Lue keskustelun säännöt.
Mikä on tämä Suomen palvelukulttuuri, kun kaikki on niin hankalaa/hidasta kesällä?
28.07.2019 |
Oltiin 2 viikkoa Suomea kiertämässä. Säät kyllä suosi, mutta palvelukulttuuria moitin. Eräässä vesipuistossa odotettiin hampurilaisaterioita tunti. Oli tod.näk. unohtunut koko tilaus, kun menin kysymään puolen tunnin kohdalla, meneekö kauan ja edelleen oli jonoa. Ihmisiä oli tullut pöytiin meidän jälkeen ja syöneet ja lähteneet. Onpa kiva, kun 4-5 tunnin vesipuistokäynnistä menee lähes 1,5 tuntia ruokailuun. Yhdessä hotellissa taas respa ei osannut kirjata sisään muuta kuin uudelle asiakasnumerolle. Sanoin kyllä, että ollaan käyty ennenkin. No, nyt siellä on minun nimellä 2 kanta-asiakasnumeroa. Eikö hotelleissa ole enää tapana perehdyttää uusia työntekijöitä? Tuolla pohjoisempana taas oli mahdotonta saada ruokaa klo 16 jälkeen. Lounasta oli tarjolla joka kuppilassa ja ravintolassa, mutta päivällistä sai oikein etsiä. Yhdessäkin paikassa omistaja itse tuli valittelemaan, että kun heillä on niin vähän alacarte-listalle tilaajia talvella, niin keskittyvät lounaaseen ja illalla juomatarjoiluun. Ok, talven ymmärrän, mutta kesällä liikkuu paljon turisteja. Onhan muualla Euroopassa paljon ravintoloita, jotka keskittyvät kesäsesonkiin ja pistävät talveksi ovet jopa kiinni tai toimivat puolittain. Suomi on täynnä kesätapahtumia, joihin olisi tulijoitakin, mutta palvelut on mitä on. Sääli.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty surullista, että lähes koko maassa illalla ainoa avoinna oleva ruokapaikka on kaupungin autogrilli tai kebab-pizzeria. Teollista einestä tarjolla suht halvalla, ja kansanterveys kiittää.
Ja tietysti kaikkialla on itsepalvelu viety tappiin. Seuraava askel on se, että asiakas tiskaa itse jälkensä. Nythän asiakas siivoaa pöydän ensitöikseen toisen asiakkaan jäljiltä.
Niin totta! Minua pistää vihaksi, kun ensimmäisenä siivoat pöydän edellisen asiakkaan jäljiltä, sitten menet tilaamaan (eikä puhettakaan, että tarjoilija tulisi pöytään kysymään, mitä saisi olla). Kun olet syönyt, käyt itse lajittelemassa biojätteet, haarukat, veitset, lasit ja lautaset. Sitten kierrät etsimässä, missä saa kätensä pestyä. Henkilökunta kököttää tiskin takana happaman näköisenä ja joku tekee ruokaa ja tiskaa keittiössä. Lattiat on täynnä tahmaa, muussia ja soossia. Pöytää pyyhitään jos viitsitään. Itse syön mieluimmin ravintoloissa, joissa vielä on tarjoilijoita, jossa ruoka ja juoma tuodaan pöytään, jossa voi jättää astiat pöytään. Siinä tuntee asiakkaana ihan erilaista mielihyvää kuin näissä buffa-, ABc-, tee-se-itse-paikoissa. Hulluinta on, että yrittäjät väittävät asiakkaan hyötyvän itse-tarjoilussa edullisemmilla hinnoilla. Ei muuten pidä paikkaansa. Minun suosikkiravintolassani saa pääruuan noin 12-18 eurolla. Saman verran maksaa annos tuossa lähiseudun likaisimmalla abcilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juomaa helteellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietty surullista, että lähes koko maassa illalla ainoa avoinna oleva ruokapaikka on kaupungin autogrilli tai kebab-pizzeria. Teollista einestä tarjolla suht halvalla, ja kansanterveys kiittää.
