Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa ehdottomasti abortin, minä en
27.07.2019 |
Sain viime viikolla tietää olevani raskaana. Aiemmin, kun ollaan keskusteltu miehen kanssa, ollaan molemmat oltu abortin kannalla. Kuitenkin nyt yllättäen asian konkretisoiduttua ajatus keskeytyksestä tuntuu ylitsepääsemättömän kamalalta ja on oikeastaan ajanut mut siihen tilaan, että olen aborttipapereiden hakemisen jälkeen maannut viimeisen viikon kotonani neljän seinän sisällä itkemässä ja pakenemassa ajatusta.
Mies on viikonloppureissussa kavereidensa kanssa, eilen illalla viestitellessämme kyseli, pitäisikö ensi viikolla vaan "käydä hoitamassa homma pois alta", koko ajatus raskaudesta on hänen mukaansa ihan kamala ja hän haluaa vain eroon siitä, totesi sivulauseessa myös että varmaan tappaisi itsensä hyvin pian, jos pidettäisiin lapsi.
Kaikki tuo sattui ihan älyttömästi, enkä ole edes varma miksi. Ahdistaa niin paljon. Lääkäri sanoi, etten voi antaa kenenkään muun tehdä päätöstä puolestani ja että on tehtävä se päätös, jonka kanssa pystyy elämään. En halua tuhota mieheni elämää, mutta samalla pelkään, että oma mielenterveyteni romahtaa abortin myötä. En kuitenkaan usko, että pystyisi äitiyteen yksin, olen tällä hetkellä työtön ja mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Ahdistaa niin saakelisti. Onko kukaan ollut esim. vastaavassa tilanteessa? Mikä oli ratkaisunne ja mitä siitä seurasi?
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko noin kamalaa miestä olla? Uhkaa itsarilla, jos et t.apa vauvaasi.
No tämä. Itse tarjoutuisin ostamaan köyden, jos mies tai kukaan muukaan minulle noin puhuisi.
silti hulluinta on, että nämä puheet saavat mammat kehottamaan pitämään lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tuo teidän hurmos tuosta biologiasta oikein on? Kai tässä ainakin yritetään olla henkisesti korkeammalla tasolla kuin holtittomasti lisääntyvä leväkasvusto? Ja jos tässä biologiaan nojataan niin joku uusi mies voikin sitten kolkata äppärän ja vintata lokeille turhan taakan, biologisesti kun tuollainen entinen vahinko on vain turha taakka uroksen vinkkelistä. Miehekkäistä miehistä tietenkin tykkäätte, mutta kannattaa vähän miettiä mitä hormoonihöyryissä oikein horisette. Miehilläkin kuuluisi olla jotain oikeuksia vaikka olisi kuinka typerä tai lapsellinen. Eikä tässä tapauksessa lapsen olot kuulosta muutenkaan lupaavalta. Eikä yhteiskunnan etukaan ole saada lisää ongelmaisia lapsia kun niitä on lähiöt ja notkot jo muutenkin pullollaan.
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies ja pidä lapsi.Kuulostaa siltä, että haluat pitää lapsen.Miehestä ei ole isäksi
Mt-ongelmaisesta työttömästä kuitenkin on äidiksi?
Sitte ap:lla iskee synnytysmasennus muiden mielenterveysongelmien lisäksi, niin siinä on lapsi vaarassa. Mitäs mammat siihen sanoo, pitääkö riskeerata lapsen henki antamalla epätasapainoisen äidin pitää sikiönsä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo teidän hurmos tuosta biologiasta oikein on? Kai tässä ainakin yritetään olla henkisesti korkeammalla tasolla kuin holtittomasti lisääntyvä leväkasvusto? Ja jos tässä biologiaan nojataan niin joku uusi mies voikin sitten kolkata äppärän ja vintata lokeille turhan taakan, biologisesti kun tuollainen entinen vahinko on vain turha taakka uroksen vinkkelistä. Miehekkäistä miehistä tietenkin tykkäätte, mutta kannattaa vähän miettiä mitä hormoonihöyryissä oikein horisette. Miehilläkin kuuluisi olla jotain oikeuksia vaikka olisi kuinka typerä tai lapsellinen. Eikä tässä tapauksessa lapsen olot kuulosta muutenkaan lupaavalta. Eikä yhteiskunnan etukaan ole saada lisää ongelmaisia lapsia kun niitä on lähiöt ja notkot jo muutenkin pullollaan.
