Lapseni, kohta 11v ei tee mitään kotitöitä
Pienenä teki kun oli kotihoidossa mutta oppi isältään asenteen että ne ovat minun hommia
Mikä neuvoksi?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekemällä selväksi niin isälle kuin lapselle, että kotityöt kuuluu kaikille. Jos minä pyydän lapsia tekemään jonkun työn (tyhjentämään astianpesukoneen, tiskaamaan paistinpannun ja kattilan, viemään roskat, imuroimaan oman huoneen tms) niin se ei ole mikään neuvottelukysymys vaan KÄSKY. Ei tulisi mieleenkään antaa lapsen vaan jättää tekemättä joku homma, jonka olen pyytänyt tekemään.
Joskin omaehtoisesti eivät tee oikeastaan mitään. Ehkä jonain päivänä vielä...
Niin, lapsen isätähän se johtuu. Hän kyllä grillaa, pilkkoo puut ja kantaa ne sisälle, lämmittää pesät, lämmittää saunan ja tekee tuollaisia ns miesten juttuja.
En tiedä APn asumismuotoa enkä sitä minkä verran "miesten töitä" hänen miehensä tekee. Mutta AP itse kertoi, että lapsi ei tee kotitöitä kun näkee, ettei isäkään tee. Silloin se on kyllä keskustelun paikka molempien kanssa.
Itse en miestäni joudu KÄSKEMÄÄN. Hän tekee oman osuutensa niin ns ulkotöistä kuin sisätöistäkin, ihan niin kuin minäkin. Lapsia joudun erikseen pyytämään, mutta tekevät kyllä kaiken mitä pyydän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.
Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.
Miksi kotitöiden tekemisestä ei palkita? Kuka sen estää?
Viimeistään siinä vaiheessa kun muuttaa omilleen asumaan. Ei ole enää äiti antamassa viikkorahaa kotitöiden hoitamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olette miehen kanssa jakaneet kasvatuksen ja kodinhoidon näin? Ei lasta voi kasvattaa tasa-arvoiseen kodista huolehtimiseen jos toinen vanhemmista näyttää huonoa esimerkkiä.
Ja jos sinä yksin pakotat lapsen kotitöihin, se on hänen kannaltaan epäreilua. Miksi tyttölapsen pitää osallistua kotitöihin jos isäkään ei tee mitään? Miksi poikalapsen pitäisi tehdä naisten työtä (miehesi sanoin)?
Siksi on jaettu näin kun olen aina ollut kotona.
Jos se on syy, miksi lapsenne pitäisi kouluaikaan tehdä kotitöitä? Eihän hän silloin ole aina kotona.
Tekeekö miehesi lomalla kotitöitä? Jos ei, miksi lapsenne pitäisi tehdä lomalla sen enempää kotitöitä kuin kouluaikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekemällä selväksi niin isälle kuin lapselle, että kotityöt kuuluu kaikille. Jos minä pyydän lapsia tekemään jonkun työn (tyhjentämään astianpesukoneen, tiskaamaan paistinpannun ja kattilan, viemään roskat, imuroimaan oman huoneen tms) niin se ei ole mikään neuvottelukysymys vaan KÄSKY. Ei tulisi mieleenkään antaa lapsen vaan jättää tekemättä joku homma, jonka olen pyytänyt tekemään.
Joskin omaehtoisesti eivät tee oikeastaan mitään. Ehkä jonain päivänä vielä...
Niin, lapsen isätähän se johtuu. Hän kyllä grillaa, pilkkoo puut ja kantaa ne sisälle, lämmittää pesät, lämmittää saunan ja tekee tuollaisia ns miesten juttuja.
Ehkä tuo perhe ei asu 1800-luvun torpassa vaan nykyajassa, missä kukaan ei lämmitä mitään pesiä ja sauna napsautetaan päälle.
Nyt olis kyllä koko perheen ryhtiliikkeen aika, jottei penska kasva ihan kieroon.
Kerrot sille miehelles, että kotityöt aletaan jakaa tästä päivästä alkaen ja muksulle osoitetaan hänen kehitystasolleen sopivia hommia.
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.
Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.
Miksi kotitöiden tekemisestä ei palkita? Kuka sen estää?
Viimeistään siinä vaiheessa kun muuttaa omilleen asumaan. Ei ole enää äiti antamassa viikkorahaa kotitöiden hoitamisesta.
