Lapseni, kohta 11v ei tee mitään kotitöitä

Sopikaa hänen hoidettava alueensa. Oma huone. Ja kotitöistä sen verran että kantaa omat likaiset vaatteensa koneeseen ja tiskit astianpesukoneeseen. Kaverien kanssa leikkimään kun huone siistissä kunnossa eli ei lelut pitkin poikin. Kotityömäärä ikä huomioiden

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksei ihmiset saa puhuttua ja sovittua. Ja palkatkaa apua. Meillä systeemi on, että jokainen huolehtii oman huoneensa ja yhteisistä tiloista omat tavaransa jotta saadaan talo ns. siivouskuntoon aina torstaisin, perjantaisin käy siivooja. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + roskien vienti on teinien vastuulla, jokaisella tietty päivä, lista on jääkaapin ovessa. Mies vastaa ruokahuollosta ja minä pyykeistä. Jos joskus en ehdi pyykätä, sovin siitä esim. miehen tai jonkun teinin kanssa, esim. jos teini pyykkää, minä vastaavasti tyhjään tiskikoneen tai maksan ihan rahaa. Minä huolehdin omasta autostani ja mies omastaan. Jos matkustetaan, jokainen pakkaa omat tavaransa, toki ensin yhdessä listataan tavaroita niin ettei mukaan tule kolmea sampoota muttei yhtään hammastahnaa. Mies hoitaa vakuutusasiat, nettitilaukset yms. ja minä kummilasten ja sukulaisten synttärimuistamiset yms. Koska asutaan kerrostalossa niin ei pahemmin ole mitään remppaamista tms., mutta jos jotain on, niistä sovitaan yhdessä ja se tekee jota kiinnostaa tai joka ehtii.

Mutta pointti on siinä, että sopimalla asioista homman saa toimimaan mukavasti ja ainakin minusta tuntuu, että koko perhe toimii yhdessä yhteisen hyvän eteen. Mutta ei tää meidänkään systeemi ilman kipuja syntynyt, aika monta keskustelua on keittiön pöydän äärellä aikanaan käyty, listattu kotityöt ja mietitty kuinka monta tuntia mikäkin työ vie, ja miten saadaan tasapuolisuus toteutumaan.

Sinä pääset helpolla. Pyykkäys ei kauan kestä, jos ei silitä kaikkea mahdollista. Kuuluuko tähän esim lakanoiden vaihto tms. Onko sinulla haastava työ, ylitöitä. Kuka käy kaupassa?

Sillä on luultavasti kymmeniä vuosia aikaa tehdä kotitöitä. Relaa. Nykyajan työtahti on niin kireä, että mielelläni soin pojalleni ns vapaata tuossa iässä. Koulussa ihan tarpeeksi tekemistä. Nyt täysi-ikäinen ja kesätöissä. Niin ja osaa siivota ihan käskemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.

Miksi kotitöiden tekemisestä ei palkita? Kuka sen estää?

Kuka minut palkitsee ja miten siitä että katoin pöydän ja tein ruuan? Mies pesi pyykkiä ja imuroi. Kuka hänet palkitsee ja miten? Miksi siitä pitäisi edes palkita?

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Jep, kannatan tätä "aktivointitoimenpidettä" - pitäisiköhän tuohon lisätä vielä kikyt päälle? *lol*

(Näinhän tuo S*pilä ja hallitus meitä aikuisia kasvatti ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksei ihmiset saa puhuttua ja sovittua. Ja palkatkaa apua. Meillä systeemi on, että jokainen huolehtii oman huoneensa ja yhteisistä tiloista omat tavaransa jotta saadaan talo ns. siivouskuntoon aina torstaisin, perjantaisin käy siivooja. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + roskien vienti on teinien vastuulla, jokaisella tietty päivä, lista on jääkaapin ovessa. Mies vastaa ruokahuollosta ja minä pyykeistä. Jos joskus en ehdi pyykätä, sovin siitä esim. miehen tai jonkun teinin kanssa, esim. jos teini pyykkää, minä vastaavasti tyhjään tiskikoneen tai maksan ihan rahaa. Minä huolehdin omasta autostani ja mies omastaan. Jos matkustetaan, jokainen pakkaa omat tavaransa, toki ensin yhdessä listataan tavaroita niin ettei mukaan tule kolmea sampoota muttei yhtään hammastahnaa. Mies hoitaa vakuutusasiat, nettitilaukset yms. ja minä kummilasten ja sukulaisten synttärimuistamiset yms. Koska asutaan kerrostalossa niin ei pahemmin ole mitään remppaamista tms., mutta jos jotain on, niistä sovitaan yhdessä ja se tekee jota kiinnostaa tai joka ehtii.