Hyi mitä tekstiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitte ap:lla iskee synnytysmasennus muiden mielenterveysongelmien lisäksi, niin siinä on lapsi vaarassa. Mitäs mammat siihen sanoo, pitääkö riskeerata lapsen henki antamalla epätasapainoisen äidin pitää sikiönsä?
Apua on saatavilla, asian voi ottaa puheeksi neuvolassa jo odotusaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies ja pidä lapsi.Kuulostaa siltä, että haluat pitää lapsen.Miehestä ei ole isäksi
Mt-ongelmaisesta työttömästä kuitenkin on äidiksi?
Kyllä, koska mt-ongelma voidaan pitää hallinnassa oikealla lääkityksellä.
Työllistymiseen voi myös vaikuttaa, riippuen vähän mistä syystä ap on työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkos ap muuten edes kertaakaan ketjussa kertonut, että kärsiikö 1 vai 2 tyypin kaksisuuntaisesta?
Ja että minkälainen hänen oireilunsa on, pysyykö hallinnassa lääkityksellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitte ap:lla iskee synnytysmasennus muiden mielenterveysongelmien lisäksi, niin siinä on lapsi vaarassa. Mitäs mammat siihen sanoo, pitääkö riskeerata lapsen henki antamalla epätasapainoisen äidin pitää sikiönsä?
Apua on saatavilla, asian voi ottaa puheeksi neuvolassa jo odotusaikana.
Saiko Vilja-eerika apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat perustelee hormoneilla epärationaalisia päätöksiä vuonna 2019. Tämä pistää miettimään, että miten jonkun elämästä voi päättää sellainen, joka ei osaa ajatella selkeästi. Tämä siis ihan mammojen omasta suusta ja ilmeisesti on ihan ok. Voiko myös päättää jonkun päivän ja sitten oikeudessa vedota että hormonit? Toinen vaihtoehto on että hormonipäissään pitää aiemmasta selväpäisenä sovitusta kiinni.
Miten ne hormonit enää vaikuttaa noihin, jotka ovat täällä kertoneet katuneensa miehen painostuksesta tekemäänsä aborttia vuosikaudet?
Minä hyväksyn abortin täysin ja uskon että monille naisille siitä ei tule mitään psyykkisiä jälkiseurauksia vaan ovat täysin ok asian kanssa. Mutta kenenkään ei pitäisi tehdä sitä toisen painostuksesta tai vaatimuksesta. Ensinnäkin painostaminen on väärin ja toiseksi silloin katumuksen riski on suuri.
mitä sitten sitten jos katuu? Parempi itse katua kun viedä itsekkäällä päätöksellä lapselta isä. Minä minä minä, ettekö näe kuinka itsekästä tuo on? Vielä kerran, mitä sitten jos sinua kaduttaa, ei se ole maailman loppu?? Sitten on näytä epätasapainoisia, jotka syyttävät kaikesta tuota aborttia, olen työtön, koska tein abortin, minulla ri ole ystäviä, koska tein abortin. En voi olla koskaan onnellinen, koska tein abortin. Heitä en kuuntelisi muissakaan asioissa.
Olipas typerä vuodatus. Se on lapsen isän ihan oma päätös onko lapsen kanssa vai ei. Ei se ole naisen vastuulla eikä naiselle voi ulkoistaa isän puutetta "viedä lapselta isä"... Ihan on isä itse vastuussa isyydestään.
