Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa ehdottomasti abortin, minä en
27.07.2019 |
Sain viime viikolla tietää olevani raskaana. Aiemmin, kun ollaan keskusteltu miehen kanssa, ollaan molemmat oltu abortin kannalla. Kuitenkin nyt yllättäen asian konkretisoiduttua ajatus keskeytyksestä tuntuu ylitsepääsemättömän kamalalta ja on oikeastaan ajanut mut siihen tilaan, että olen aborttipapereiden hakemisen jälkeen maannut viimeisen viikon kotonani neljän seinän sisällä itkemässä ja pakenemassa ajatusta.
Mies on viikonloppureissussa kavereidensa kanssa, eilen illalla viestitellessämme kyseli, pitäisikö ensi viikolla vaan "käydä hoitamassa homma pois alta", koko ajatus raskaudesta on hänen mukaansa ihan kamala ja hän haluaa vain eroon siitä, totesi sivulauseessa myös että varmaan tappaisi itsensä hyvin pian, jos pidettäisiin lapsi.
Kaikki tuo sattui ihan älyttömästi, enkä ole edes varma miksi. Ahdistaa niin paljon. Lääkäri sanoi, etten voi antaa kenenkään muun tehdä päätöstä puolestani ja että on tehtävä se päätös, jonka kanssa pystyy elämään. En halua tuhota mieheni elämää, mutta samalla pelkään, että oma mielenterveyteni romahtaa abortin myötä. En kuitenkaan usko, että pystyisi äitiyteen yksin, olen tällä hetkellä työtön ja mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Ahdistaa niin saakelisti. Onko kukaan ollut esim. vastaavassa tilanteessa? Mikä oli ratkaisunne ja mitä siitä seurasi?
Kommentit (455)
Ja minkälainen mies sanoo naiselle että "tee sä vaan abortti jos vahinko käy eihän siinä mitään, mutta mähän en kumiin koske enkä kanna mitään vastuuta"
Sitähän tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä mies ja pidä lapsi.Kuulostaa siltä, että haluat pitää lapsen.Miehestä ei ole isäksi
Jätö tuollainen haahuilija mies, löydät vielä paremman aikanaan.
Tee suunnitelma myös itsellesi jotta selkeytät ajatuksiasi, esim.mikä vuosi menisit töihin ja miten aiot työllistyä jne.
Lapselle ei ole mitåån parempaa kuin rakastava äiti.
Itselläni tilanne että olen raskaana ja ehdottomasti pidän lapsen mutta miehelle on äärimmäisen vaikea kertoa koska hän aiemmin mm.uhkaillut erolla ja kaikki on aina minun syytä ja minun pitää muuttua ja hankkia hyväpalkkainen työ ja siivota aina kämppä yksin ja laihtua bikinikuntoon jne.
Ero töstä varmaan tulee, mutta jos hinta olisi abortti niin menköön epävakaa itsekäs mies. Meillä on 1 lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miestäkin pitää kuunnella. Teet lapsen yksin jos teet, etkä ole vailla elareita. Ketään ei saa pakottaa isäksi.
Mies lienee ihan yhteisymmärryksessä laittanut pippeliä pimpsaan. Ei siinä ole ketään pakotettu.
on, ja yhteisymmärryksessä sovittu että abortti tehdään jos vahinko käy. Selventäisitkö mitä et ymmärrä?
Minkälainen ihminen oikeasti puoltaa aborttia ehkäisykeinona? Siltä olisi ollut helppo ja halpa suojautua!!!
Tää on ihan uskomatonta.
Vaan joskus ehkäisy pettää? Ei tässä ketjussa ole tullut esiin, että AP ja miehensä eivät olisi käyttäneet ehkäisyä.
Abortista on hyvä keskustella vaikka ehkäisy olisikin käytössä (ja kyllä kai nyt jokaisella täysjärkisellä parilla se on käytössä, onhan?) kun ehkäisy ei ole satavarma.
Itse jouduin tekemään abortin kun pillerit pettivät. Ehkäisykeino ei ollut abortti, vaan pillerit, ja abortti oli failsafe, johon turvauduin ehkäisyn petettyä.
