Lue keskustelun säännöt.
Ex-vaimo ei vaihda sukunimeäni pois
31.07.2019 |
Erottiin yli neljä vuotta sitten. Ei lapsia. Milloin olisi suotavaa pyytää häntä vaihtamaan takaisin vanhaan sukunimeensä?
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsenäinen nainen vaihtaa ex-puolisonsa sukunimen pois erotessaan, ts otta takaisin tyttönimensä. En missään nimessä itse haluaisi enää eron jälkeen kantaa ex-puolisoni nimeä; miksi ihmeessä haluaisin niin tehdä? Etenkin, jos hänelle tulee jossain vaiheessa uusi vaimo, joka ottaa hänen sukunimensä - se olisi lähinnä jotenkin huvittavaa omalta kannaltani.
Minusta itsenäinen nainen pitää oman sukunimensä avioituessaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta itsenäinen nainen vaihtaa ex-puolisonsa sukunimen pois erotessaan, ts otta takaisin tyttönimensä. En missään nimessä itse haluaisi enää eron jälkeen kantaa ex-puolisoni nimeä; miksi ihmeessä haluaisin niin tehdä? Etenkin, jos hänelle tulee jossain vaiheessa uusi vaimo, joka ottaa hänen sukunimensä - se olisi lähinnä jotenkin huvittavaa omalta kannaltani.
Minusta itsenäinen nainen pitää oman sukunimensä avioituessaan
Itsenäinen nainen ei kysy sinulta lupaa nimen vaihtamiseen avioituessa eikä nimen pitämiseen eron tultua.
Olin keväällä äidin hautajaisissa jonka nähnyt viimeeksi joskus -90 luvun alussa, sillä oli vieläkin sama sukunimi lukuisista miehistä huolimatta ja sen tekemillä pennuilla myös.
Ehdotin että vaihtaisivat nimensä joksikin muuksi ja samoin että äiti haudataan omalla sukunimellään, meinasi tulla oikein tappelu😂 sanoin että yksikerrallaan jonossa vaan ja katsotaan kuinka käy.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä ap:ta. Itse en pitäisi ex-miehen sukunimeä, jos sellainen olisi. Ihan kiusantekoakin voi olla, jos sukunimi on harvinainen. Jos sitten saa lapsia toisen miehen kanssa ja pitää edelleen vanhan sukunimen, niin sehän on jo törkeää, jos lapset saavat ex-miehen sukunimen. Enpä satu tietämään yhtään sellaista tapausta, aika harvinaista uskoisin.
Mun exähän suuttui, kun annoin lapsilleni sukunimeni, joka on sama kuin miehellä. Oli jo ennen naimisiin menoa sattumalta sama suhteellisen yleinen sukunimi. Olis pitänyt antaa uuden mieheni sukunimi ettei kukaan luule hänen lapsikseen. Joo ei, mies vaihtaa kans nimensä niin ei anneta lapsille eri sukunimeä.
Melko wt touhua nämä nimikikkailut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsenäinen, oman arvonsa tunteva nainen ottaa erossa tyttönimensä takaisin. Lapset eivät ole mikään peruste pitää ex-miehen sukunimeä. Se, miten hyvä äiti on, riippuu ihan jostain muusta kuin sukunimestä.
Missä se sukunimihullu on?
Nyt sitä tarvittais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsenäinen, oman arvonsa tunteva ihminen ei välitä mitä muut hänen nimestään ajattelevat.
Ap sukunimesi on myös eväsi sukunimi, mitä menit naimisiin ja annoit puolison vaihtaa sinun sukunimeen jos se on sinun yksityisomaisuutta.... Tiedätkö kuinka kalliiksi tulee vaihtaa nimeä? tämän lisäksi siinä on aikamoinen paperityö kaikki kortit, passi ym viralliset paperit pitää uusia. Jne
Ei sinulla ole oikeutta vaatia moista, vai aiheuttaako se jotain isoja ongelmia tuleva puoliso olisi saman niminen? Eiköhän se ex-puoliso vaihda nimeä sitten kun katsoo sen tarpeelliseksi kortit/pässi uusiutumisen yhteydessä tai kun menee mahdollisesti uudestaan naimisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te jankkaatte? Selvää asiaa. Kukin saa lain puitteissa tehdä kuten tahtoo, teidän mielipide ei vaikuta.
Voi helvetti, kun te olette tyhmää sakkia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex piti avioliiton kautta saamansa sukunimen ja teki parikin tenavaa tällä nimellä.
Nimi on vielä suht harvinainen ja monet ihmiset olettavat, että nuo tenavat ovat mieheni. Nainen ei mennyt uusiin naimisiin, vaikka ensin teki lapsen yhden miehen kanssa, erosi ja sitten lapsen toisen miehen kanssa, jonka kanssa nyt asuu yhdessä.
Ei tuo varmaan noista isistäkään hyvälle tunnu.
En usko tätä. Tiedän tapauksia, joissa nainen on saanut lapsia uuden miehen kanssa, vaikkeivat ole naimisissa ja aina näillä on isän sukunimi ollut. Ei koskaan ex-mieheltä perittyä äidin nimeä.
Uskon asia tuo ei ole. Se on totisinta totta. Tämä nainen on ilmoittanut, että koska hänen sukunimensä on XX, on hänellä oikeus antaa lapsilleen oma sukunimensä. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät saa automaattisesti isänsä sukunimeä. Siinä olet väärässä.
