Lue keskustelun säännöt.
Mies petti lauantaina, meillä pienet lapset ja minä haluan erota, mies on kuin mitään ei olisi tapahtunut
30.07.2019 |
Sain yhteiseltä tutulta kuulla, että mieheni oli baarissa pussaillut jonkun naisen kanssa lauantaina, tämä tuttu oli nähnyt. Mies ei ollut humalassa ja tuli melko aikaisin yöksi kotiin, joten varmaan jäi pussailuksi, mutta minulle se on pettämistä ja mies tietää, että en hyväksy minkäänlaista pettämistä edes pussailua. Mies ei millään tavalla kieltänyt asiaa kun sanoin että sain kuulla tutulta mitä hän oli nähnyt (eli siis myöntää koko jutun). Mutta vähättelee tapahtunutta, on kuin mitään ei olisi tapahtunut ja syyttää vain minua siitä, että en ole huomioinut häntä riittävästi, niin siksi hän teki mitä teki.
Sanoin miehelle siinä heti, että haluan eron koska hän petti. Mies ei suostu kuuntelemaan minua eikä keskustelemaan asiasta, alkaa vain syyttelemään minua siitä että en ole huomioinut. Meillä on kaksi pientä lasta, kolmevuotias ja yksivuotias ja pikkulapsiarki on aika rankkaa niin en olekaan huomioinut samoin kuin ennen lapsia, en edes ehtisi tässä arjessa millään.
Olen todella ahdistunut tilanteesta. Joudun nyt järjestämään itselleni uuden elämän yksin lasten kanssa, muuttamaan, etsimään uuden asunnon jne. Meillä ei ole juurikaan tukiverkkoja, niin jään ihan yksin. En tiedä vielä miten paljon mies aikoo tavata lapsia sitten eron jälkeen, mutta saa tietenkin tavata niin paljon kuin haluaa. Hänellä vain on aika kiireinen työ, joten... Ahdistaa erota, mutta ei ole vaihtoehtoa, koska en voi enää rakastaa miestä, joka on pettänyt minua etenkin kun mies vähättelee koko asiaa ja syyttelee minua tapahtuneesta. Ahdistaa jäädä lasten kanssa yksin. Miten selviän arjesta? Miten selviän taloudellisesti? Miten jaksan?
Miksi mies on kuin mitään ei olisi tapahtunut? Hän vaikuttaa iloiselta ja käyttäytyy kuin meillä olisi kaikki hyvin ja kuin ennenkin, sivuuttaa kaiken tulevaan eroon liittyvän. Kun alan puhumaan erosta niin laittaa kädet korville tai menee toiseen huoneeseen. Ja muutaman minuutin päästä on taas kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Miten selvisit erosta?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Niin eli suhde kariutuu sen takia, että mies on valehdellut naiselle ja pettänyt tämän luottamuksen. Jos tietää, että muut naiset kiinnostaa eikä halua pysyä uskollisena, niin sitten ei mennä sellaisen naisen kanssa parisuhteeseen, jolle ei avoin suhde sovi. Kuinka vaikeaa tämä on tajuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NäinMeillä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NäinMeillä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuteleminen ei ole pettämistä, paneminen on. Minua ei hetkauttaisi pätkääkään, jos mies pussailisi jotain toista naista tai vaikka miestä jossain pikkukännissä. Itse asiassa minulle on aivan sama, vaikka panisi jotakuta jollain laivareissulla, kunhan käyttää kumia. Minä en ole tuollaisia asioita tehnyt yhdessäolomme aikana (10 v), mutta minua ei lainkaan haittaisi, jos miehelle tulisi välillä halu puuhata jonkun muunkin kanssa vaihtelun vuoksi. Tauteja tai lehtolapsia ei kotiin kuitenkaan saa tuoda eikä minua saa julkisesti nolata. Me olemme tämän asian puhuneet selväksi jo ennen avioliittoa.