Tilanteen kohdatessa oli erittäin tärkeää että olin keskustellut mieheni kanssa etukäteen, että tekisimme abortin jos ehkäisy pettäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat perustelee hormoneilla epärationaalisia päätöksiä vuonna 2019. Tämä pistää miettimään, että miten jonkun elämästä voi päättää sellainen, joka ei osaa ajatella selkeästi. Tämä siis ihan mammojen omasta suusta ja ilmeisesti on ihan ok. Voiko myös päättää jonkun päivän ja sitten oikeudessa vedota että hormonit? Toinen vaihtoehto on että hormonipäissään pitää aiemmasta selväpäisenä sovitusta kiinni.
Meinaat että se muuttaa jotenkin biologiaa, että eletään vuotta 2019? Kyllä ihminen on pohjimmiltaan varsin alkukantainen vaistoiltaan, sivistyksen pintakiillosta huolimatta. Ja lisääntyminen nyt vaan on yksi vahvimpia viettejä, ja on täysin luonnollista, että raskauden tullessa, vaikkei se suunniteltu olekaan, nainen huomaa lapsen haluavansa pitää.
Ei kellään täällä ole mitään sanottavaa asiaan, ja minusta myöskään miehen kanta ei ole tässä kuin vain yksi seikka muiden joukossa. Ap valitsee itse ja elää valintansa kanssa, teki kummin vaan. Mies voi lähteä, oli päätös kumpi tahansa. Hänen varaansa ei nyt kannata laskea.
Tällöin apn tulisi taloudellisesti kyetä elättämään lapsi itse, mutta kun ei kykene elättämään itseänsäkään. Miten te voitte suositella lasta tälläiselle henkilölle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoittele ap ajatuksistasi ja miten menee miehen kanssa juttelu. Et selvästikään ole valmis aborttiin ainakaan vielä, älä hätäile. Sulla on vielä aikaa.
Voihan se olla, että mieskin muuttaa mielensä. En tosin arvosta, että mielummin pistää sut kokemaan abortin, kun käyttää kumia hetken.
Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Miestäkin pitää kuunnella. Teet lapsen yksin jos teet, etkä ole vailla elareita. Ketään ei saa pakottaa isäksi.
Kyllä miestäkin pitää kuunnella, mutta jos miehen päätös on eri kuin naisen, niin itseänsä kannattaa kuunnella.
Ja jos ukkosi tosiaan vihjaa itsemurhalla...ei oo oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat perustelee hormoneilla epärationaalisia päätöksiä vuonna 2019. Tämä pistää miettimään, että miten jonkun elämästä voi päättää sellainen, joka ei osaa ajatella selkeästi. Tämä siis ihan mammojen omasta suusta ja ilmeisesti on ihan ok. Voiko myös päättää jonkun päivän ja sitten oikeudessa vedota että hormonit? Toinen vaihtoehto on että hormonipäissään pitää aiemmasta selväpäisenä sovitusta kiinni.
Meinaat että se muuttaa jotenkin biologiaa, että eletään vuotta 2019? Kyllä ihminen on pohjimmiltaan varsin alkukantainen vaistoiltaan, sivistyksen pintakiillosta huolimatta. Ja lisääntyminen nyt vaan on yksi vahvimpia viettejä, ja on täysin luonnollista, että raskauden tullessa, vaikkei se suunniteltu olekaan, nainen huomaa lapsen haluavansa pitää.
Ei kellään täällä ole mitään sanottavaa asiaan, ja minusta myöskään miehen kanta ei ole tässä kuin vain yksi seikka muiden joukossa. Ap valitsee itse ja elää valintansa kanssa, teki kummin vaan. Mies voi lähteä, oli päätös kumpi tahansa. Hänen varaansa ei nyt kannata laskea.
Tällöin apn tulisi taloudellisesti kyetä elättämään lapsi itse, mutta kun ei kykene elättämään itseänsäkään. Miten te voitte suositella lasta tälläiselle henkilölle?