Ja tietysti kaikkialla on itsepalvelu viety tappiin. Seuraava askel on se, että asiakas tiskaa itse jälkensä. Nythän asiakas siivoaa pöydän ensitöikseen toisen asiakkaan jäljiltä.Kävin just kaupassa. Maksoin itsepalvelukassalla ja kaivoin ostokseni purkamattomasta kuormasta, joka oli kyllä tuotu myymälän puolelle, mutta jätetty purkamatta. Hyllyssä ei kyseisiä tavaroita ollut, mutta tyhjiä laatikoita sitten senkin edestä. Oli niinkin erikoinen tuote kuin juotavaa helteellä.
Olisivat voineet jonkun alennuksen mulle antaa, kun tein myyjän työt. Vai olisiko pitänyt vielä lattia luututa poislähtiessä ja ovet lukita?
Taitaa kuule olla ruinaamasi alennus laskettuna jo tuotteisiin valmiiksi. Sama juttu itsepalveluruokaloissa. Odottaako joku että 8 euron hampurilaisaterialla on pöytiinohjaus ja tarjoilu valkoisen pöytäliinan ääreen tai että halpoja bulkkipäivittäistavaroita myyvässä automarketissa asetellaan tavaroita kauniisti hyllyihin jotta Asiakkaalle tulee kuninkaallinen olo? Jos tuollaista tahtoo niin kannattaa varmaan sitten mennä oikeisiin ravintoloihin ja kahviloihin ja suosia ostoksista Stockan herkkua tai hienompia K-supermarketteja. Siellä maksetaan sitten myös palvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari pointtia täältä cafe-bar työn puolesta.
1) Mitä yksinkertaisempi on ruoka sen vähemmän tulee kalliita ongelmia terveystarkastajien kanssa.
Oiva-järjestelmällä on hyvä tarkoitus mutta suomalaiseen tapaan se tehdään ylipikkutakasti ja maksaa yrittäjälle maltaita.
Tämä näkyy kuluttajalle.
Itse en kahvilassani pidä edes graavilohta jottei tule ongelmia.2) Erityisruokavaliotuotteet nostaa järkyttävästi kustannuksia. Jotta kauramaidot, gluteenittomat leivät, vegaaniset yms. Voi huomioida edes jotenkin se maksaa.
Suomalaiset ei vaan ole ymmärtäneet miten kaikki tämä on sisällytetty hintoihin.
TAI sitten ei edes yritetä vaan tehdään kohtuukustannuksilla jolloin valikoima jää aika suppeaksi.3) Kesän sesonki yrittäjän kannalta on Suomessa tasan 6 viikkoa, heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Tämä on fakta.
Hyvä, että on oiva-järjestelmä ja se idea siinä juuri on, että se tehdään tarkasti.
Suututtaa tuollaiset vaatimukset, että ei saisi vaatia pilkuntarkkaa noudattamista.
Oletko ollut itse tekemisissä järjestelmän kanssa? Tavannut yhtään terveystarkastajaa?
En ole kyseinen vastaaja, mutta olen ollut noin 10 vuotta läheisissä yhteyksissä terveystarkastajien kanssa. Kaikki menee vallan loistavasti, kun pitää huolen seuraavista ”pikkuseikoista”:
1. Kylmät ruokatarvikkeet säilytetään kylmässä jääkaapissa, jossa ne eivät kuitenkaan pääse jäätymään. Raaka kala säilytetään lähellä nollalämpötilaa, koska se pilaantuu nopeasti. Ruokaa ei voi pitää lämpimässä esillä yhtä mittaa pidempään kuin 4 tuntia. Näin estetään esim. ruokamyrkytys.
2. Vanhaa ruokaa ei säilytetä, vaan se heitetään pois sitä mukaa kun muuttuu käyttökelvottomaksi.
3. Kuumat ruuat jäähdytetään huolellisesti ja riittävän nopeasti ennen säilytystä jääkaapissa tai pakastamista.
4. Henkilökunnalla pitää olla käytettävissään vesipiste, että voivat pestä kätensä ja vessa, että voivat tehdä tarpeensa.
5. Keittiön siivoukseen pitää olla siivousvälineitä.
Kuulostaako nämä kohtuuttomilta vaatimuksilta?
Vierailija kirjoitti:
ruokakulttuuri ainakin on heikentynyt Suomessa.
