Nainen HS:ssa: Perustan perheen yksin, koska älykkäitä miehiä ei ole tarpeeksi
Sinkkunainen kertoo turvautuneensa omasta kukkarostaan maksettaviin hedelmöityshoitoihin, sillä ei ole löytänyt itselleen "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä. Hänen mukaansa ongelma koskettaa yhä useampaa naista.
Akateeminen nainen kirjoittaa mielipidepalstalla, kuinka hän on päättänyt hakeutua hedelmöityshoitoihin yksin siksi, ettei hän halua parisuhdetta vain lapsen saamisen vuoksi.
Naisen mukaan ongelma on osittain sosiaalinen, sillä jokaiselle koulutetuille naiselle ei hänen mielestään riitä "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä.
NimimerkkiÄidiksi omalla rahalla kertoo torstaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, kuinka yhä useamman korkeakoulutetun naisen lapsenhankintatoiveita jarruttaa sama sosiaalinen ongelma: se, että "samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille".
Minulle ei löytynyt älykästä miestä, eikä heitä riitä muillekaan haluaville -otsikolla varustetussa tekstissä 35-vuotias nainen kertoo suorittaneensa tohtorin tutkinnon.
- Perheen saaminen on minullekin prioriteetti, joka tällä hetkellä menee kaiken edelle, hän kuvailee ja jatkaa, että on muun muassa päätynyt ottamaan lainaa hedelmöityshoitoihin hakeutumista varten.
Päätös hankkia lapsi yksin johtuu nimimerkin mukaan siitä, ettei hän halua hakeutua parisuhteeseen vain lapsen saadakseen. Hänen mukaansa moni muukin akateemisesti koulutettu nainen kärsii samasta tilanteesta.
- Samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille. Voisi jopa sanoa, että monet korkeasti koulutetut naiset ovat kranttuja - ja syystäkin. Itsekin kuulun tähän joukkoon.
Oletko törmännyt samankaltaiseen ongelmaan?
Allekirjoitatko Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittaneen naisen väitteen siitä, että samassa intellektuellissa asemassa olevan kumppanin löytäminen on haastavaa?
Haluatko, että kumppanisi koulutustausta on samankaltainen kuin itselläsi? Miksi? Onko tällä ollut vaikutuksia parisuhteen solmimiseen tai perheen perustamiseen?
Vai oletko eri mieltä nimimerkin kanssa? Arvostatko kumppanissasi koulutusta enemmän muita piirteitä? Mitä nämä ovat?
Kommentit (474)
Mitenkähän korkea koulutus korreloi seksuaalisuuden kanssa. Omassa työpaikassa ainakin miehet ovat fyysisesti kuin vammaiset. Fyysisesti aivan heikkoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kirjoitus on julkaistu HS:ssa vai keksitkö provon päästäsi?
Parin sekunnin googlaus osoittaa että kyseessä on ikivanha juttu vuodelta 2016.
Joka meni jonnen ihon alle vaivaten kolme vuoden ajan, joten uusiksi av:lle,jotta pääsee haukkumaan akateemisten naisten mieskriteerejä.
Menipä tietenkin. Jonne tuskin kuitenkaan on yksin.
Allekirjoitatko Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittaneen naisen väitteen siitä, että samassa intellektuellissa asemassa olevan kumppanin löytäminen on haastavaa?
En allekirjoita. Ei se ole, ainakin omalla alallani noin puolet on miehiä.
Haluatko, että kumppanisi koulutustausta on samankaltainen kuin itselläsi? Miksi? Onko tällä ollut vaikutuksia parisuhteen solmimiseen tai perheen perustamiseen?
Ei tarvitse olla.
Vai oletko eri mieltä nimimerkin kanssa? Arvostatko kumppanissasi koulutusta enemmän muita piirteitä? Mitä nämä ovat?
Arvostan älykkyyttä, keskustelutaitoa ja empatiaa. Nämä eivät suinkaan mene yksi yhteen koulutustason kanssa.
Sovitaan, että amis on aina akateemista parempi, ja lopetetaan tämä keskustelu siihen. Amikset naikoon toisiaan, koska akateemisten intellektuaalinen taso ei heille yksinkertaisesti riitä.