Mutta pointti on siinä, että sopimalla asioista homman saa toimimaan mukavasti ja ainakin minusta tuntuu, että koko perhe toimii yhdessä yhteisen hyvän eteen. Mutta ei tää meidänkään systeemi ilman kipuja syntynyt, aika monta keskustelua on keittiön pöydän äärellä aikanaan käyty, listattu kotityöt ja mietitty kuinka monta tuntia mikäkin työ vie, ja miten saadaan tasapuolisuus toteutumaan.

Sinä pääset helpolla. Pyykkäys ei kauan kestä, jos ei silitä kaikkea mahdollista. Kuuluuko tähän esim lakanoiden vaihto tms. Onko sinulla haastava työ, ylitöitä. Kuka käy kaupassa?

Joo, mun vastuulle kuuluu myös lakanoiden vaihto (tosin teinit tuovat omansa pyykkiin ja laittavat puhtaat itse), pyyhkeiden pesu yms. Silittämistä ei juurikaan ole, mutta pyykkikone pyörii käytännössä joka päivä vähintään kerran - eniten aikaa vie pyykin ripustaminen kuivumaan ja puhtaan pyykin viikkaus ja vieminen kaappeihin (meillä ei ole kodinhoitohuonetta). Mies käy kaupassa koska vastaa ruokahuollosta, kerran-pari kuussa käydään yhdessä isommalla kauppareissulla. Ja kyllä varmaankin pääsen helpommalla kuin moni muu mutta usko pois, kotityötunnit on tarkkaan laskettu miehen kanssa niin että menevät tasan. Sekä mulla että miehellä on asiantuntijatyöt, saldotunteja kertyy, mutta niitä voi sitten pitää pois työtilanteen salliessa. Siivoojan palkkaaminen on kuitenkin se suutin arkea helpottava tekijä. Ja tietty se, ettei ole ok-taloa ja siihen liittyviä töitä.

Nykyvanhemmat kasvattavat Suomeen sukupolven, joka ei kestä mitään ikävää tai epämiellyttävää. Mitättömiä töitä lasketaan ja jaetaan pää märkänä kun kukaan ei ole raskasta työpäivää nähnytkään. Jos olisin Ap, laittaisin teinin imuroimaan ja pesemään lattiat ja viemään matot ulos joka lauantai ilman mitään palkkoja. Perheenjäsenillä on velvollisuuksia kotia ja perhettä kohtaan. Se pitää opettaa lapsille, muuten eivät ymmärrä. Parisuhteet kariutuvat sitten myöhemmin kun ei osata ajatella kuin omaa, lyhytnäköistä etua. Ihminen on luonnostaan mukavuudenhaluinen mutta ei se saa mennä epäkunniotuksen puolelle. Ap:n tulee nyt vaatia itselleen kunnioitusta, koska se näyttää puuttuvan. Tee nyt selväksi, kuka ketäkin tarvitsee, niin ei tarvitse kohta kuunnella mitään haistahuorav-tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksei ihmiset saa puhuttua ja sovittua. Ja palkatkaa apua. Meillä systeemi on, että jokainen huolehtii oman huoneensa ja yhteisistä tiloista omat tavaransa jotta saadaan talo ns. siivouskuntoon aina torstaisin, perjantaisin käy siivooja. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + roskien vienti on teinien vastuulla, jokaisella tietty päivä, lista on jääkaapin ovessa. Mies vastaa ruokahuollosta ja minä pyykeistä. Jos joskus en ehdi pyykätä, sovin siitä esim. miehen tai jonkun teinin kanssa, esim. jos teini pyykkää, minä vastaavasti tyhjään tiskikoneen tai maksan ihan rahaa. Minä huolehdin omasta autostani ja mies omastaan. Jos matkustetaan, jokainen pakkaa omat tavaransa, toki ensin yhdessä listataan tavaroita niin ettei mukaan tule kolmea sampoota muttei yhtään hammastahnaa. Mies hoitaa vakuutusasiat, nettitilaukset yms. ja minä kummilasten ja sukulaisten synttärimuistamiset yms. Koska asutaan kerrostalossa niin ei pahemmin ole mitään remppaamista tms., mutta jos jotain on, niistä sovitaan yhdessä ja se tekee jota kiinnostaa tai joka ehtii.