Johan vitsin murjaisit. Kannattaisi sinunkin käydä aikamatkalla vaikka 70-luvun Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari pointtia täältä cafe-bar työn puolesta.
1) Mitä yksinkertaisempi on ruoka sen vähemmän tulee kalliita ongelmia terveystarkastajien kanssa.
Oiva-järjestelmällä on hyvä tarkoitus mutta suomalaiseen tapaan se tehdään ylipikkutakasti ja maksaa yrittäjälle maltaita.
Tämä näkyy kuluttajalle.
Itse en kahvilassani pidä edes graavilohta jottei tule ongelmia.2) Erityisruokavaliotuotteet nostaa järkyttävästi kustannuksia. Jotta kauramaidot, gluteenittomat leivät, vegaaniset yms. Voi huomioida edes jotenkin se maksaa.
Suomalaiset ei vaan ole ymmärtäneet miten kaikki tämä on sisällytetty hintoihin.
TAI sitten ei edes yritetä vaan tehdään kohtuukustannuksilla jolloin valikoima jää aika suppeaksi.3) Kesän sesonki yrittäjän kannalta on Suomessa tasan 6 viikkoa, heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Tämä on fakta.
Hyvä, että on oiva-järjestelmä ja se idea siinä juuri on, että se tehdään tarkasti.
Suututtaa tuollaiset vaatimukset, että ei saisi vaatia pilkuntarkkaa noudattamista.
Oletko ollut itse tekemisissä järjestelmän kanssa? Tavannut yhtään terveystarkastajaa?
En ole kyseinen vastaaja, mutta olen ollut noin 10 vuotta läheisissä yhteyksissä terveystarkastajien kanssa. Kaikki menee vallan loistavasti, kun pitää huolen seuraavista ”pikkuseikoista”:
1. Kylmät ruokatarvikkeet säilytetään kylmässä jääkaapissa, jossa ne eivät kuitenkaan pääse jäätymään. Raaka kala säilytetään lähellä nollalämpötilaa, koska se pilaantuu nopeasti. Ruokaa ei voi pitää lämpimässä esillä yhtä mittaa pidempään kuin 4 tuntia. Näin estetään esim. ruokamyrkytys.
2. Vanhaa ruokaa ei säilytetä, vaan se heitetään pois sitä mukaa kun muuttuu käyttökelvottomaksi.
3. Kuumat ruuat jäähdytetään huolellisesti ja riittävän nopeasti ennen säilytystä jääkaapissa tai pakastamista.
4. Henkilökunnalla pitää olla käytettävissään vesipiste, että voivat pestä kätensä ja vessa, että voivat tehdä tarpeensa.
5. Keittiön siivoukseen pitää olla siivousvälineitä.
Kuulostaako nämä kohtuuttomilta vaatimuksilta?
Ei luoja. Tuo on ehkä sadasosa siitä mitä kaikkea vaaditaan ja tarkkaillaan. Älä nyt hulluja puhu! Jos tuossa oisi kaikki meillä ei todellakaan olisi satoja virkanaisia Oiva-järjestemän vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen vain, että eikö paikalliset halua koskaan syödä iltaisin ulkona? Ymmärrän, että raha tulee vakioasiakkaista, mutta kyllä minä haluaisin joskus jossain perähikiälläkin syödä muuta kuin pizzaa ja eineshampurilaisia. Itse ehkä suunnittelisin reittini niin, että voi sitten isommassa kaupungissa käydä ravintolassa syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari pointtia täältä cafe-bar työn puolesta.
1) Mitä yksinkertaisempi on ruoka sen vähemmän tulee kalliita ongelmia terveystarkastajien kanssa.
Oiva-järjestelmällä on hyvä tarkoitus mutta suomalaiseen tapaan se tehdään ylipikkutakasti ja maksaa yrittäjälle maltaita.
Tämä näkyy kuluttajalle.
Itse en kahvilassani pidä edes graavilohta jottei tule ongelmia.2) Erityisruokavaliotuotteet nostaa järkyttävästi kustannuksia. Jotta kauramaidot, gluteenittomat leivät, vegaaniset yms. Voi huomioida edes jotenkin se maksaa.