Ymmärrän alkuperäisen kirjoituksen pointin täysin. Kyse ei välttämättä ole sinänsä koulutuksesta, tai yksioikoisesta "älykkyydestä" jonkun Mensan mittarilla. Vaan ihan sellaisesta riittävästä fiksuudesta ihmisessä - tai miksi sitä nyt haluaa nimittää - jonka kanssa voi tuntea olevansa ns. samalla tasolla tai aaltopituudella.
Tämä pitää sisällään esim. ylläkin kirjoitetun kyvyn keskustella kiinnostavista asioista ja varmaan jonkun verran katsomuksellistakin yhteensopivuutta.
Riittävällä koulutuksella (tai lukeneisuudella) yleensä saadaan aikaan sen tyyppistä ajattelumaailman muokkaantumista, että ainakin vähintään älykkään oloinen keskustelu on mahdollista. Noin pääsääntöisesti, poikkeuksia varmasti on.
Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja kumppanin suhteen nämä painottuvat eri tavoin. Siksi jollekin akateemikolle kelpaa putkiroope, toinen tarvitsee sen tohtorin. Siksi on kohtuutonta on mollata korkeasti koulutettuja naisia, jotka eivät halua matalasti koulutettua miestä. Kuka muukaan haluaisi minkäänlaista puolisoa, johon on vain tyydyttävä, kun muutakaan ei ole tarjolla? Eivätkö ihan kaikki halua mieluiten itselleen sopivimman kumppanin?
Tässä koulutettujen naisten mollaamisessa kyse on mielestäni huonosta itsetunnosta ja kateudesta, ei muusta.
Vierailija kirjoitti:
No, hyvä iltapäivälehden toimittaja, onhan samankaltainen älyllinen taso välttämätön perusta hyvin toimivalle parisuhteelle. Sinänsä samantasoinen koulutus ei ole "pakollinen". Mutta jos keskustelua ei pysty toisen kanssa käymään, kun käsitteetkään eivät välttämättä kumppanille edes aukea, niin eihän sellaisella suhteella ole tulevaisuutta. Jatkuva oman tason alas vetäminen toisen riirtämättömän kapasiteetin takia vie elämästä liian paljon.
Käsittämätön ajatus että puolisot parisuhtessa kävisivät jotain älyllisesti korkeatsoista keskustelua ja että sillä olisi joku merkitys parisuhteen onnistumiseen.
Hiukankin fiksumpi tajuaa että puoliso ei voi olla se jokaisen alan asintuntija vaan paras tieto löytyy ihan muualta.
Politiikka taas on mielipdeasia ja siitäkin älyllisyys varsin kaukana.
toivottavasti lapsensa on myös intellektuelli
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat tässäkin asiassa naisia fiksumpia. Miehet korostavat enemmän t*s*sejä ja p**se*ttä kuin älykkyyttä. Näin useampi nainen saa mahdollisuuden seurustella miehen kanssa. On itse asiassa todella syrjivää haluta vain älykästä kumppania, siitä on tasa-arvo kaukana.
Yleistät rankasti miehet. Tissibimboja naivat miehet päätyvät yleensä eroon ja valittamaan kun nainen vie kaikki rahat.
Ei minusta ole väärin toivoa kumppanilta tiettyjä asioita. On ne sitten älykkyys, ulkonäkö tai mikä tahansa muu. Mietin lähinnä tuossa kirjoituksessa, että onko se tahallaan ilmaistu noin typerästi.
Koska jos haetaan oikeasti samanlaista arvopohjaa, maailmankatsomusta, kiinnostuksen kohteita ja keskustelutaitoa, akateeminen koulutus on aika heikko mittari. Varmaan keskimäärin DI ja humanisti ovat näissä jo aika kaukana toisistaan, noin esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, hyvä iltapäivälehden toimittaja, onhan samankaltainen älyllinen taso välttämätön perusta hyvin toimivalle parisuhteelle. Sinänsä samantasoinen koulutus ei ole "pakollinen". Mutta jos keskustelua ei pysty toisen kanssa käymään, kun käsitteetkään eivät välttämättä kumppanille edes aukea, niin eihän sellaisella suhteella ole tulevaisuutta. Jatkuva oman tason alas vetäminen toisen riirtämättömän kapasiteetin takia vie elämästä liian paljon.
Käsittämätön ajatus että puolisot parisuhtessa kävisivät jotain älyllisesti korkeatsoista keskustelua ja että sillä olisi joku merkitys parisuhteen onnistumiseen.
