jos se olis exälle tärkeää niin tottakai vaihtaisin nimen pois.
AP ilmeisesti luulee, että kun vaimo ottaa miehen sukunimen se on jonkinlainen omistusoikeuden merkki.
Kun mies sitten eron kautta luopuu ”omistusoikeudestaan”, naisen pitäisi luopua nimestä.
Juu ei se ihan noin mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen biologinen vaisto on "spread the semen", niin kyllä tämä jollain takaraivon osa-alueella siihen osuu. Mä olen itse kaksi naista Alasen sukunimelle nainut ja hyvä kun pitävät nimensä. Se on minä joka sitten elän siinä jatkossa, vaikka pelkästään nimen kautta. En missään nimessä koe pahana, että yksikään nainen jonka olen sukuun nainut, haluaa pitää nimensä. Aivan täysin päin vastoin!
Mitä te miehet oikein kelaatte?! Miettikäähän vähän pidemmälle. Se ei ole viemistä, se on nimenomaan kunnian osoitus.
Onhan näitä julkisuudessakin nähty. Nimittäin useammankin kerran avioituneita naisia, jotka ovat sitten jossain vaiheessa pitäytyneet siinä yhdessä sukunimessä.
Eli tyttönimen jälkeen on nimi vaihtunut pari kertaa ja sitten on pidetty sama nimi parin-kolmen avioliiton jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään varmaan erotessa vaihtaisi takaisin os. nimeeni, jos eroaisin. Mieheltähän sekin nimi on peräisin, ei se nyt niin radikaalin paljon omempi ole.
Suurin syy nimen pitämiseen olisi kuitenkin ketjussa esiin noussut vaihtamisesta aiheutuva harmi. Työkuvioissa tapaa paljon ihmisiä harvakseltaan, joten nimenvaihtamisesta aiheutuisi selittelyjä harva se päivä.
Menneisyyttä ei vaan voi pyyhkiä pois, ja osia omasta menneisyydestä jää joka tapauksessa osaksi muidenkin elämää.
Tarjoa uudet passin, henkkarin ajokortin ym. liput ja laput, jotka pitää maksaa. Ehkä suostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun puolesta voivat pitää haluamansa sukunimensä kaikki, mutta ilmeisesti monia näin tehneitä sitten kumminkin kovasti häiritsee, ettei se kaikkien mielestä olekaan ihan okei. Muutenhan tästä ei monen sivun älämölöä olisi syntynyt.
Jos syntyy epäilys siitä, että nimen pitäminen liittyy kiusaamiseen tai hienolla nimellä snobbailuun, niin sitten sen nimen pitäjän pitää vain kestää se, että muut katsovat sen epäreiluksi entistä puolisoa kohtaan tai muuten pitävät naurettavana. Mutta muita ihan järkeviäkin syitä on.
Huvittavinta on, että näitten nimestä vouhkaajien mielipide ei vaikuta yhtään mihinkään. Jokainen saa tehdä miten itse haluaa ja lakia noudattaa.
Yhtä turha on kyllä vouhkata viesti viestin jälkeen siitä, että kyllä minä saan nimen pitää ja kukaan ei mahda mitään. Jokainen kyllä tietää, että laki mahdollistaa sen. Mutta kaikkien mielestä se ei olekaan reilua kaikissa tapauksissa ja tämä sitten näemmä häiritsee.
Niiden miesten, joiden mielestä tämä ei ole reilua pitäisi avata sanainen arkkunsa jo ennen avioliittoa ja kertoa, että hänen sukunimensä saa sitten vain lainaksi. Näin nainen voi valita ottaako lainanimen, pitääkö tyttönimensä vai etsiikö fiksumman miehen. Toinen vaihtoehto on, että mies yksinkertaisesti asettaa avioliiton ehdoksi sen että molemmat pitävät alkuperäiset sukunimensä. Mutta naurettavaa jälkikäteen itkeä, miksei se inha muija halua vaihtaa omaa nimeään johonkin 20 vuoden takaiseen lapsinimeensä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pitänyt lapsen takia. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin pojallani ja hänen lapsellaan.
Kuitenkin nykyään lapset ovat lähes poikeuksetta eri nimellä kuin äitinsä, kun lapset tehdään nykyään avioliiton ulkopuolella ja lapsille kumma kyllä annetaan lähes poikkeuksetta miehen sukunimi.