Suomalaiset ei vaan ole ymmärtäneet miten kaikki tämä on sisällytetty hintoihin.
TAI sitten ei edes yritetä vaan tehdään kohtuukustannuksilla jolloin valikoima jää aika suppeaksi.3) Kesän sesonki yrittäjän kannalta on Suomessa tasan 6 viikkoa, heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Tämä on fakta.
Hyvä, että on oiva-järjestelmä ja se idea siinä juuri on, että se tehdään tarkasti.
Suututtaa tuollaiset vaatimukset, että ei saisi vaatia pilkuntarkkaa noudattamista.
Oletko ollut itse tekemisissä järjestelmän kanssa? Tavannut yhtään terveystarkastajaa?
En ole kyseinen vastaaja, mutta olen ollut noin 10 vuotta läheisissä yhteyksissä terveystarkastajien kanssa. Kaikki menee vallan loistavasti, kun pitää huolen seuraavista ”pikkuseikoista”:
1. Kylmät ruokatarvikkeet säilytetään kylmässä jääkaapissa, jossa ne eivät kuitenkaan pääse jäätymään. Raaka kala säilytetään lähellä nollalämpötilaa, koska se pilaantuu nopeasti. Ruokaa ei voi pitää lämpimässä esillä yhtä mittaa pidempään kuin 4 tuntia. Näin estetään esim. ruokamyrkytys.
2. Vanhaa ruokaa ei säilytetä, vaan se heitetään pois sitä mukaa kun muuttuu käyttökelvottomaksi.
3. Kuumat ruuat jäähdytetään huolellisesti ja riittävän nopeasti ennen säilytystä jääkaapissa tai pakastamista.
4. Henkilökunnalla pitää olla käytettävissään vesipiste, että voivat pestä kätensä ja vessa, että voivat tehdä tarpeensa.
5. Keittiön siivoukseen pitää olla siivousvälineitä.
Kuulostaako nämä kohtuuttomilta vaatimuksilta?
Ei riitä edes kahden annoksen nakkikioskilla Oiville tädeille tämä. Lasten satukirjassa ehkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästäminen. Tämä on se maaginen taikasana, joka on hallinnut Suomea sitten 90-luvun alun, ei vain valtiolla ja kunnissa, vaan myös yksityissektorilla. Yrityksiin palkataan just se minimimäärä henkilöstöä, joka katsotaan tarpeelliseksi perushommien saattamiseksi loppuun. Ihan sama, onko kyseessä hoiva-alan yritys tai sitten ravintola-ala.
Kun asiakasmäärä ylittyy, tottakai syntyy jonoja ja odottamista, koska henkilöstömäärä on mitoitettu minimin perusteella. Suomessa kun on vielä tämä itsepalvelun periaate voimissaan, niin eipä kiinnosta senkään vuoksi panostaa palveluihin. Moni yritys odottaa, että asiakas kantaa tilauksensa pöytään ja pöydästä pois. Vielä kun muistaisi pyyhkiä pöydän ja lakaista lattiatkin mennessään.
Ihan turha naputtaa asiasta, kun näissä kesälomakohteissa näkee perheitä, jotka näyttävät lapsilleen mallia; näin syödään eikä sotketa, pitää ajatella siivoojaa, muista lajitella ruokavälineet oikeisiin paikkoihin, muista olla kohtelias älä valita, älä vaadi, odota ja hymyile jne. Hallintoalamaiset ne siinä.
Ja yritykset kiittävät, joten säästyy pitkä penni näistäkin palveluista. Hinnassa tätä itsepalvelua on tosin turha odottaa näkevänsä.
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen. Tämä on se maaginen taikasana, joka on hallinnut Suomea sitten 90-luvun alun, ei vain valtiolla ja kunnissa, vaan myös yksityissektorilla. Yrityksiin palkataan just se minimimäärä henkilöstöä, joka katsotaan tarpeelliseksi perushommien saattamiseksi loppuun. Ihan sama, onko kyseessä hoiva-alan yritys tai sitten ravintola-ala.
