Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Usko mennyt miehiin lopullisesti, en tiedä mitä teen
26.07.2019 |
Kauniina naisena olen saanut vuosien saatossa huomata, et olen ollut miehille vain kiva asia, jota voi p anna.
Itkettää. Tapasin taannoin kivan miehen harrastukseni parissa, juttelimme, ihastuin häneen ja hän osoitti kiinnostustaan minuun suoraan, flirttaili jne. No enköhän äsken facebookista huomannut, et hänellä on vaimo kotona.
Tällaiset jutut ei ole eka kerta. Olen ystävällinen, kiltti ja älykäs, jo vuosia olen toivonut että tapaisin sellaisen miehen, joka arvostaisi ja kunnioittaisi minua. En ole mikään b imbo, en todellakaan, aivan normaali ihminen.
En keksi enää mitään syytä tälle kuin ulkonäköni. Sen perusteella minusta saa ehkä kuvan, että mua ei tarvii kunnioittaa, oon ollut kiva edustuskappale ja fe tissien täyttymys ja sit mut on voinut vaan heittää mäkeen.
Kuulostaa teistä varmasti turhalta valitukselta, itsesääliltä tms. En vaan jaksa tätä enää. En oikeasti jaksa.
Kiitos kun jaksoit lukea.
Kommentit (211)
ei se onnistu niiden rumienkaan kanssa. se on porno mikä on sössinyt tön homman. turpaan tulee kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kulta, miksi annat niin helposti p***na? Ei pidä liian helppo olla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
Kumpikohan teistä on ketjussa ollut besserwisser? :D :D Mahtavaa keulintaa kehua omalla parisuhteella tässä yhteydessä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
No et ole uhka, olet vaan epäaito. Miksi haluat keskustella deiteillä asioista, jotka eivät liity sinuun itseesi mitenkään vaan johonkin ulkokultaiseen, vihervasemmistolaiseen politiikkaan? Oletko edes kiinnostunut kuulemaan lisää niistä miehistä tai ylipäätään keskustelemaan mistään konkreettisesti sinun omaa arkeasi ja elämääsi vaikuttavista asioista?
Kuolisin tylsyyteen, jos oma deittini alkaisi jauhaa tuollaisista asioista, vaikka niistä teoriassa voisikin keskustella. Mutta jos sä tosiaan haluat suhteen, jossa aamukahvipöydässä keskustellaan parisuhteen sijaan näistä mainitsemistasi asioista, suosittelen ottamaan puolisoksi insinöörin, mielellään DI.
Ja sinä et ole muka ulkokultainen ja epäaito tärkeillessäsi. Salli mun nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi varmaan ryhtyä poliitikoksi niin saisit keskustella niistä asioista mistä olet kiinnostunut. Samalla löytyisi sopiva puolisokin kenties. Sitten voisitte yhdessä kävellä käsi kädessä auringonlaskuun vankien oloista keskustellen. Mikä ihana mielikuva ❤️.
T. ilmaisia ämpäreitä jonottava aito maalaisimmeinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo jännisjauhajat on kyllä säälittäviä. Suurin osa naisista haluaa rakkaussuhteen eikä mitään sekopäätä elämäänsä sekoilemaan.
Sen takia nuo jän.nikset jäävätkin aina ilman naista???
Suurin osa. Suurin osa. Lue ja sisäistä. Sinä tietysti pidät 99 % miehistä jonain ihme jänniksinä.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Paljon on näkyvissä täällä näsäviisaita naisia, jotka sitten kysyvät, että mikä meni vikaan?
No mikähän olisi voinut mennä vikaan ?
Sinccis
Miten tyhmä ihminen voi olla ?
Sincciksellä _taas_ varaa dumata naiset näsäviisaina ja tyhminä. Voi hyvä luoja, miksei tätä späm mää jää, nais vihaajaa voi bann ata palstalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon on näkyvissä täällä näsäviisaita naisia, jotka sitten kysyvät, että mikä meni vikaan?
No mikähän olisi voinut mennä vikaan ?
Sinccis
Miten tyhmä ihminen voi olla ?
Tätä minäkin aina kysyn luettuasi viestejäsi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Mitä teet työksesi? Tarkoitan sitä, että osaavatko miehet odottaa sinulta mielipiteitä ja näkemyksiä? Jos olet jossain älyä vaativalla alalla hyvässä työssä, niin mielipiteesi poliittisista asioista ovat täysin luonnollisia ja varmasti hyvin perusteltuja. Mutta jos olet kaunis kosmetologi, joka esittää "humanistisia ja valistuneita mielipiteitä maailmanpolitiikasta" ne saattavat kuulostaa lähinnä naiiveilta.