Hiukankin fiksumpi tajuaa että puoliso ei voi olla se jokaisen alan asintuntija vaan paras tieto löytyy ihan muualta.
Politiikka taas on mielipdeasia ja siitäkin älyllisyys varsin kaukana.
Ei juma, ehkä sulle täysin käsittämätöntä muttei muille.
Vierailija kirjoitti:
egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Kannattaa kirjoittaa jostain, josta tietää jotain:
http://www.egyptologinenseura.fi/egyptologia-suomessa/
Opetus ja opiskelu
Egyptologian tuntiopetus aloitettiin vuonna 1968 Helsingin yliopistossa. Pääaineena egyptologiaa tarjottiin vuosina 1990-2017, mutta oppiaineen sisäänotto jäädytettiin vuonna 2014. Egyptologian oppiaine on ilmoitettu lakkaavaksi 31.7.2023. Syksystä 2018 lähtien egyptologiaa voi kuitenkin opiskella osana Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman (opintosuunta: Afrikan ja Lähi-idän tutkimus) sekä Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman opetusta.
Suomessa ei ole egyptologian virkoja, joten Helsingin yliopiston opetus toteutetaan kokonaisuudessaan tuntiopettajien voimin. Helsingin yliopistossa järjestettävien egyptologian kurssien lukumäärä on ollut vähäistä, minkä vuoksi opiskelijoilta on vaadittu runsaasti omatoimisuutta. Vuoden 2017 tutkintouudistuksen jälkeen toivomme voivamme taata egyptologian opiskelijoille laadukasta opetusta. Egyptologian opetusta ei ole tarjolla Suomen muissa yliopistoissa. Yksittäisiä egyptologian kursseja on järjestetty myös Åbo Akademissa, Helsingin seudun kesäyliopistossa sekä eri kansalaisopistoissa.
Egyptologian keulahahmo ja vakiinnuttaja maassamme oli suomalainen Upsalan yliopiston egyptologian professori Rostislav Holthoer (1937-1997). Professorin virkansa ohella Holthoer vastasi egyptologian opetuksesta Helsingin yliopiston egyptologian dosenttina äkilliseen kuolemaansa asti. Hänen jälkeensä egyptologian vastuuopettajana toimi egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala (1964-2017). Tällä hetkellä egyptologian vastuuhenkilönä yliopistolla toimii assyriologian dosentti Saana Svärd yhdessä egyptologi, FT Patricia Bergin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän alkuperäisen kirjoituksen pointin täysin. Kyse ei välttämättä ole sinänsä koulutuksesta, tai yksioikoisesta "älykkyydestä" jonkun Mensan mittarilla. Vaan ihan sellaisesta riittävästä fiksuudesta ihmisessä - tai miksi sitä nyt haluaa nimittää - jonka kanssa voi tuntea olevansa ns. samalla tasolla tai aaltopituudella.
Tämä pitää sisällään esim. ylläkin kirjoitetun kyvyn keskustella kiinnostavista asioista ja varmaan jonkun verran katsomuksellistakin yhteensopivuutta.
Riittävällä koulutuksella (tai lukeneisuudella) yleensä saadaan aikaan sen tyyppistä ajattelumaailman muokkaantumista, että ainakin vähintään älykkään oloinen keskustelu on mahdollista. Noin pääsääntöisesti, poikkeuksia varmasti on.
Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja kumppanin suhteen nämä painottuvat eri tavoin. Siksi jollekin akateemikolle kelpaa putkiroope, toinen tarvitsee sen tohtorin. Siksi on kohtuutonta on mollata korkeasti koulutettuja naisia, jotka eivät halua matalasti koulutettua miestä. Kuka muukaan haluaisi minkäänlaista puolisoa, johon on vain tyydyttävä, kun muutakaan ei ole tarjolla? Eivätkö ihan kaikki halua mieluiten itselleen sopivimman kumppanin?
Tässä koulutettujen naisten mollaamisessa kyse on mielestäni huonosta itsetunnosta ja kateudesta, ei muusta.