Mutta pointti on siinä, että sopimalla asioista homman saa toimimaan mukavasti ja ainakin minusta tuntuu, että koko perhe toimii yhdessä yhteisen hyvän eteen. Mutta ei tää meidänkään systeemi ilman kipuja syntynyt, aika monta keskustelua on keittiön pöydän äärellä aikanaan käyty, listattu kotityöt ja mietitty kuinka monta tuntia mikäkin työ vie, ja miten saadaan tasapuolisuus toteutumaan.

Sinä pääset helpolla. Pyykkäys ei kauan kestä, jos ei silitä kaikkea mahdollista. Kuuluuko tähän esim lakanoiden vaihto tms. Onko sinulla haastava työ, ylitöitä. Kuka käy kaupassa?

Joo, mun vastuulle kuuluu myös lakanoiden vaihto (tosin teinit tuovat omansa pyykkiin ja laittavat puhtaat itse), pyyhkeiden pesu yms. Silittämistä ei juurikaan ole, mutta pyykkikone pyörii käytännössä joka päivä vähintään kerran - eniten aikaa vie pyykin ripustaminen kuivumaan ja puhtaan pyykin viikkaus ja vieminen kaappeihin (meillä ei ole kodinhoitohuonetta). Mies käy kaupassa koska vastaa ruokahuollosta, kerran-pari kuussa käydään yhdessä isommalla kauppareissulla. Ja kyllä varmaankin pääsen helpommalla kuin moni muu mutta usko pois, kotityötunnit on tarkkaan laskettu miehen kanssa niin että menevät tasan. Sekä mulla että miehellä on asiantuntijatyöt, saldotunteja kertyy, mutta niitä voi sitten pitää pois työtilanteen salliessa. Siivoojan palkkaaminen on kuitenkin se suutin arkea helpottava tekijä. Ja tietty se, ettei ole ok-taloa ja siihen liittyviä töitä.

Todella ihmettelen, jos pyykeissä saa kulumaan saman ajan kuin ruokaostoksissa.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.

Tämä! Minusta on käsittämätöntä, että lapsi palkitaan siitä, että tekee kotitöitä! Herranjesta, se on itsestäänselvyys, että jokainen osallistuu kotitöihin. Ei vanhemmatkaan siitä maksua saa, miksi lapselle tulisi maksaa siitä, että hoitaa oman osuutensa? Ei siitä kukaan maksa silloinkaan, kun muuttaa omaan kotiin. Tai no, tiedän kyllä vanhempia, jotka ovat maksaneet täysi-ikäiselle lapselleen siitä, että pitää OMAN kämppänsä siistinä.. 🤦‍♀️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.

Tämä! Minusta on käsittämätöntä, että lapsi palkitaan siitä, että tekee kotitöitä! Herranjesta, se on itsestäänselvyys, että jokainen osallistuu kotitöihin. Ei vanhemmatkaan siitä maksua saa, miksi lapselle tulisi maksaa siitä, että hoitaa oman osuutensa? Ei siitä kukaan maksa silloinkaan, kun muuttaa omaan kotiin. Tai no, tiedän kyllä vanhempia, jotka ovat maksaneet täysi-ikäiselle lapselleen siitä, että pitää OMAN kämppänsä siistinä.. 🤦‍♀️

No en kai mä sitten anna sille lapselle mitään viikorahaakaan. En mä itsekään saa karkkirahaa tyhjästä.

Pitäkää palaveri jossa ovat läsnä kaikki perheenne jäsenet.

Listatkaa kaikki mieleen tulevat kotityöt ja sopikaa miten ne jaetaan. Anna muiden sanoa yhtä monta työtä kuin itsekin sanot. Älä huomauta jos eivät keksi muita töitä vaan anna töiden jäädä ulos listalta.

Pitäkää viikon päästä uusi palaveri. Miten meni, onko joku työ unohtunut. Oliko työnjako sopiva kaikille?

Kun osa töistä jää todennäköisesti ekalla viikolla tekemättä perheesi muut jäsenet huomaavat kuinka paljon oikeasti teet töitä joita he eivät ollenkaan huomaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksei ihmiset saa puhuttua ja sovittua. Ja palkatkaa apua. Meillä systeemi on, että jokainen huolehtii oman huoneensa ja yhteisistä tiloista omat tavaransa jotta saadaan talo ns. siivouskuntoon aina torstaisin, perjantaisin käy siivooja. Tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + roskien vienti on teinien vastuulla, jokaisella tietty päivä, lista on jääkaapin ovessa. Mies vastaa ruokahuollosta ja minä pyykeistä. Jos joskus en ehdi pyykätä, sovin siitä esim. miehen tai jonkun teinin kanssa, esim. jos teini pyykkää, minä vastaavasti tyhjään tiskikoneen tai maksan ihan rahaa. Minä huolehdin omasta autostani ja mies omastaan. Jos matkustetaan, jokainen pakkaa omat tavaransa, toki ensin yhdessä listataan tavaroita niin ettei mukaan tule kolmea sampoota muttei yhtään hammastahnaa. Mies hoitaa vakuutusasiat, nettitilaukset yms. ja minä kummilasten ja sukulaisten synttärimuistamiset yms. Koska asutaan kerrostalossa niin ei pahemmin ole mitään remppaamista tms., mutta jos jotain on, niistä sovitaan yhdessä ja se tekee jota kiinnostaa tai joka ehtii.