Ja jos sinulla olisi tytär joka olisi naimisiin mennessään vaihtanut nimensä niin lapsenlapsesi olisi eri niminen kuin sinä ja varmasti silti yhtä rakas. Vai eikö olisi, kun olisi eri niminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen biologinen vaisto on "spread the semen", niin kyllä tämä jollain takaraivon osa-alueella siihen osuu. Mä olen itse kaksi naista Alasen sukunimelle nainut ja hyvä kun pitävät nimensä. Se on minä joka sitten elän siinä jatkossa, vaikka pelkästään nimen kautta. En missään nimessä koe pahana, että yksikään nainen jonka olen sukuun nainut, haluaa pitää nimensä. Aivan täysin päin vastoin!
Mitä te miehet oikein kelaatte?! Miettikäähän vähän pidemmälle. Se ei ole viemistä, se on nimenomaan kunnian osoitus.
Riippuu vähän mitä se eksä tekee elämällään eron jälkeen. Sitten se varmaan hivelee egoa jos eksä jää rauhallisesti elelemään yksin lasten kanssa kunnes nämä ovat täysi-ikäisiä. Mutta jos eksä alkaa sekoilla miesten kanssa ja hankkii näiden kanssa rakkauspakkauksia niin voi olla huumori tiukassa kun hän tekee sen sinun sukunimelläsi ja sinun eksänäsi.
Olen sitä mieltä, että jos uuden miehen ottaa niin nimen voi kyllä sitten vaihtaa. Varsinkin jos tekee vielä lapsia uuden miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukunimen muutos on kallista ja vaivalloista ja aikaavievää ja sitäpaitsi sukunimen muutos vaikuttaa myös ajortin viimeiseen voimassaolopäivään. Todennäköisesti ex-vaimollasi on ihan käytännön syyt.
Miksi nämä syyt eivät haitanneet silloin, kun oma nimi piti vaihtaa miehen nimeen?
No silloin ei vielä tiennyt. Nythän sen juuri tietää, miten hankalaa se on. Lisäksi nuorena ura ei ole ollut niin pitkällä kuin aikuisempana, jolloin on vakiintunut maine tietyllä nimellä.
Huvittaa nämä "urani kärsii kun minut tunnetaan sillä ja sillä sukunimellä" -naiset. :D
Juujuu. Mulle on ihan sama mikä akan nimi on, tsekkaan työelämässä aina taustat nimestä huolimatta, koska alalla on paljo epäpätevää porukkaa.
Tuskinpa te kaikki mitään kuuluisia kirjailijoita tai muotoilijoita olette...
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan hölmöä, että naiset tai miehet eses saavat pitää ex-puolisoidensa nimen.
Jos erotaan, niin ihan älytöntä pitää ex-puolison nimi.
Itse olen naimisissa ja olen pitänyt oman nimeni. Ei mitään ongelmaa, vaikka mies ja lapset ovat erinimisiä, kuin minä.
Minäkin olen naimisissa ja molemmat pidettiin omat nimemme. Eikä ole ollut mitään ongelmaa siitä, että mies on eri niminen kuin minä ja lapset. Minusta lapset kuuluu äidin nimelle.
Mies voi vaihtua jos sikseen sattuu, mutta lapset ja äiti pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Siitä tuli myös eksäsi sukunimi avioliiton myötä. Ei ole siis sun yksityisomaisuutta, herra Möttönen.
Mutta se sukunimi ei välttämättä ole mikään tusinatylsä Möttönen. Miksi joku pitäisi kynsin hampain kiinni sellaisesta sukunimestä? Luulenpa, että se sukunimi on astetta fiinimpi ja sisältää peräti vierasperäisen kirjaimen tai useampia, kuten esim. Mulqvist, Scheißkerl tai Quzbæ. Siksi vaimo haluaa pitää sen, mikä tietysti on paitsi ymmärrettävää, myös täysin laillista.
Jumal auta naiset se ei ole TEIDÄN nimi. Teillä ei ole siihen mitään oikeutta avioeron jälkeen! Palauttakaa se ilman ongelmia.
-mies
Vierailija kirjoitti:
Jumal auta naiset se ei ole TEIDÄN nimi. Teillä ei ole siihen mitään oikeutta avioeron jälkeen! Palauttakaa se ilman ongelmia.
-mies
Miesten kannattaa sanoa ennen avioliittoa, että nimi on vain lainaksi. Ei tule sitten väärinkäsityksiä.
Eräs kollega on vaihtanut 15 vuoden aikana nimeään neljästi. Aluksi oli omalla nimellään,sitten miehensä nimellä, sitten eron jälkeen taas omalla nimellä ja nyt uuden miehen kanssa yhdysninellä,