Kiva kuulla, mutta miten tämä liittyi ketjun asiaan? Sinun suhteesi rajat eivät taida olla millään tavalla merkitykselliset aloittajalle. Naurettavaa, kuinka moni kehtaa tulla sanelemaan jotain universaaleja sääntöjä, joiden mukaan parisuhteissa tulisi toimia. Aloittaja on tehnyt selväksi miehelle, mitkä hänen rajansa ovat ja mies päätti olla välittämättä puolisostaan ja toimi kuten itseään miellytti. Nyt aloittaja haluaa erota. En ymmärrä, miksi joidenkin on niin hankalaa ymmärtää näinkin simppeliä asiaa.
Eivät nämä mitään universaaleja rajoja ole. Nämä ovat meidän perheen rajoja. Tässä oli pointtina se, että ihmisillä on eri rajoja - ja tällaisiakin rajoja voi siis olla ihan tavallisilla ihmisillä - ja että ne rajat pitäisi käydä läpi jo ennen kuin alkaa väsätä mukuloita. Pitäisi käydä myös läpi, mitä tapahtuu, jos rajan ylittää.
Ap:na miettisin kahteen kertaan, uskoisinko toisen käden tietoja vai puolisoani. Mikä yllyke tällä ns. kaverilla oli kertoa "tietonsa", kun kerran puoliso sanoo, että väitteet ovat perusteettomia. Miksi ap uskoo mieluummin kaveria kuin lähintä omaistaan?
Mitä ihmettä? Aloittajahan kertoi, että:
1. Hän on jo seurustelun alkuaikoina kertonut miehelle kantansa pettämiseen. Ilmoitti eroavansa välittömästi jopa toisen suutelemisesta. Eli nämä rajat on käyty läpi "ennen kuin on alettu väsätä mukuloita".
2. Mies ei kiellä tapahtunutta. Mies myönsi tekonsa. Hän vain ei suostu keskustelemaan asiasta sen enempää eikä suostu myöntämään tehneensä väärin.Rajoja voi toki asettaa niin tiukalle kuin jokainen haluaa mutta tämä on täysin eri asia kuin että ovatko ne rajat sellaisenaan fiksuja ja onko niiden seurausten toteuttaminen millään tavalla kohtuullista.
On täysin kohtuullista olettaa ettei mies, joka on lisäksi perheenisä, mene baariin pussailemaan vieraita naisia. Eropaperit vaan vetämään.
Itse asiassa ei ole realistista odottaa että koskaan pitkän avioliiton aikana kummallekaan ei tule koskaan eteen pienintäkään hetkeä jolloin olisi mahdollista hetkeksi pienimmälläkään tavalla hairahtaa. Toki hienoa jos näin ei käy mutta elämä on sellaista että kaikenlaista kyllä tapahtuu.
Se ei ole sama asia kuin että asialla ei olisi merkitystä tai että se ei satuttaisi. Tai että se ei vaikuttaisi suhteeseen. Mutta ei ole kohtuullista että ei millään tavalla ole valmis käsittelemään asiaa tai löytämään asioita korjaavia keinoja vaan näkee ainoana vaihtoehtona heti nopean eron. Se kertoo että ihminen näkee elämän hyvin yksioikoisena ja mustavalkoisena jossa mikä tahansa voi aiheuttaa heti valtavat seuraukset.
Tällainen ihminen ei myöskään usein opi elämästä oikein mitään koska hän ei joudu koskaan tekemään töitä ymmärtääkseen omia tai toisen tunteita ja tekoja. Hän vain toimii kuin robotti jolla asiasta A seuraa aina asia B koska on joskus niin pättänyt.
Ap:n kommenttien perusteella miehensä ei ole sen kehittyneempi tässä suhteessa, jos kerran syyttää tapahtuneesta vaimoaan, ja ilta toisensa jälkeen pakoilee vaimoaan ja laittaa kädet korvilleen eikä kuuntele. Eikai parisuhteen ongelmia ole tarkoitus käydä yksin läpi. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Mitä tällaiset itseen liittyvät totuudet sitten mahtaisivat olla? eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Hohoi. Kyllä varmaan kaikki pitkässä suhteessa olevat tietää, että sekä kumppania että itseä kiinnostaa myös muut, suhteen ulkopuoluset ihmiset. Monessa suhteessa on kuitenkin sosiaalinen sopimus siitä, että näitä ihastuksia ei jaeta ja hehkuteta toiselle eikä niitä edistetä mitenkään vaan panostetaan siihen omaan suhteeseen. En minä ainakaan koe olevani tilivelvollinen jokaisesta ajatuksestani miehelleni eikä hän ole minulle.