Mutta pointti on siinä, että sopimalla asioista homman saa toimimaan mukavasti ja ainakin minusta tuntuu, että koko perhe toimii yhdessä yhteisen hyvän eteen. Mutta ei tää meidänkään systeemi ilman kipuja syntynyt, aika monta keskustelua on keittiön pöydän äärellä aikanaan käyty, listattu kotityöt ja mietitty kuinka monta tuntia mikäkin työ vie, ja miten saadaan tasapuolisuus toteutumaan.

Sinä pääset helpolla. Pyykkäys ei kauan kestä, jos ei silitä kaikkea mahdollista. Kuuluuko tähän esim lakanoiden vaihto tms. Onko sinulla haastava työ, ylitöitä. Kuka käy kaupassa?

Joo, mun vastuulle kuuluu myös lakanoiden vaihto (tosin teinit tuovat omansa pyykkiin ja laittavat puhtaat itse), pyyhkeiden pesu yms. Silittämistä ei juurikaan ole, mutta pyykkikone pyörii käytännössä joka päivä vähintään kerran - eniten aikaa vie pyykin ripustaminen kuivumaan ja puhtaan pyykin viikkaus ja vieminen kaappeihin (meillä ei ole kodinhoitohuonetta). Mies käy kaupassa koska vastaa ruokahuollosta, kerran-pari kuussa käydään yhdessä isommalla kauppareissulla. Ja kyllä varmaankin pääsen helpommalla kuin moni muu mutta usko pois, kotityötunnit on tarkkaan laskettu miehen kanssa niin että menevät tasan. Sekä mulla että miehellä on asiantuntijatyöt, saldotunteja kertyy, mutta niitä voi sitten pitää pois työtilanteen salliessa. Siivoojan palkkaaminen on kuitenkin se suutin arkea helpottava tekijä. Ja tietty se, ettei ole ok-taloa ja siihen liittyviä töitä.

Todella ihmettelen, jos pyykeissä saa kulumaan saman ajan kuin ruokaostoksissa.

Ohis

Kyllä meillä ainakin menee jo pelkkään erotteluun ja portaita ylöstakas hyppäämiseen helposti tunti, plus joka koneellisen vahtiminen ja täyttö ja kuivaus ja suodattimien puhdistus sun muut. Kaupassa käynti vie vartin, max puoli tuntia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekemällä selväksi niin isälle kuin lapselle, että kotityöt kuuluu kaikille. Jos minä pyydän lapsia tekemään jonkun työn (tyhjentämään astianpesukoneen, tiskaamaan paistinpannun ja kattilan, viemään roskat, imuroimaan oman huoneen tms) niin se ei ole mikään neuvottelukysymys vaan KÄSKY. Ei tulisi mieleenkään antaa lapsen vaan jättää tekemättä joku homma, jonka olen pyytänyt tekemään.

Joskin omaehtoisesti eivät tee oikeastaan mitään. Ehkä jonain päivänä vielä...

Niin, lapsen isätähän se johtuu. Hän kyllä grillaa, pilkkoo puut ja kantaa ne sisälle, lämmittää pesät, lämmittää saunan ja tekee tuollaisia ns miesten juttuja.

Minä teen nuokin vaikka raskaana ollessa ja taapero jaloissa.

Se on ihan normaalia. 11v on aika pieni vielä. Aikuisena ehtii siivota tarpeeksi. Ehkä hän tykkää silti järjestää itse tavarat huoneessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.

Tässä esimerkki naisesta, joka ei saanut korvausta tai edes kiitosta kotitöistä. Herätettiin viikonloppuisin 7.30 siivoamaan ja ruokaa piti tehdä joka päivä töistä palaaville vanhemmille. Lisäksi piti pestä auto ja ajaa nurmikko. Ei puhettakaan mistään palkkiosta. Nykyään vihaan käskyttäjiä. Ikinä en saanut latin latia mistään. Puhumattakaan siitä, että koulussa piti saada kaikista kokeista 10. Jos 9,5 niin ei kelvannut.