Ei ole kenenkään asia täällä suositella mitään. Aloittajan tulee tehdä kuten oikeaksi kokee, mutta ei painostettuna jonkun "sopimuksen" vuoksi. Mies voi sitten lähteä, mutta voi hän lähteä muutenkin. Ja sittenkös kaduttaakin, kun on lapsen abortoinut ja mieskin hylkää.
Suomessa pidetään huolta heikommista, niin myös tästä perheestä. Yhteiskunnan kannalta tämäkin lapsi on investointi ja voi hyvinkin maksaa itsensä takaisin monet kerrat elämänsä aikana.
Lue aloittaja tekstisi. Jos tosiaan abortti on ylitsepääsemättömän kamala ajatus, tietenkään et sitä tee. Yksin lapsen kanssa pärjää kyllä ja se voi olla helpompaakin, kuin parisuhteessa, jossa mies käyttäytyy kuten sinun miehesi nyt tekee. On ymmärrettävää, että hänellä on vaikeita tunteita myös, mutta silti tällaisista asioista kuuluu suhteessa puhua toista kuunnellen ja kunnioittaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin tai näin, tuo mies kannattaa unohtaa. Ei kukaan kiristä rakastaan tuolla tavoin. Suunnittelematon raskaus on tottakai kriisi, mutta se tulisi käsitellä rakentavasti yhdessä, jos parisuhde on tärkeä. Kummankin tunteet ovat tärkeitä ja niille tulee antaa tilaa, mutta jos kumppania alkaa kohdella vihollisena koska tämä on eri mieltä tai epäröi, ei oikeasti ole kypsä suhteessa olemaan.
Jos suhteessa on sovittu pelisäännöt ja niitä ei sitten noudatetakkaan, niin eikö tuo kerro että on keskenkasvuinen, eikä todellakaan kypsä suhteeseen? Siksi näistä tulee keskustella ja sopimuksissa pysyä, mikä järki muuten näillä keskusteluilla olisi?
Höpöhöpö. Kukaan ei voi luvata, että oma mielipide asiaan x pysyy muuttumattomana ikuisesti. Eikä sitä muutosta välttämättä tajua ennenkuin itse asia iskee kohdalle.
Raskaus on erittäin mullistava kokemus hormonien vuoksi naiselle. Mielipide voi muuttua täysin laidasta laitaan hetkessä ja se täytyy vaan tiedostaa.
Keskusteluja on hyvä käydä, mutta vasta tositilanteessa se punnitaan, mitä lopulta tapahtuu. Eikä aborttia tule koskaan tehdä vastoin tahtoaan, vaikka olisi sovittu mitä. Se on vähän eri kokoluokan asia kuin useimmat muut asiat, mitkä parisuhteessa eteen voivat tulla.
Jos se oma mielipide muuttuu, niin asiasta keskustellaan ja jos yhteisymmärrystä ei tule, mennään vanhojen sopimusten perusteella. Tosipaikassa se luottamus punnitaan, on vain harmillista että tämäkin luottamus maksaa miehelle +50000€. Tämä ei tietenkään kuulosta kohtuuttomalta, koska edunsaaja on mamma, jos edunsaaja olisi lapsi, niin lapsella olisi synnyttyään hänet maailmaan tahtova isä.
Meinaat tosissaan, että mies voi jättää ehkäisyn pois luottaen siihen, että kyllä se nainen abortin tekee?
Jos ei haluta lasta, pidetään ehkäisystä extrahyvää huolta. Meillä ei haluta enempää lapsia ja mies käyttää mukisematta kumia.
Kyllä jos näin on sovittu. Suhteet perustuvat luottamukseen.
Epäilen, että kukaan joka puoltaa jotain "sopimusta" ei ole tosipaikan eteen joutunut kuin joissain varsin mitättömissä asioissa. Tai jos eteen on tullut vahinkoraskaus, on itsekin aidosti aborttia halunnut, eikä ole joutunut toimimaan vastoin omia tunteitaan. Ja siksi on helppo huudella.