Sulla taitaa olla aika naivi kuva naisista, jos luulet, että samallaisia heillä ei ole samanlaisia tunteita? Parisuhde on kuitenkin sitoutumista, ja monille tämä sitoutuminen tarkoittaa yksiavioisuutta, ellei suhteessa toisin sovita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Niin eli suhde kariutuu sen takia, että mies on valehdellut naiselle ja pettänyt tämän luottamuksen. Jos tietää, että muut naiset kiinnostaa eikä halua pysyä uskollisena, niin sitten ei mennä sellaisen naisen kanssa parisuhteeseen, jolle ei avoin suhde sovi. Kuinka vaikeaa tämä on tajuta?
Kuinka vaikeaa on tajuta, että mieli muuttuu ja ihmiset kasvavat. Kaksikymppisenä on asioista eri mieltä kuin nelikymppisenä. Ihmiset muuttuivat, tilanteet muuttuvat ja fiksut ihmiset sopeutuvat. He ajattelevat asiat uudestaan.
Teini-iässä maailma kaatui kun poikkis pussasi toista. Nelikymppisenä tietää ettei maailma kaadu mistään, että kaikesta selviää eikä vieraiden pussailu edes ole pahin mitä voi tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Niin eli suhde kariutuu sen takia, että mies on valehdellut naiselle ja pettänyt tämän luottamuksen. Jos tietää, että muut naiset kiinnostaa eikä halua pysyä uskollisena, niin sitten ei mennä sellaisen naisen kanssa parisuhteeseen, jolle ei avoin suhde sovi. Kuinka vaikeaa tämä on tajuta?
Kuinka vaikeaa on tajuta, että mieli muuttuu ja ihmiset kasvavat. Kaksikymppisenä on asioista eri mieltä kuin nelikymppisenä. Ihmiset muuttuivat, tilanteet muuttuvat ja fiksut ihmiset sopeutuvat. He ajattelevat asiat uudestaan.
Teini-iässä maailma kaatui kun poikkis pussasi toista. Nelikymppisenä tietää ettei maailma kaadu mistään, että kaikesta selviää eikä vieraiden pussailu edes ole pahin mitä voi tapahtua.
Jos ihmiset ja mielet muuttuvat, silloin erotaan, ei lähdetä vieraisiin. Kaikesta ei muuten aina selviä, voin todeta näin nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Käsittämätöntä potaskaa, diipadaapa. Kysymys tässä tilanteessa ei enää ole siitä, että mies on pussannut jotain, vaan siitä että luottamus on petetty. Jos yhdessä on sovittu, että tuo lasketaan pettämiseksi, niin pitää olla aikamoinen taliaivo ettei tajua mitä tuollainen sitten aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
NäinMeillä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NäinMeillä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuteleminen ei ole pettämistä, paneminen on. Minua ei hetkauttaisi pätkääkään, jos mies pussailisi jotain toista naista tai vaikka miestä jossain pikkukännissä. Itse asiassa minulle on aivan sama, vaikka panisi jotakuta jollain laivareissulla, kunhan käyttää kumia. Minä en ole tuollaisia asioita tehnyt yhdessäolomme aikana (10 v), mutta minua ei lainkaan haittaisi, jos miehelle tulisi välillä halu puuhata jonkun muunkin kanssa vaihtelun vuoksi. Tauteja tai lehtolapsia ei kotiin kuitenkaan saa tuoda eikä minua saa julkisesti nolata. Me olemme tämän asian puhuneet selväksi jo ennen avioliittoa.
Kiva kuulla, mutta miten tämä liittyi ketjun asiaan? Sinun suhteesi rajat eivät taida olla millään tavalla merkitykselliset aloittajalle. Naurettavaa, kuinka moni kehtaa tulla sanelemaan jotain universaaleja sääntöjä, joiden mukaan parisuhteissa tulisi toimia. Aloittaja on tehnyt selväksi miehelle, mitkä hänen rajansa ovat ja mies päätti olla välittämättä puolisostaan ja toimi kuten itseään miellytti. Nyt aloittaja haluaa erota. En ymmärrä, miksi joidenkin on niin hankalaa ymmärtää näinkin simppeliä asiaa.