Kun asiakasmäärä ylittyy, tottakai syntyy jonoja ja odottamista, koska henkilöstömäärä on mitoitettu minimin perusteella. Suomessa kun on vielä tämä itsepalvelun periaate voimissaan, niin eipä kiinnosta senkään vuoksi panostaa palveluihin. Moni yritys odottaa, että asiakas kantaa tilauksensa pöytään ja pöydästä pois. Vielä kun muistaisi pyyhkiä pöydän ja lakaista lattiatkin mennessään.
Ihan turha naputtaa asiasta, kun näissä kesälomakohteissa näkee perheitä, jotka näyttävät lapsilleen mallia; näin syödään eikä sotketa, pitää ajatella siivoojaa, muista lajitella ruokavälineet oikeisiin paikkoihin, muista olla kohtelias älä valita, älä vaadi, odota ja hymyile jne. Hallintoalamaiset ne siinä.
Ja yritykset kiittävät, joten säästyy pitkä penni näistäkin palveluista. Hinnassa tätä itsepalvelua on tosin turha odottaa näkevänsä.
No jos ei säästettäisi niin hinnat olisivat sitten reippaasti korkeampia, kenellä olisi varaa syödä ulkona jos hampurilaisateria maksaisi tyyliin 25€ ja normaali ravintola-annos 50€ per henkilö. Täytyy muistaa että suomessa kustannustaso on noussut koko ajan ja tulee nousemaan vielä jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se säästäminen tuo kuluttajalle halvempaa ruoka-annosta vaan sille ketjulle enemmän voittoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästäminen. Tämä on se maaginen taikasana, joka on hallinnut Suomea sitten 90-luvun alun, ei vain valtiolla ja kunnissa, vaan myös yksityissektorilla. Yrityksiin palkataan just se minimimäärä henkilöstöä, joka katsotaan tarpeelliseksi perushommien saattamiseksi loppuun. Ihan sama, onko kyseessä hoiva-alan yritys tai sitten ravintola-ala.
Kun asiakasmäärä ylittyy, tottakai syntyy jonoja ja odottamista, koska henkilöstömäärä on mitoitettu minimin perusteella. Suomessa kun on vielä tämä itsepalvelun periaate voimissaan, niin eipä kiinnosta senkään vuoksi panostaa palveluihin. Moni yritys odottaa, että asiakas kantaa tilauksensa pöytään ja pöydästä pois. Vielä kun muistaisi pyyhkiä pöydän ja lakaista lattiatkin mennessään.
Ihan turha naputtaa asiasta, kun näissä kesälomakohteissa näkee perheitä, jotka näyttävät lapsilleen mallia; näin syödään eikä sotketa, pitää ajatella siivoojaa, muista lajitella ruokavälineet oikeisiin paikkoihin, muista olla kohtelias älä valita, älä vaadi, odota ja hymyile jne. Hallintoalamaiset ne siinä.
Ja yritykset kiittävät, joten säästyy pitkä penni näistäkin palveluista. Hinnassa tätä itsepalvelua on tosin turha odottaa näkevänsä.
No jos ei säästettäisi niin hinnat olisivat sitten reippaasti korkeampia, kenellä olisi varaa syödä ulkona jos hampurilaisateria maksaisi tyyliin 25€ ja normaali ravintola-annos 50€ per henkilö. Täytyy muistaa että suomessa kustannustaso on noussut koko ajan ja tulee nousemaan vielä jatkossakin.
Kas näin, säästäminen mainittu, ja järki lensi jorpakkoon heti ensimmäiseltä kommentoijalta. Kiitos Kokoomus 1992-2019.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut monta vuotta kesätyötekijänä yrityksessä (ei ruoka-alaa) jossa suurin osa vuoden myynnistä tehdään touko-elokuussa. Kesätyöntekijät palkataan säästösyistä niin myöhään kuin mahdollista eli silloin kun asiakkaita alkaa jo pyöriä runsaslukuisemmin. Vakityöntekijät lompsivat lomille kun ovat sijaisen saaneet ja pitävät päälle vuoden aikana kertyneet ylityövapaat. Kesätyöntekijät raatavat vuoden tulokset, työntekijöitä on aivan liian vähän asiakasmääriin nähden. Tietoa etsitään milloin mistäkin koska vakkareille ei viitsitä lomille soitella. Lopputulos on mitä on: väliin kiitetään tuoreesta näkemyksestä, väliin ei ymmärrystä piisaa. Seuraavana keväänä etsitään uudet kesätyöntekijät koska fiksuimmat ovat hakeutuneet muualle ja huonoja ei toista kertaa huolita. Eiköhän tämä sama kuvio ole suht monessa paikassa Suomen kesäaikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruokakulttuuri ainakin on heikentynyt Suomessa.