Toiseksi vaikka jollekin abortti on pikkujuttu, siinä kuitenkin tapetaan ihmisen alku, ja monelle se on aika iso asia. Tiedän monia, jotka ovat katuneet ja joilla asia on vaivannut kymmeniä vuosia ja tullut vaikkapa eteen myöhemmän toivotun raskauden aikana. Ihan työni puolesta näitä näen ja sitä tunteiden kirjoa.
En ota kantaa siihen, mitä aloittajan tulisi tehdä, eikä pitäisi kenenkään muunkaan. Vain hän itse voi tietää, minkä päätöksen kanssa pystyy elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitte ap:lla iskee synnytysmasennus muiden mielenterveysongelmien lisäksi, niin siinä on lapsi vaarassa. Mitäs mammat siihen sanoo, pitääkö riskeerata lapsen henki antamalla epätasapainoisen äidin pitää sikiönsä?
Apua on saatavilla, asian voi ottaa puheeksi neuvolassa jo odotusaikana.
No höpö höpö ei ole saatavilla. Ainut apu on halveksunta ja ylimielinen kohtelu joka ei varmasti auta naista paranemaan. Mitään oikeasti auttavaa apua ei anneta eikä ole olemassakaan. No tarkkailu ja sitten lasu.
Ja tuo että kerro neuvolassa. Luuletko ettå neuvola ja esim synnytyssairaala ei näkisi suoraan koneelta apn diagnoosia? Alusta asti neuvolassa kävisi se mielenterveysongelmainen jonka puheita yms koko ajan yritetään tulkita sairaudesta johtuvaksi. Kiva sitten kun äiti on sairaalassa hoidossa mielenterveyden vuoksi ja vauva missä? Kyllå on turvallinen alku elämälle. Mistähän niitä huonosti voivia ihmisiä tulee?
Yhtåän lasta ei voi kenellekään koekaniiniksi uhrata.
Abortti on ainut oikea ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on taas sellaisia kommentteja joissa korostetaan elämäntilannetta ja tartutaan kiinni aloittajan sairauksiin. Silti itse olen aina sitä mieltä, että elämässä ei välttämättä ole koskaan oikeaa hetkeä. Jos nyt teet abortin voi olla ettet koskaan saakkaan "uutta" lasta tai se elämäntilanne on edelleen se sama, joten en liikaa peilaisi näihin juttuihin. Myös sinulla on oikeus saada lapsi, vaikka et olisikaan missään parhaassa tilanteessa. Ei tämä elämä ole mikään kilpailu siitä kenellä paras hetki elämässä ja ajoitus vaan kyllä muidenkin vähän heikommassa tilanteessa olevien on oikeus saada haluamansa lapsi jos niin tahtoo. Toivon, ettet mieti sitä että lapsi kärsisi huonoista oloistaan jos sinulla ei ole tarjota hänelle mitään rikkauksia vaan se riittää jos sitä rakkautta löytyy.
Ymmärrän sen, että mietit myös aborttia ja sitä onkin syytä harkita jos koet, ettet esim jaksaisi lapsen kanssa tai se rasittaisi sinua liikaa. Muuten toivon todella ettet taivu toisen tahtoon ja teet oman päätöksesi. Saat varmasti apua vauvan kanssa jos päätät sen pitää, mutta abortti on sitten se lopullinen asia ja et tule saamaan rauhaa jos toisen takia sen teet. Se pitää olla oma päätös, vaikka oltaisiinkin sovittu mitä tahansa. Minusta en myös todella ikävää, kun mies uhkailee sinua. Kukaan ihminen ei saisi tehdä niin ja minusta sinä olet vaan viisas ihminen, kun mietit eri vaihtoehtoja. Jos sinusta tuntuu silti, että jaksat vauvan kanssa niin pidä se todellakin tai tee oma päätös mihin miehesi ei saisi vaikuttaa. Itse en hyväksyisi tuollaisia puheita mieheltä todellakaan. Hän tässä varmaan enemmän "apua" kaipaisi kuin sinä.