Eivät nämä mitään universaaleja rajoja ole. Nämä ovat meidän perheen rajoja. Tässä oli pointtina se, että ihmisillä on eri rajoja - ja tällaisiakin rajoja voi siis olla ihan tavallisilla ihmisillä - ja että ne rajat pitäisi käydä läpi jo ennen kuin alkaa väsätä mukuloita. Pitäisi käydä myös läpi, mitä tapahtuu, jos rajan ylittää.
Ap:na miettisin kahteen kertaan, uskoisinko toisen käden tietoja vai puolisoani. Mikä yllyke tällä ns. kaverilla oli kertoa "tietonsa", kun kerran puoliso sanoo, että väitteet ovat perusteettomia. Miksi ap uskoo mieluummin kaveria kuin lähintä omaistaan?
Mitä ihmettä? Aloittajahan kertoi, että:
1. Hän on jo seurustelun alkuaikoina kertonut miehelle kantansa pettämiseen. Ilmoitti eroavansa välittömästi jopa toisen suutelemisesta. Eli nämä rajat on käyty läpi "ennen kuin on alettu väsätä mukuloita".
2. Mies ei kiellä tapahtunutta. Mies myönsi tekonsa. Hän vain ei suostu keskustelemaan asiasta sen enempää eikä suostu myöntämään tehneensä väärin.Rajoja voi toki asettaa niin tiukalle kuin jokainen haluaa mutta tämä on täysin eri asia kuin että ovatko ne rajat sellaisenaan fiksuja ja onko niiden seurausten toteuttaminen millään tavalla kohtuullista.
On täysin kohtuullista olettaa ettei mies, joka on lisäksi perheenisä, mene baariin pussailemaan vieraita naisia. Eropaperit vaan vetämään.
Itse asiassa ei ole realistista odottaa että koskaan pitkän avioliiton aikana kummallekaan ei tule koskaan eteen pienintäkään hetkeä jolloin olisi mahdollista hetkeksi pienimmälläkään tavalla hairahtaa. Toki hienoa jos näin ei käy mutta elämä on sellaista että kaikenlaista kyllä tapahtuu.
Se ei ole sama asia kuin että asialla ei olisi merkitystä tai että se ei satuttaisi. Tai että se ei vaikuttaisi suhteeseen. Mutta ei ole kohtuullista että ei millään tavalla ole valmis käsittelemään asiaa tai löytämään asioita korjaavia keinoja vaan näkee ainoana vaihtoehtona heti nopean eron. Se kertoo että ihminen näkee elämän hyvin yksioikoisena ja mustavalkoisena jossa mikä tahansa voi aiheuttaa heti valtavat seuraukset.
Tällainen ihminen ei myöskään usein opi elämästä oikein mitään koska hän ei joudu koskaan tekemään töitä ymmärtääkseen omia tai toisen tunteita ja tekoja. Hän vain toimii kuin robotti jolla asiasta A seuraa aina asia B koska on joskus niin pättänyt.
Ap:n kommenttien perusteella miehensä ei ole sen kehittyneempi tässä suhteessa, jos kerran syyttää tapahtuneesta vaimoaan, ja ilta toisensa jälkeen pakoilee vaimoaan ja laittaa kädet korvilleen eikä kuuntele. Eikai parisuhteen ongelmia ole tarkoitus käydä yksin läpi. eri
Ap:n vikahan tämä on, ja hän aloituksessa jopa myöntää tämän. Silti kiukuttelee.
Ei tarvitse mennä lastenvalvojalle, se on vapaaehtoinen neuvonta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa ihan älyttömältä jutulta. Oli niin paljon kirjoituksia, että luin vain ensimmäisen ja viimeisen sivun.
Ap .lle kaksi ohjetta:
1) Älä eroa. Jäitä hattuun pariksi viikoksi, äläkä kysele ohjeita vauvapalstalta. Mieti mitä miehesi merkitsee sinulle ja lapsille. Mieti omistusasunnon myyntiä ja muuta rumbaa.