Abortti ei kuitenkaan ole mikään hiustenleikkuu. Siinä tuhoutuu pieni elämänalku. Millään sopimuksella ei voida velvoittaa ketään sellaiseen, jos siltä ei tunnu. Mies voi luonnollisesti lähteä suhteesta, eikä mikään sopimus velvoita ketään olemaan suhteessa ikuisesti. Hän voi lähteä, vaikka abortti tehtäisiinkin, kun aloittaja käsittelee pahaa oloaan.
Ja minä olen abortin lämmin kannattaja, mutta ketään ei saa siihen painostaa, vaikka mitä olisi "sovittu".
Minkälaisten ”miesten” kanssa jotkut oikein seurustelevat? Oikeat miehet ovat lapsirakkaita ja tekevät mitä vain jälkeläistensä eteen. Tulee niljake-fibat lapsia karttavista miehistä. Omat kumppanini ovat aina ottaneet asian itse esille ja ovat suorastaan toiveikkaita asian suhteen että vahinko kävisi. Yksi lapsi minulla jo onkin.
Neuvoisin että kuuntele omaa sisintäsi, AP. Lapsirakkaita miehiä löytyy. Lapset kuuluvat niin olennaisesti elämän kulkuun että niitä syntyy vähän joka tilanteeseen. Olin 27 kun tulin äidiksi, eikä minulla ollut työpaikkaa mihin palata äitiyslomalta. No, pääsinkin sitten vielä yliopistoon ja löysin työpaikan. Elämäntilanteeni parantui. Ympärilläni on myös miehiä joita ei lapsi aikaisemmasta suhteesta haittaisi mutta toistaiseksi olen vielä lapsen isän kanssa. Ihanat, lapsirakkaat miehet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisten ”miesten” kanssa jotkut oikein seurustelevat? Oikeat miehet ovat lapsirakkaita ja tekevät mitä vain jälkeläistensä eteen. Tulee niljake-fibat lapsia karttavista miehistä. Omat kumppanini ovat aina ottaneet asian itse esille ja ovat suorastaan toiveikkaita asian suhteen että vahinko kävisi. Yksi lapsi minulla jo onkin.
Neuvoisin että kuuntele omaa sisintäsi, AP. Lapsirakkaita miehiä löytyy. Lapset kuuluvat niin olennaisesti elämän kulkuun että niitä syntyy vähän joka tilanteeseen. Olin 27 kun tulin äidiksi, eikä minulla ollut työpaikkaa mihin palata äitiyslomalta. No, pääsinkin sitten vielä yliopistoon ja löysin työpaikan. Elämäntilanteeni parantui. Ympärilläni on myös miehiä joita ei lapsi aikaisemmasta suhteesta haittaisi mutta toistaiseksi olen vielä lapsen isän kanssa. Ihanat, lapsirakkaat miehet!
Vähintäänkin sitä miehekkyyttä voisi osoittaa sillä, että ollaan kumppanin tukena, kun näkee että tämä epäröi ja hänellä on vaikeaa. Eikä uikuteta kuinka oma elämä menee pilalle ja itsaria jne. Hyi olkoon.
Se on epäreilua miestäkin kohtaan toimia tässä hänen toiveensa mukaan ja vastoin omia tuntemuksia. Tulet myöhemmin käyttämään sitä häntä vastaan monet kerrat, jos suhteenne edes selviää. Abortista pitää olla täysin varma eikä sitä tule tehdä toisen mieliksi.
Sinulla on varmasti aikaa vielä miettiä. Älä toimi oman tahtosi vastaisesti näin isossa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työtön, mt-ongelmainen ei ole vanhemmuuskelpoinen.
Vierailija kirjoitti:
Työtön, mt-ongelmainen ei ole vanhemmuuskelpoinen.
Ilkeät tuomitsijat, jotka yläpeukuttavat omia ilkeilyjään, eivät ole yhteiskuntakelpoisia.
Voiko noin kamalaa miestä olla? Uhkaa itsarilla, jos et t.apa vauvaasi.