Johan vitsin murjaisit. Kannattaisi sinunkin käydä aikamatkalla vaikka 70-luvun Suomeen.
Minäkin olen 70-luvun lopulla syntyneenä sitä mieltä, että ravintolatarjonta on heikentynyt. 70-lukua en muista, mutta 80-luvun lopulla ravintoloissa oli vielä tarjoilijat ja ehtaa ruokaa, eikä pakastenugetteja ja pakasteranskiksia. Ympäri Suomea sai rehellistä käsin tehtyä ruokaa, kuten paistetut muikut ja oikeista perunoista tehty muusi. Oli pihviä ja kyljystä. Lapissa sai kaikkialta kunnon poronkäristystä muusilla ja puolukkahillolla. Jopa lohikeitto tehtiin tuoreesta kalasta ja tuoreista perunoista, eikä mistään sitkeistä pakastelohipaloista ja valmiista perunalohkoista. Lohikeittoon raaskittiin lorauttaa kermaa ja voita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheelle kävi lomalla vähän hassusti, koska hotelliin saavuttiin vasta klo 19 jälkeen, eikä respassa ollutkaan ketään. Ei ajateltu, että pitäisi ennakkoon tiedottaa, jos tulee ”niin myöhään”. Lopulta kun kierrettiin paikkoja, respatäti löytyi laskemasta olutta pubin puolelta. Suomalaiseen tyyliin hän ei pahoitellut, vaan tiuskaisi, että siellä on puhelinnumero, johon voi soittaa, jos saapuu myöhällä. Semmoista se on palvelukulttuuri meillä.
Yksi mikä ravintolakulttuuria on ajanut alas kasvukeskusten ulkopuolella, on Suomea jo vuosikausia piinannut krooninen kokkipula. Huonosti palkattua ja raskasta työtä. Yrittäkääpä saada päteviä kokkeja jollain iltatyöajalla alle 50 000 asukkaan kaupunkeihin. Paikkoja on avoinna pilvin pimein, hakijoita ei ole. Joku lounaskokki voi silloin tällöin löytyä, koska monet haluavat päivätyötä. Kun ei saa ammattikokkia, sapuska on iltaisin sitä pakastimesta frittikeittimeen-halpismoskaa. Itselläkin ollut suvussa näitä ”feikkikokkeja”, mm. lukiolaistyttö, joka iltatyönään hoiteli paikkakunnan ruokaravintolassa hampurilaisateriat, kanakorit ja ranskikset pöytiin.
Suomessa on muuten likaista hotelleissa, jos ei ihan luksushotelleja lasketa. Täällä varmaan säästetään siivouksesta rajusti.
Kun menee ulkomailla hotelliin, siivotulta näyttää. Siis yleensä, ja olen matkustellut 18 eri maassa viimeisten 20 vuoden aikana. Kanariallakin tullut koettua eri saarilla yhteensä yli 10 eri hotellia, kaikki siistejä. Vilnassa vasta siisti hotelli oli, kuulemma kaupungin tasokkain ja kallein, mutta silti majoitus hinnaltaan suomalaisen ketjuhotellin luokkaa.
Kun menee Suomessa hotelliin, kylpyhuoneen silikonit joko mustaa tai punertavaa täynnä, kaakeleita kalkkisaostumia, laseissa on vesipisaroiden jälkiä ja sängyn alla on pölyä ja roskaa.
Tampereella olen käynyt vuoden sisään kolmessa eri hotellissa, joista kallein oli Tampereen kylpylä, mutta olipa myös rähjäisin, pölyisin ja likaisin huone. Kaikkein luokattomimmissa kunnossa olevia hotelleja en viitsi edes nimeltä mainita, on nimittäin tullut vastaan sen verran hometta ja likaa, ulosteella ja verellä sotkettua sänkyä, keltaista tyynyä ym. Jopa neuvostoliitonkin hotellit kalpenisi niiden rinnalla. Onneksi esim. Paimiosta ovat ilmeisesti tajunneet sulkea kuvatunlaisen hirveyden (tai oikeastaan rivitalohirveyksistä koostuvan roskaläjän)
Suomessa ei ole palvelukulttuuria.