2) Jos eroat, niin älä mene uudelleen parisuhteeseen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Jos menet parisuhteeseen, niin kerro uudelle miehelle, miksi erosit aikanaan.
Mikään rumba ei ole liiallista, että pääsee petollisesta kumppanista eroon. Kun luottamus ja kunnioitus on mennyt, suhde on loppu. Muut asiat ovat vaan materiaa tämän rinnalla.
Mikä sun mielestä on petollinen? Aika tiukkaa on jos yksi pusu johtaa avioeroon. Mitä jos mies ottaa kaljaa, kun siitä ei oltu sovittu? Menee kaverilleen, sopimatta? Käyttää yhteistä rahaa sopimatta vaimon kanssa, esim. lomakassa vedetään sileäksi kasinolla?
Yritän tällä osoittaa, että mikä tahansa ennalta sopimaton asia tai teko voi olla petollista. Uhataanko aina erolla?Onko todella noin vaikeaa ymmärtää ero noiden asioiden välillä? Etkö todella näe eroa siinä, että mies ottaa kaljaa vaikka ollaan sovittu ettei ota, kuin että menee ja pettää puolisoaan ja rikkoo uskollisuuden? Jos mun mieheni ottaisi kaljaa vaikka olisin pyytänyt ettei ota, asia olisi helposti keskusteltavissa. Jos taas olemme sopineet, että toisten pussailu on pettämistä ja se on ehdoton ei ja silti mies tekisi niin, en pystyisi enää katsomaan miestä samalla tavalla kuin ennen. Turha kai yrittää selittää eroa näiden asioiden välillä jos joku ei sitä alun alkaenkaan ymmärrä.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.
Niin eli suhde kariutuu sen takia, että mies on valehdellut naiselle ja pettänyt tämän luottamuksen. Jos tietää, että muut naiset kiinnostaa eikä halua pysyä uskollisena, niin sitten ei mennä sellaisen naisen kanssa parisuhteeseen, jolle ei avoin suhde sovi. Kuinka vaikeaa tämä on tajuta?
Kuinka vaikeaa on tajuta, että mieli muuttuu ja ihmiset kasvavat. Kaksikymppisenä on asioista eri mieltä kuin nelikymppisenä. Ihmiset muuttuivat, tilanteet muuttuvat ja fiksut ihmiset sopeutuvat. He ajattelevat asiat uudestaan.
Teini-iässä maailma kaatui kun poikkis pussasi toista. Nelikymppisenä tietää ettei maailma kaadu mistään, että kaikesta selviää eikä vieraiden pussailu edes ole pahin mitä voi tapahtua.
Onko joku nelikymppisenä oikeasti siinä pisteessä ettei mikään kaada parisuhdetta? Aivan sama mitä se toinen tekis? "Ei se mitään, sattuuhan sitä"? eri
PPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse varmaan olet aivan täydellinen, kun yksi merkityksetön pöhnässä pussailu on varaa noin kovasti tuomita...
Voi voi aika junttapullamaista erota yhdestä pususta - maailmalla ihmiset pussaavat toisiaan jatkuvasti poskille ja suullekin ja kaikkien mielestä se on ihan ok, ei siitä kukaan loukkaannu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP selvästi on suunnitellut eroa pidempään ja tämä pussailu nyt sitten olevinaan tekosyynä että voisi erota. Huoh. Läpinäkyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä tuossa sitten on enää keskusteltavaa.
Kehottaisin kumminkin entisenä pettelijänä ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että mies pettää päästäkseen niistä pienistä lapsista eroon. Ehkä tämä on hänelle moraalisesti oikeampi tapa kuin myöntää, että ei jaksa, koska ei halua jaksaa. Lisäksi tällä tavalla eron syytä saa tavallaan vieritettyä myös
a) sille toiselle naiselle, ja
b) ulospotkaisevalle vaimolle,
jos ei itse tunne kykenevänsä kantamaan täyttä syyllisyyttä erosta.
Oikeastiko joku haluaisi tuolla tavalla eroon OMISTA lapsistaan? Eikö niitä lapsiaan muka rakasta niin paljon, että ei millään niistä luopuisi?