Eikö sillä ole merkitystä että lapsella ei ole isää? Elämässä on myös vääriä hetkiä. Jos ei pysty elättämään itseään, niin miten voit suositella että tämä henkilö tekee lapsen?? Perustele nyt jollain muulla kuin että minusta tuntuu argumenteilla.
On sillä lapsella isä. Neitseellinen sikiäminen ei ole kyseessä. Isä voi toki valita onko tekemisissä vain elareiden muodossa vai muutenkin, mutta se on hänen päätöksensä ja vastuunsa, ei äidin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä mies ja pidä lapsi.Kuulostaa siltä, että haluat pitää lapsen.Miehestä ei ole isäksi
Mt-ongelmaisesta työttömästä kuitenkin on äidiksi?
Kyllä, koska mt-ongelma voidaan pitää hallinnassa oikealla lääkityksellä.
Työllistymiseen voi myös vaikuttaa, riippuen vähän mistä syystä ap on työtön.
Eli isätön lapsi kannattaa pyöräyttää, koska arvelet että kaikki on kunnossa? Ei hyvää päivää! Perustele faktoilla, äläkä arvaile. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä minä tekisin näillä tiedoilla.
Ihan ensiksi mies vaihtoon tai ainakin väliaikaisesti suhde tauolle. Kiristävä ja uhkaileva, henkistä väkivaltaa käyttävä mies ei helpota päätöstäsi vaan sumentaa ajatuksesi.
Kun mies on pois kuviosta, keskittyisin kuuntelemaan omia tuntemuksiani. Haluanko lapsen oikeasti? Uskonko että jaksan? Onko tukiverkkoja tai voinko tukeutua vaikka neuvolan terveydenhoitajaan? Miltä rahallinen tilanne näyttää, uskonko työllistyväni tai pärjääkö yhteiskunnan tukien varassa? Mitä lapsen saaminen tai abortti todella itselle merkitsee?
Näihin kysymyksiin kun haet vastauksia, uskon että ajatuksesi alkavat selkeentyä. Tsemppiä!
Hyi että kun monet ehdottaa lapsen murhaamista, häpeäisitte,, antakaa adoptioon mielummin, on niin paljon naisia jotka ei saa lapsia vaikka haluaisivat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat perustelee hormoneilla epärationaalisia päätöksiä vuonna 2019. Tämä pistää miettimään, että miten jonkun elämästä voi päättää sellainen, joka ei osaa ajatella selkeästi. Tämä siis ihan mammojen omasta suusta ja ilmeisesti on ihan ok. Voiko myös päättää jonkun päivän ja sitten oikeudessa vedota että hormonit? Toinen vaihtoehto on että hormonipäissään pitää aiemmasta selväpäisenä sovitusta kiinni.
Miten ne hormonit enää vaikuttaa noihin, jotka ovat täällä kertoneet katuneensa miehen painostuksesta tekemäänsä aborttia vuosikaudet?
Minä hyväksyn abortin täysin ja uskon että monille naisille siitä ei tule mitään psyykkisiä jälkiseurauksia vaan ovat täysin ok asian kanssa. Mutta kenenkään ei pitäisi tehdä sitä toisen painostuksesta tai vaatimuksesta. Ensinnäkin painostaminen on väärin ja toiseksi silloin katumuksen riski on suuri.
mitä sitten sitten jos katuu? Parempi itse katua kun viedä itsekkäällä päätöksellä lapselta isä. Minä minä minä, ettekö näe kuinka itsekästä tuo on? Vielä kerran, mitä sitten jos sinua kaduttaa, ei se ole maailman loppu?? Sitten on näytä epätasapainoisia, jotka syyttävät kaikesta tuota aborttia, olen työtön, koska tein abortin, minulla ri ole ystäviä, koska tein abortin. En voi olla koskaan onnellinen, koska tein abortin. Heitä en kuuntelisi muissakaan asioissa.
Olipas typerä vuodatus. Se on lapsen isän ihan oma päätös onko lapsen kanssa vai ei. Ei se ole naisen vastuulla eikä naiselle voi ulkoistaa isän puutetta "viedä lapselta isä"... Ihan on isä itse vastuussa isyydestään.