Palkitahan sitä voi itseään muillakin tavoilla kuin äidin antamalla viikkorahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olette miehen kanssa jakaneet kasvatuksen ja kodinhoidon näin? Ei lasta voi kasvattaa tasa-arvoiseen kodista huolehtimiseen jos toinen vanhemmista näyttää huonoa esimerkkiä.
Ja jos sinä yksin pakotat lapsen kotitöihin, se on hänen kannaltaan epäreilua. Miksi tyttölapsen pitää osallistua kotitöihin jos isäkään ei tee mitään? Miksi poikalapsen pitäisi tehdä naisten työtä (miehesi sanoin)?
Siksi on jaettu näin kun olen aina ollut kotona.
Jos se on syy, miksi lapsenne pitäisi kouluaikaan tehdä kotitöitä? Eihän hän silloin ole aina kotona.
Tekeekö miehesi lomalla kotitöitä? Jos ei, miksi lapsenne pitäisi tehdä lomalla sen enempää kotitöitä kuin kouluaikaan?
Mietin vain, miten aikuisena pärjää kun minä olen ehkä kuollut. Olisi minusta nyt hyvä opetella näitä kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Meillä teki lapsi niitä pienenä mielellään mutta nykyään on ominut isänsä asenteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Meillä teki lapsi niitä pienenä mielellään mutta nykyään on ominut isänsä asenteen.
Kun katsoo että se ei kuulu minulle ei sitä kovin pitkään tee jos siitä ei saa itselleen hyötyä. Koskee oikeastaan ketä tahansa. Jos mies ja lapset katsoo että nuo työt ei heille kuulu, niistä täytyy tehdä sellaisia että niiden tekeminen kiinnosta. En itsekään katso naisena että niiden tekeminen jotenkin automaattisesti kuuluisi minulle, teen jos on aivan pakko tai jos lupaan jonkin palkkion itselleni jostakin todella tylsästä työstä.
En ymmärrä miksei ihmiset saa puhuttua ja sovittua. Ja palkatkaa apua. Meillä systeemi on, että jokainen huolehtii oman huoneensa ja yhteisistä tiloista omat tavaransa jotta saadaan talo ns. siivouskuntoon aina torstaisin, perjantaisin käy siivooja. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + roskien vienti on teinien vastuulla, jokaisella tietty päivä, lista on jääkaapin ovessa. Mies vastaa ruokahuollosta ja minä pyykeistä. Jos joskus en ehdi pyykätä, sovin siitä esim. miehen tai jonkun teinin kanssa, esim. jos teini pyykkää, minä vastaavasti tyhjään tiskikoneen tai maksan ihan rahaa. Minä huolehdin omasta autostani ja mies omastaan. Jos matkustetaan, jokainen pakkaa omat tavaransa, toki ensin yhdessä listataan tavaroita niin ettei mukaan tule kolmea sampoota muttei yhtään hammastahnaa. Mies hoitaa vakuutusasiat, nettitilaukset yms. ja minä kummilasten ja sukulaisten synttärimuistamiset yms. Koska asutaan kerrostalossa niin ei pahemmin ole mitään remppaamista tms., mutta jos jotain on, niistä sovitaan yhdessä ja se tekee jota kiinnostaa tai joka ehtii.
Mutta pointti on siinä, että sopimalla asioista homman saa toimimaan mukavasti ja ainakin minusta tuntuu, että koko perhe toimii yhdessä yhteisen hyvän eteen. Mutta ei tää meidänkään systeemi ilman kipuja syntynyt, aika monta keskustelua on keittiön pöydän äärellä aikanaan käyty, listattu kotityöt ja mietitty kuinka monta tuntia mikäkin työ vie, ja miten saadaan tasapuolisuus toteutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Meillä teki lapsi niitä pienenä mielellään mutta nykyään on ominut isänsä asenteen.
Kun katsoo että se ei kuulu minulle ei sitä kovin pitkään tee jos siitä ei saa itselleen hyötyä. Koskee oikeastaan ketä tahansa. Jos mies ja lapset katsoo että nuo työt ei heille kuulu, niistä täytyy tehdä sellaisia että niiden tekeminen kiinnosta. En itsekään katso naisena että niiden tekeminen jotenkin automaattisesti kuuluisi minulle, teen jos on aivan pakko tai jos lupaan jonkin palkkion itselleni jostakin todella tylsästä työstä.