Itsellä on kokemusta miehen painostuksesta aborttiin. Olen äärimmäisen onnellinen, etten taipunut, vahinko täyttää jo 14 tänä vuonna ja on ollut monin verroin isompi onni kuin vätys mies. Nyt on rinnalla hyvä mies ja perhettä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Voiko noin kamalaa miestä olla? Uhkaa itsarilla, jos et t.apa vauvaasi.
No tämä. Itse tarjoutuisin ostamaan köyden, jos mies tai kukaan muukaan minulle noin puhuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat perustelee hormoneilla epärationaalisia päätöksiä vuonna 2019. Tämä pistää miettimään, että miten jonkun elämästä voi päättää sellainen, joka ei osaa ajatella selkeästi. Tämä siis ihan mammojen omasta suusta ja ilmeisesti on ihan ok. Voiko myös päättää jonkun päivän ja sitten oikeudessa vedota että hormonit? Toinen vaihtoehto on että hormonipäissään pitää aiemmasta selväpäisenä sovitusta kiinni.
Miten ne hormonit enää vaikuttaa noihin, jotka ovat täällä kertoneet katuneensa miehen painostuksesta tekemäänsä aborttia vuosikaudet?
Minä hyväksyn abortin täysin ja uskon että monille naisille siitä ei tule mitään psyykkisiä jälkiseurauksia vaan ovat täysin ok asian kanssa. Mutta kenenkään ei pitäisi tehdä sitä toisen painostuksesta tai vaatimuksesta. Ensinnäkin painostaminen on väärin ja toiseksi silloin katumuksen riski on suuri.
mitä sitten sitten jos katuu? Parempi itse katua kun viedä itsekkäällä päätöksellä lapselta isä. Minä minä minä, ettekö näe kuinka itsekästä tuo on? Vielä kerran, mitä sitten jos sinua kaduttaa, ei se ole maailman loppu?? Sitten on näytä epätasapainoisia, jotka syyttävät kaikesta tuota aborttia, olen työtön, koska tein abortin, minulla ri ole ystäviä, koska tein abortin. En voi olla koskaan onnellinen, koska tein abortin. Heitä en kuuntelisi muissakaan asioissa.
Täällä on taas sellaisia kommentteja joissa korostetaan elämäntilannetta ja tartutaan kiinni aloittajan sairauksiin. Silti itse olen aina sitä mieltä, että elämässä ei välttämättä ole koskaan oikeaa hetkeä. Jos nyt teet abortin voi olla ettet koskaan saakkaan "uutta" lasta tai se elämäntilanne on edelleen se sama, joten en liikaa peilaisi näihin juttuihin. Myös sinulla on oikeus saada lapsi, vaikka et olisikaan missään parhaassa tilanteessa. Ei tämä elämä ole mikään kilpailu siitä kenellä paras hetki elämässä ja ajoitus vaan kyllä muidenkin vähän heikommassa tilanteessa olevien on oikeus saada haluamansa lapsi jos niin tahtoo. Toivon, ettet mieti sitä että lapsi kärsisi huonoista oloistaan jos sinulla ei ole tarjota hänelle mitään rikkauksia vaan se riittää jos sitä rakkautta löytyy.
Ymmärrän sen, että mietit myös aborttia ja sitä onkin syytä harkita jos koet, ettet esim jaksaisi lapsen kanssa tai se rasittaisi sinua liikaa. Muuten toivon todella ettet taivu toisen tahtoon ja teet oman päätöksesi. Saat varmasti apua vauvan kanssa jos päätät sen pitää, mutta abortti on sitten se lopullinen asia ja et tule saamaan rauhaa jos toisen takia sen teet. Se pitää olla oma päätös, vaikka oltaisiinkin sovittu mitä tahansa. Minusta en myös todella ikävää, kun mies uhkailee sinua. Kukaan ihminen ei saisi tehdä niin ja minusta sinä olet vaan viisas ihminen, kun mietit eri vaihtoehtoja. Jos sinusta tuntuu silti, että jaksat vauvan kanssa niin pidä se todellakin tai tee oma päätös mihin miehesi ei saisi vaikuttaa. Itse en hyväksyisi tuollaisia puheita mieheltä todellakaan. Hän tässä varmaan enemmän "apua" kaipaisi kuin sinä.