Kyllä. Et ota tässä nyt huomioon miehen näkökulmaa elämiseen yleensä. Mutuhavaintona kymmenien vuosien ajalta äidit yksinkertaisesti keskimäärin rakastavat lapsiaan enemmän. Sen lisäksi ei mies edes kuvittele joutuvansa lapsistaan kokonaan eroon, vaan voisi tavata lähes koska haluaa.
Mies on saattanut myös (haluta) tehdä niitä lapsia siksi, ettei nainen lähde, ja nyt todennut, ettei se ollutkaan sen arvoista. Älä yliarvioi etenkään miesten kypsyyttä näissä asioissa.
- edellinen eiliseltä.
Olisit antanut miehellesi pillua, niin tuota tilannetta ei olisi syntynyt.
On pikkusen eri asia pussata toista naista baarissa, katua, tunnustaa ja pyytää anteeksi, kuin olla kertomatta mitään, piilotella, laittaa kädet korvilleen ja syyttää toista, kun yrittää puhua asiasta ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kyllä minäkin jättäsin tollasen tyypin. Voi olla, että ainut syy miksei tuo edennut pussailusta seksiin, on se, että tätä toista naista ei kiinnostanut ap:n mies.
Päästä se mies vapaaksi! Selvästi sillä on elämänhalua ja sulla ei.
Kuin ekan sivun kommentit. Kuulostaa siltä, että mies ei ole osoittanut sinulle olevansa pahoillaan teostaan. Jos hän ei edelleenkään osoita pahoillaan olemista/katumusta oman toimintansa vuoksi, itsekin varmasti pohtisin eroa. Mieltä jäisi nakertamaan kenties loppuelämäksi se, että mies ei kadu tekoaan ja saattaa milloin vain toimia uudelleen selän takana, ehkä mennä sänkyynkin jonkun kanssa. Jos se joillekin on ok, eikä anteeksipyyntöjä sen jälkeen odoteta tai toisen osapuolen (kumppanin) tunteita ei edes tarvitse ottaa huomioon, niin senkun jatkavat suhdetta sellaisen ihmisen kanssa. Omassa elämässäni läheisten ja rakkaiden ihmisten ja puolison tulee pystyä osoittamaan rakkautta minua kohtaan ja satuttaessaan vahingossa tai tahallaan (mikä josku on ihan inhimillistä) pyytää sitä anteeksi ja ymmärtää aidosti, miksi asia satutti minua ja miksi se oli väärin toista kohtaan. Itse pidän tärkeinä luottamusta ja kunnioitusta.
Jos mies ymmärtää tehneensä itse väärin ja katuu aidosti aiheuttamaansa mielipahaa ja haluaa hyvitellä tekoaan, pohtisin uudelleen tilanteeseen johtaneita syitä (olinko itse poissaoleva, etäinen, onko myös omassa toiminnassa parantamisen varaa vaikka pussailu silti onkin ollut väärin). Molemminpuolista ymmärrystä tapahtuneeseen loukkaukseen on mahdollista löytyä, jos mies pyytää aidosti anteeksi ja itsekin voi nähdä asian niin, että mies kaipasi huomiota. Miehen syyttelevien puheiden pitää ilman muuta loppua.
Taidat olla vähän nössö? Jos joku pussaaminen on niin vaikea asia, ettet pysty edes miestäsi katsomaan silmiin?
Yleisesti ottaen: tuntuu, etteivät ihmiset oikeasti tunne sitä omaa kumppaniaan. Omasta kumppanista on jokin kiiltokuvamainen mielikuva, joka sitten murskautuu täysin, kun toinen osoittautuukin erehtyäiseksi tai tulee ilmi, että kumppani tekee myös mieli muita naisia jne. Harvalle naiselle mies edes uskaltaa esiintyä täysin omana itsenään ja kertoa itsestään totuutta, koska se johtaa vain riitoihin. Tätä näkee omassakin lähipiirissä uskomattoman paljon. Naisilla on hyvin naiivi kuva omasta miehestä ja kun se kumppanin oikea minuus paljastuu, suhde kariutuu tai vähintäänkin kriisiytyy pahasti.