Niin ja lapsemme joka on poika tekee kyllä ns miesten töitä eli kantaa puita liiteriin, kantaa vettä järvestä mökillä, opetellut sytyttämään pesiä jomman kumman vanhemman läsnä ollessa, leikkaa ruohoa yms. Ap
Miksi kostaa lapselle se, että isä ei tee kotitöitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kostaa lapselle se, että isä ei tee kotitöitä?
Ajattelen että aikuisuutta varten olisi hyvä osata pestä pyykkiä, siivota ja laittaa ruokaa yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Meillä teki lapsi niitä pienenä mielellään mutta nykyään on ominut isänsä asenteen.
Kun katsoo että se ei kuulu minulle ei sitä kovin pitkään tee jos siitä ei saa itselleen hyötyä. Koskee oikeastaan ketä tahansa. Jos mies ja lapset katsoo että nuo työt ei heille kuulu, niistä täytyy tehdä sellaisia että niiden tekeminen kiinnosta. En itsekään katso naisena että niiden tekeminen jotenkin automaattisesti kuuluisi minulle, teen jos on aivan pakko tai jos lupaan jonkin palkkion itselleni jostakin todella tylsästä työstä.
Niin ja lapsemme joka on poika tekee kyllä ns miesten töitä eli kantaa puita liiteriin, kantaa vettä järvestä mökillä, opetellut sytyttämään pesiä jomman kumman vanhemman läsnä ollessa, leikkaa ruohoa yms. Ap
Se ilmeisesti riittää pojalle ehkä sinullekin. Riittääkö se mahdolliselle puolisolle, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi mukaan, meillä osaa taaperokin auttaa, "tyhjentäisitkö tiskikoneen kanssani", "leivotaanko yhdessä"k/, kehu ja kiitä, kun sitä huomiota saa asioista, joissa on toiminut hyvin, niin kyllähän se lapsi alkaa näitä mielellään tekemään...
Meillä teki lapsi niitä pienenä mielellään mutta nykyään on ominut isänsä asenteen.
Kun katsoo että se ei kuulu minulle ei sitä kovin pitkään tee jos siitä ei saa itselleen hyötyä. Koskee oikeastaan ketä tahansa. Jos mies ja lapset katsoo että nuo työt ei heille kuulu, niistä täytyy tehdä sellaisia että niiden tekeminen kiinnosta. En itsekään katso naisena että niiden tekeminen jotenkin automaattisesti kuuluisi minulle, teen jos on aivan pakko tai jos lupaan jonkin palkkion itselleni jostakin todella tylsästä työstä.
Niin ja lapsemme joka on poika tekee kyllä ns miesten töitä eli kantaa puita liiteriin, kantaa vettä järvestä mökillä, opetellut sytyttämään pesiä jomman kumman vanhemman läsnä ollessa, leikkaa ruohoa yms. Ap
Teidän keskinäinen työnjakonne on syy ongelmaanne, ei miehesi yksin. Mikäli ette ole valmiita jakamaan kotitöitä aikuisten kesken eri tavalla, en näe pojan käskyttämisessä ja lahjomisessa mitään järkeä. Ei se toimi pitkällä aikavälillä vaikka nyt sinun mieleksesi jotain tekisikin.
Lohduttaudu sillä että kaltaisesi naisia näköjään vieläkin on (olethan sinäkin), jotka passaavat miehiänsä mielellään. Tosin pojan kannattaa huolehtia siitä että on jotenkin muutoin kunnon catch jotta saa tällaisen naisen, sillä eivät ne sovinistinaisetkaan ketä tahansa mammanpoikaa halua.
Edut pois ja takaisin sitten kun kotityöt maistuu. Koskee sekä isää että lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kostaa lapselle se, että isä ei tee kotitöitä?
Ajattelen että aikuisuutta varten olisi hyvä osata pestä pyykkiä, siivota ja laittaa ruokaa yms
Isänkään ei tarvitse osata tuollaisia juttuja, kotitöitä varten kannattaa hankkia joku nainen. Hauskempaa sen kanssa on puuhastella kuin siivota.
Totuttaudu siihen, ettei viitsi twhdä muutakaan. Karhunpalvelus tyhmältä mieheltä.
Siksi on jaettu näin kun olen aina ollut kotona.