Jos koulutettu nainen vaatii puolisolta kykyä korkeatasoiseen keskusteluun niin hän on yksinkertaisesti vaan väärässä. Hänellä on väärä käsitys parisuhteesta ja siitä mitä parisuhde parhaimmillaankin voi antaa. Jokaisella ihmisellä on omat manööverinsä jotka oppii aika pikaisesti tuntemaan. Hänen maailmankuvansa jne. Kukaan toinen älykäs ei ole kiinnostunut puolisonsa älyllisen kapasiteetin tarjonnasta vuotta kauempaa vaan hakee älylliset virikkeensä esim. netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, hyvä iltapäivälehden toimittaja, onhan samankaltainen älyllinen taso välttämätön perusta hyvin toimivalle parisuhteelle. Sinänsä samantasoinen koulutus ei ole "pakollinen". Mutta jos keskustelua ei pysty toisen kanssa käymään, kun käsitteetkään eivät välttämättä kumppanille edes aukea, niin eihän sellaisella suhteella ole tulevaisuutta. Jatkuva oman tason alas vetäminen toisen riirtämättömän kapasiteetin takia vie elämästä liian paljon.
Käsittämätön ajatus että puolisot parisuhtessa kävisivät jotain älyllisesti korkeatsoista keskustelua ja että sillä olisi joku merkitys parisuhteen onnistumiseen.
Hiukankin fiksumpi tajuaa että puoliso ei voi olla se jokaisen alan asintuntija vaan paras tieto löytyy ihan muualta.
Politiikka taas on mielipdeasia ja siitäkin älyllisyys varsin kaukana.
Ei juma, ehkä sulle täysin käsittämätöntä muttei muille.
Anna yksi esimerkki mistä aiheesta haluat älykästä keskustelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Kannattaa kirjoittaa jostain, josta tietää jotain:
http://www.egyptologinenseura.fi/egyptologia-suomessa/
Opetus ja opiskelu
Egyptologian tuntiopetus aloitettiin vuonna 1968 Helsingin yliopistossa. Pääaineena egyptologiaa tarjottiin vuosina 1990-2017, mutta oppiaineen sisäänotto jäädytettiin vuonna 2014. Egyptologian oppiaine on ilmoitettu lakkaavaksi 31.7.2023. Syksystä 2018 lähtien egyptologiaa voi kuitenkin opiskella osana Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman (opintosuunta: Afrikan ja Lähi-idän tutkimus) sekä Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman opetusta.
Suomessa ei ole egyptologian virkoja, joten Helsingin yliopiston opetus toteutetaan kokonaisuudessaan tuntiopettajien voimin. Helsingin yliopistossa järjestettävien egyptologian kurssien lukumäärä on ollut vähäistä, minkä vuoksi opiskelijoilta on vaadittu runsaasti omatoimisuutta. Vuoden 2017 tutkintouudistuksen jälkeen toivomme voivamme taata egyptologian opiskelijoille laadukasta opetusta. Egyptologian opetusta ei ole tarjolla Suomen muissa yliopistoissa. Yksittäisiä egyptologian kursseja on järjestetty myös Åbo Akademissa, Helsingin seudun kesäyliopistossa sekä eri kansalaisopistoissa.
Egyptologian keulahahmo ja vakiinnuttaja maassamme oli suomalainen Upsalan yliopiston egyptologian professori Rostislav Holthoer (1937-1997). Professorin virkansa ohella Holthoer vastasi egyptologian opetuksesta Helsingin yliopiston egyptologian dosenttina äkilliseen kuolemaansa asti. Hänen jälkeensä egyptologian vastuuopettajana toimi egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala (1964-2017). Tällä hetkellä egyptologian vastuuhenkilönä yliopistolla toimii assyriologian dosentti Saana Svärd yhdessä egyptologi, FT Patricia Bergin kanssa.
Oho, persnaamainen egyptologinainen otti vertauskuvasta nokkiinsa. 5/5 viihdettä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua aina suututtaa, kun rinnastetaan koulutus ja älykkyys. Olen itse DI nainen, ja nähnyt sen, että korkeakoulut ja yliopistot ovat pullollaan aivan uunoa porukkaa, vain pieni osa on oikeasti älykkäitä. Ja enemmän kuin älykkyyttä, tutkinnon saaminen vaatii sinnikkyyttä ja puurtamiskykyä.
Tottakai älykkyyden ja koulutustason välillä on korrelaatio, mutta mitään johtopäätöksiä koulutettu = älykäs on aivan turha tehdä.