No nyt asianajaja, mutta olisiko vanhemmat edes joskus voinut hieman antaa siimaa????

F

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko/kuukausirahan määrä sidotaan tehtyihin kotitöihin. Jos vaikka viikossa saa 5e niin siihen pitää täyttää ja tyhjentää astianpesukone pari kertaa, siivota oma huone, viedä roskat kolmesti jne. Jos määrät ei täyty niin lasket raha määrää.

Mielestäni erittäin huono esimerkki lapselle sitoa kotityöt palkintoon. Siinä opetettaan, että kotityöt tehdään pelkästään rahan takia. Oikeasti pitäisi oppia huolehtimaan kotitöistä myös silloin kun niitä ei kukaan vaadi tai ole joku palkitsemassa. Koska niin se toimii oikeassa elämässä. Palkitseminen johtaa vain siihen, että tekemisestä tulee vastenmielistä ilman korvausta. Kotityöt alkaa tuntumaan orjatyöltä jos niitä ei saakaan rahaa.

Tämä! Minusta on käsittämätöntä, että lapsi palkitaan siitä, että tekee kotitöitä! Herranjesta, se on itsestäänselvyys, että jokainen osallistuu kotitöihin. Ei vanhemmatkaan siitä maksua saa, miksi lapselle tulisi maksaa siitä, että hoitaa oman osuutensa? Ei siitä kukaan maksa silloinkaan, kun muuttaa omaan kotiin. Tai no, tiedän kyllä vanhempia, jotka ovat maksaneet täysi-ikäiselle lapselleen siitä, että pitää OMAN kämppänsä siistinä.. 🤦‍♀️

Eikö lapsi saa sitten esim. viikkorahaa, jolla harjoitella rahankäyttöä vai saako lapsi lapsi rahaa tekemättä mitään? Nämäkään eivät minusta ole kovin hyviä tapoja, vaan kotityöt on lapsentasoinen tapa oppia työntekoa ja rahan arvoa. Kyllä se lapsi yleensä oppii ennen aikuisuutta silti senkin ettei äiti tule omaan kotiin antamaan rahaa tiskikoneen tyhjentämisestä, vaan aikuisille se raha tulee yleensä palkkatyöstä.

Ap mitkä asiat mielestäsi on kotitöitä? Ensi vaikutelma antaa ymmärtää että mies makaa vain sohvalla ja sinä teet kaiken... alempana sanot kumminkin miehen tekevän pihatyöt, polttopuiden tekeminen ja kantaminen ym ja poika auttaa siinä, sinä sitten siivoa ja laitat ruokaa mikä ongelma siis on? Voisittehan esimerkiksi koko perhe osallistua teet kauppalistan ja isä ja poika käy ruokakaupassa, yhdessä teette ruokaa 1 kattaa pöydän, 2 tekee salaatin ja 3 ruuan ja ruuan jälkeen kaikki auttaa siivoamaan pöydän... tekisitte asioita yhdessä sinäkin voisit vastaavasti mennä niitä pihahommia tekemään...

Meilläkään lapset ei tee juuri kotitöitä..eikä ole viikkorahaakaan. Joskus saatan sanoa et vie roskapussi jos lapsi lähtee ulos ja pussi eteisessä. Olen ollut lähinnä kotona ja automaattisesti teen lähes kaiken, mitta meillä kyllä tekee mieskin..kai noilta pitäs ruveta vaatimaan enenmän😃

Saavutetut edut pois ennen kuin alkaa homma pelata: ei kannata kinata vaan kännykkä, viikkorahat ym. pois, kunnes alkaa homma pelata. Vanhemman pitää olla boss.

Sanon, että on väärin kasvatettu tapaus. Siinä vaiheessa, kun isä opetti, että on äidin työ siivota, viikata, puunata, tyhjentää, täydentää ja kokata jne. yksin, nyrjähti pahasti pieleen.

Pienenä lapsi useinkin innokkaana osallistuu ties mihin kotihommaan, koska tuntee olevansa iso tyttö/poika.

Teini-iän kynnyksellä tilanne muuttuu, jos lapsta ei kehoita hoitamaan "tonttiaan".

Alapeukuttakaa vain, minkä ehditte, mutta onneksi täällä ei ole muita kuin minä määräämässä siivouksesta ym.

Ei ole miestä, joka kasvattaa väärin.

Jej!