Toiseksi vaikka jollekin abortti on pikkujuttu, siinä kuitenkin tapetaan ihmisen alku, ja monelle se on aika iso asia. Tiedän monia, jotka ovat katuneet ja joilla asia on vaivannut kymmeniä vuosia ja tullut vaikkapa eteen myöhemmän toivotun raskauden aikana. Ihan työni puolesta näitä näen ja sitä tunteiden kirjoa.
En ota kantaa siihen, mitä aloittajan tulisi tehdä, eikä pitäisi kenenkään muunkaan. Vain hän itse voi tietää, minkä päätöksen kanssa pystyy elämään.
Minä taas tapaan työni puolesta ihmisiå jotka vielä kymmenien vuosien päästäkin ovat äärimmäisen onnellisia siitå että tekivät aikanaan abortin ja ihmettelevät miten osasivatkaan tehdän silloin oikein. Ja ettå elämä ei olisi mennyt niin kuin meni eli hyvin ilman sitä päätöstå.
Työni puolesta tiedän ettå vain häviävän pieni osa katuu aborttia ja silloinkin yleensä vain kun on tullut siihen painostetuksi kun olisi itse halunnut jatkaa raskautta. Abortin tuleekin aina olla naisen päätös.
Tapaa työni puolesta myös ihmisiå jotka katuvat tehtyå lasta. Se jos joku on raskas asia kantaa.
No johan se lukee otsikossa. Sinä et halua aborttia. Tietenkään et silloin sitä tee. Ihan järjetöntä tehdä abortti vastoin omaa tahtoa, miksi edes mietit moisia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä tekisin näillä tiedoilla.
Ihan ensiksi mies vaihtoon tai ainakin väliaikaisesti suhde tauolle. Kiristävä ja uhkaileva, henkistä väkivaltaa käyttävä mies ei helpota päätöstäsi vaan sumentaa ajatuksesi.
Kun mies on pois kuviosta, keskittyisin kuuntelemaan omia tuntemuksiani. Haluanko lapsen oikeasti? Uskonko että jaksan? Onko tukiverkkoja tai voinko tukeutua vaikka neuvolan terveydenhoitajaan? Miltä rahallinen tilanne näyttää, uskonko työllistyväni tai pärjääkö yhteiskunnan tukien varassa? Mitä lapsen saaminen tai abortti todella itselle merkitsee?
Näihin kysymyksiin kun haet vastauksia, uskon että ajatuksesi alkavat selkeentyä. Tsemppiä!
Ei yhteiskunnan tukien varaan tule lasta tehdä. Jos olet eri mieltä, niin perustele jollakin muulla kuin tunteilla.
Adoptio kirjoitti:
Hyi että kun monet ehdottaa lapsen murhaamista, häpeäisitte,, antakaa adoptioon mielummin, on niin paljon naisia jotka ei saa lapsia vaikka haluaisivat
Lapsi ei ole mikåän tavara jonka voi tehdä ja antaa sen sitä eniten haluavalle.
Eikä lapsen tekeminen ole naisen keholle ja psyykelle mikåän pikkujuttu.
Jos olet raskaana etkå halua lasta niin tee abortti.
Äitini on adoptoitu ja olen koko ikäni saanut kuula sen miten se on vaikuttanut äitiini kun häntä ei ole haluttu ja sitä ei poista se ettå adoptioperhe hänet halusi. Äitini on useasti sanonut että kun ei olisi syntynyt ollenkaan. Ja hän ei ole ainut joka näin kokee ja ihan Suomesta adoptoitu.
Eikö sillä ole merkitystä että lapsella ei ole isää? Elämässä on myös vääriä hetkiä. Jos ei pysty elättämään itseään, niin miten voit suositella että tämä henkilö tekee lapsen?? Perustele nyt jollain muulla kuin että minusta tuntuu argumenteilla.