Tämä on totta. Olen hyvin sinnikäs, mutta en voi sille mitään että aivoni eivät kykene pitkäkestoiseen toimintaan, ja häiriintyvät helposti. En tykkää siitä että minua pidetään laiskana, ja saamattomana. Tyhmänä ei sentäs kukaan kehtaa pitää, kun toiseksi ovat aina jääneet. Luulin nuorempana että olen oikeasti laiska, ja en vain viitsi yrittää, kun minulle sitä toitotettiin. Ymmärsin asian vasta kun sain oman lapsen, jolla on sama tila, mtta paljon pahempana. Näin miten hirveän fiksu ja älykäs lapseni oli, mutta ne vaikeudet jotka hän kohtasi, kun missään muualla ei ymmärretty tätä, lopulta mursivat hänet, ja nyt hän, jolla oli kaikki mahdollisuudet itsessään, on perikymppisenä eläkejonossa, ihan vai nsiksi koska häntä ei tuettu missään, ja pärjäsi liian hyvin omiin vaikeuksiinsa nähden, joten pääsi putoamaan verkon välistä kun samalla kaikki tahot hokivat mietn hän ei vain viitsi yrittää. Noh, toivottavasti ovat tyytyväisinä nyt, kun näin sitten kävikin, kuten halusivat.
Mulla on ystävissä näitä akateemisia ja syy miksi he ovat ilman miestä, on suuret toiveet tulevasta miehestä ja millainen hänen pitää olla.
Näissä toivelistoissa ei ole mitään todellisuudentajua, vaan halutaan unelmien prinssi, joka sopii kuvaukseen täydellisesti tai muuten ollaan ilman. On vedetty niin ahtaaksi se kuva millainen poikaystävän pitää olla, että kukaan ei kelpaa. Ahdas ajattelu sulkee silmät ja vaikka hyviä miehiä pörrää ympärillä vaikka kuinka paljon, ei nähdä sitä toivelistaa pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, hyvä iltapäivälehden toimittaja, onhan samankaltainen älyllinen taso välttämätön perusta hyvin toimivalle parisuhteelle. Sinänsä samantasoinen koulutus ei ole "pakollinen". Mutta jos keskustelua ei pysty toisen kanssa käymään, kun käsitteetkään eivät välttämättä kumppanille edes aukea, niin eihän sellaisella suhteella ole tulevaisuutta. Jatkuva oman tason alas vetäminen toisen riirtämättömän kapasiteetin takia vie elämästä liian paljon.
Käsittämätön ajatus että puolisot parisuhtessa kävisivät jotain älyllisesti korkeatsoista keskustelua ja että sillä olisi joku merkitys parisuhteen onnistumiseen.
Hiukankin fiksumpi tajuaa että puoliso ei voi olla se jokaisen alan asintuntija vaan paras tieto löytyy ihan muualta.
Politiikka taas on mielipdeasia ja siitäkin älyllisyys varsin kaukana.
Ei juma, ehkä sulle täysin käsittämätöntä muttei muille.
No kerro toki mihin tarvitset akateemisia käsitteitä keskustellessasi vaikkapa puolisosi kanssa? Minä ainakin juttelen kyllä mieheni kanssa ajankohtaisista tapahtumista, politiikasta, lukemistamme kirjoista, erilaisia arvoihin liittyviä väittelyitä ja milloin nyt mistäkin, jotka vaativat vähän perehtymistä itse asiaan, jotta keskustelussa on jotain järkeä. Mutta koulutukseemme nuo eivät liity mitenkään (hän on lääkäri, minä kauppatieteiden maisteri). Ammatilliset keskustelut ammattitermein käydään sitten työpaikalla.
Miksi sama asia pitää sanoa kolmeen kertaan yhdessä artikkelissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat tässäkin asiassa naisia fiksumpia. Miehet korostavat enemmän t*s*sejä ja p**se*ttä kuin älykkyyttä. Näin useampi nainen saa mahdollisuuden seurustella miehen kanssa. On itse asiassa todella syrjivää haluta vain älykästä kumppania, siitä on tasa-arvo kaukana.
Yleistät rankasti miehet. Tissibimboja naivat miehet päätyvät yleensä eroon ja valittamaan kun nainen vie kaikki rahat.
Jaa. Ystäväni isä nai nuoremman "tissibimbon" (ystäväni äiti, lentoemo), ja varmasti ulkonäkö oli iso asia. Joka tapauksessa avioliitto oli onnellinen, ja päättyi vasta äidin kuolemaan.
Joka meni jonnen ihon alle vaivaten kolme vuoden ajan, joten uusiksi av:lle,jotta pääsee haukkumaan akateemisten naisten mieskriteerejä.