Jos kahvilan yksi ja sama työntekijä hakee leivonnaiset vitriinistä, tekee erikoiskahvit, vaahdottaa maidot ja kermat ja hoitaa kassan, ei ole ihme että jono on pitkä, kuten tänään Pohjois-Esplanadilla tunnetussa kahvilassa. Moni kääntyi ovelta odotettuaan riittävän kauan, kun yhtä asiakasta palveltiin 10 minuuttia. Sama meno tässä paikassa on jatkunut vuosia. Asiakas tuntuu täällä olevan vain häiriön aiheuttaja, joka ei anna henkilökunnan rauhassa tehdä ”töitään”.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole palvelukulttuuria.
Jos kahvilan yksi ja sama työntekijä hakee leivonnaiset vitriinistä, tekee erikoiskahvit, vaahdottaa maidot ja kermat ja hoitaa kassan, ei ole ihme että jono on pitkä, kuten tänään Pohjois-Esplanadilla tunnetussa kahvilassa. Moni kääntyi ovelta odotettuaan riittävän kauan, kun yhtä asiakasta palveltiin 10 minuuttia. Sama meno tässä paikassa on jatkunut vuosia. Asiakas tuntuu täällä olevan vain häiriön aiheuttaja, joka ei anna henkilökunnan rauhassa tehdä ”töitään”.
No menee Pariisissakin kahvilassa aikaa, että saat sen erikoiskahvisi. Siellä tosin tullaan kahvilaan seurustelemaan ja viettämään aikaa, joten ei se odottaminen ketään häiritse. Suomessahan on tuo kahvihomma sillä tavalla ihmeellistä, että joko se kahvi halutaan pahvimukissa mukaan tai sitten se riipaistaan pöydässä 5 minuutissa ja matka jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole palvelukulttuuria.
Jos kahvilan yksi ja sama työntekijä hakee leivonnaiset vitriinistä, tekee erikoiskahvit, vaahdottaa maidot ja kermat ja hoitaa kassan, ei ole ihme että jono on pitkä, kuten tänään Pohjois-Esplanadilla tunnetussa kahvilassa. Moni kääntyi ovelta odotettuaan riittävän kauan, kun yhtä asiakasta palveltiin 10 minuuttia. Sama meno tässä paikassa on jatkunut vuosia. Asiakas tuntuu täällä olevan vain häiriön aiheuttaja, joka ei anna henkilökunnan rauhassa tehdä ”töitään”.
Vaihtaisit kahvilaa. Espalla nyt on tunnetusti ylihintaista ja töykeää palvelua. Ei niiden tarvii välittää, kun asiakkaita riittää. Kun olin erään torin reunalla kahvilassa kesätöissä, meitä ei opastettu oikein mitenkään ja heti alkoi asiakkaita virrata. Vieläkin joskus hävettää, kun oli niin hölmö ja tietämätön kaikesta. Jos tällä elämänkokemuksella lähtisin kahvilaan töihin, osaisin jo varmasti jutella ihmisten kanssa ja kantaa kahvit valmiiksi vanhojen ihmisten pöytiin. Silloin nuorena sitä tuli vain vähän vilkaistua, että pääseeköhän tuo kävelykepin ja kuuman kahvin kanssa pöydän ääreen. Ja huokaisi mielessään helpotuksesta, kun ei läikkynyt kahvit lattialle tai asiakkaan päälle. Myönnän jumittuneeni sinne tiskin taakse. Siihen aikaan moni vielä maksoi rahalla, joten päähuolenaihe oli, että saa kaikille vastuurahat oikein. Syytän silti yrittäjää, joka ei neuvonut nuorelle tytölle, miten kahvilassa pitäisi palvella.
Oletko ollut itse tekemisissä järjestelmän kanssa? Tavannut yhtään terveystarkastajaa?