Moni kirjoittaja painottaa omia naisen oikeuksiaan, mutta entäs lapsen oikeudet. Lapsella on oikeus saada oman isänsä sukunimi tai oman äitinsä tyttönimi, kyllä se sotii omaa oikeustajuani vastaan, jos lapsella on täysin vieraan suvun sukunimi, koska suku tarkoittaa geneettistä yhteyttä tai adoption kautta luotua lakiperusteista vanhemmuutta.
Tämä on totta. Noille myöhemmin syntyneille lapsillehan on siis annettu sukunimi, jolla ei ole mitään tekemistä lasten suvun kanssa, täysin vieraan miehen ja täysin vieraan suvun nimi.
Mikä järki tässä on?
Eikö lapsella ole oikeus oman sukunsa nimeen, joko sitten äidin tai isän puolelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensähän tämä ex-miehen sukunimen pitäminen häiritsee vain miehen uutta puolisoa, joka haluaisi olla the One and only ja kuvitella, että mies ei ole ennen häntä vilkaissutkaan ketään muuta naista.
Niinkö luulet?
Kyllä se on kuule vit*umaista lapsen kannalta kuten edelläkin on todettu.
Esim.
Liisa Lipevä menee naimisiin Kalle Kaimuran kanssa. Liisasta tulee Liisa Kaimura.
He eroavat.
Liisa pitää Kaimura-nimen.
Liisa tapaa Tapio Tuiskun ja tekee tämän kanssa lapsen. Lapsen nimeksi tulee Yrjö Kaimura.
Kalle Kaimura ei ole Yrjölle sukua, ei syntyä. Silti hän joutuu kantamaan tämän suvun nimeä, ellei aikuiseksi tultuaan muuta sitä.
Miksi Liisa ei voinut ottaa nimeään Liisa Lipevä takaisin ja antaa tämän lapselleenkin, tai miksi hän ei ole voinut antaa lapselleen lapsen isän nimeä, jolloin lapsi olisi Yrjö Tuisku?
Terv. "Yrjö Kaimura"
Vierailija kirjoitti:
Jumal auta naiset se ei ole TEIDÄN nimi. Teillä ei ole siihen mitään oikeutta avioeron jälkeen! Palauttakaa se ilman ongelmia.
-mies
Tuliko susta liiton ajaksi sukunimetön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-vaimolta vain törkeää kiusaamista. Varsinkin, jos kyseessä on harvinaisempi sukunimi ja mies on jo uusissa naimisissa. Outoa, että ex-vaimo haluaa myös itseään kutsuttavan rouva xxx:ksi. Yrittääkö hän jotenkin näyttää uudelle rouva xxx:lle, että minä täällä vielä määrään ja google-hauissa MINÄ olen vielä rouva tuolle herra xxx:lle? Päästäisi irti menneestä ja antaisi xxx perheen elää elämäänsä rauhasssa. Suojattu sukunimi on suojattu syystä: se ei ole mikään itsensäkohotus paikka. Voihan ex-rouva xxx vaikka kehittää itselleen jonkun harrastuksen, ettei tarvitse kerätä ihmisten sääliviä katseita. Eläkää omaa elämäänne älkääkä ex-miestenne!
Mitä sitten? Et sä omista sanoja, puhumattakaan kirjaimia, joista sukunimes muodotuu.
En todellakaan vaihda.
T. Mirkku von Gyllenstierna os. Pötkönen
Olisko pitäny miettiä silloin, kun päätitte naimisiin mennessä että hän ottaa sinun nimen. Olisitte sopineet sitten, että hän pitää omansa, ja lapsetkin sitten sille nimelle.
Mä en halunnut naimisiin mennessä miehen nimeä, koska hän oli antanut sen jo yhdelle vaimolle. En halunnut olla rouva Pötkönen nro 2.
Sähköpostit, face-tunnukset, työpaikan kaikki tunnukset jne jne. perustuvat nykyiseen nimeeni joka eksäni. Meillä tosin myös lapsia ja tykkään siitä että sukunimi sama kuin lapsilla, ei tarvitse ulkomailla lomaillessa selitellä passintarkastuksessa että kenen lapsia tässä kuljettelen.
Ajokortin, henkilökortin, passin, pankkikorttien jne vaihtaminen on kallista ja aikaavievää, ei jaksaisi turhan vuoksi.
Entinen mieheni on minulle yhdentekevä, nimi ei herätä mitään takaumia, ei hyviä eikä huonoja. Se on vain nimi. Sen vuoksi en vaihda. Pahoittelut aloittajalle jonka elämä jäänyt pyörimään tämmöisen asian ympärille.
Yllättävän monelle tulee yllätyksenä, että avioliitossa otettu nimi on sen ottaneen ihmisen oma sukunimi ihan samalla tavoin kuin syntymässä saatu, ja että sen saa avioeron jälkeen pitää vaikka loppuelämänsä, jos haluaa. Ehkä sitä omaa sukunimeään ei kannattaisi "antaa" tulevalle puolisolle, jos ei ole varautunut että eron sattuessa ex-puoliso saa olla sen niminen kuin itse haluaa. Jos tuntuu täysin mahdottomalta ajatus, että eron jälkeen exällä on sama sukunimi, on varmaan parasta jos sovitaan ennen naimisiin menoa, että molemmat pitävät omat sukunimensä (tai otetaan uusi yhteinen sukunimi molemmille).