Tunnen pari tällaista naista, jotka tavallaan ovat ulkonäkönsä vankeja. Tavallisia, kivoja, tavallisessa työssä, herttaisia. Mutta. Eivät osaa olla omia itsejään. Heillä on jokin tarve esittää kaikille ja pahimmillaan jopa asettaa itsensä keskustelukumppaninsa yläpuolelle tyyliin "minä en olekaan mikään b mbo vaan luen sivistyneitä kirjoja ja minun mielestäni...". Js sitten lasautetaan mielipide joka on ihan täysin yleistä mielipidettä vastaan.
Sitten on niitä kauniita naisia, joiden suusta nuo mielipiteet ovat relevantteja, koska ne kerrotaan itsevarmasti ja luontevasti, ja niissä on aidosti hyvä pointti. Niille ei kukaan mies pyörittele silmiään koska niillä ei pyritä kenenkään yläpuolelle vaan pikemminkin ne tuovat lisämausteen keskusteluun. Tuovat aidosti esiin naisen älyn.
Mieti tätä myös, oletko ristiriitainen persoona? On ihan ok olla ihan tavallinen, kaunis, mukava, fiksu, ilman mitään "älyllisiä humaaneja mielipiteitä".
Itse tunnen paljon kauniita naisia, joiden elämään löytyy aina hyvät ja mukavat miehet. Eivät ole mitään ulkonäön vankeja vaan ihan omia persooniaan.
Siinäpä kunnon manspleinaus 5/5. Onko kirjoittaja parisuhteessa? Millainen kumppani kuuntelee tuollaisia alentuvia "mielipiteitä"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi nyyh kun itkettää. Itsepä sikoihisi sekaannut. Sitten on ihmisiä, joita kukaan ei halua edes panna. Siitä vasta on hienoa ponnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Juuri tämä. Nykyisin vaikuttaa sille että mitä huonompi osaaminen / ymmärrys on, sitä suurempana asiantuntijana esiinnytään ja tungetaan omia näkemyksiä puoliväkisin toisille. Tuo on aivan uskomattoman ärsyttävää. Sitten ihmetellään kun ollaan yksin.
Mitä teet työksesi? Tarkoitan sitä, että osaavatko miehet odottaa sinulta mielipiteitä ja näkemyksiä? Jos olet jossain älyä vaativalla alalla hyvässä työssä, niin mielipiteesi poliittisista asioista ovat täysin luonnollisia ja varmasti hyvin perusteltuja. Mutta jos olet kaunis kosmetologi, joka esittää "humanistisia ja valistuneita mielipiteitä maailmanpolitiikasta" ne saattavat kuulostaa lähinnä naiiveilta.
Tunnen pari tällaista naista, jotka tavallaan ovat ulkonäkönsä vankeja. Tavallisia, kivoja, tavallisessa työssä, herttaisia. Mutta. Eivät osaa olla omia itsejään. Heillä on jokin tarve esittää kaikille ja pahimmillaan jopa asettaa itsensä keskustelukumppaninsa yläpuolelle tyyliin "minä en olekaan mikään b mbo vaan luen sivistyneitä kirjoja ja minun mielestäni...". Js sitten lasautetaan mielipide joka on ihan täysin yleistä mielipidettä vastaan.
Sitten on niitä kauniita naisia, joiden suusta nuo mielipiteet ovat relevantteja, koska ne kerrotaan itsevarmasti ja luontevasti, ja niissä on aidosti hyvä pointti. Niille ei kukaan mies pyörittele silmiään koska niillä ei pyritä kenenkään yläpuolelle vaan pikemminkin ne tuovat lisämausteen keskusteluun. Tuovat aidosti esiin naisen älyn.
Mieti tätä myös, oletko ristiriitainen persoona? On ihan ok olla ihan tavallinen, kaunis, mukava, fiksu, ilman mitään "älyllisiä humaaneja mielipiteitä".
Itse tunnen paljon kauniita naisia, joiden elämään löytyy aina hyvät ja mukavat miehet. Eivät ole mitään ulkonäön vankeja vaan ihan omia persooniaan.
Mielestäni valtavirrasta poikkeavat mielipiteet eivät ole pahaksi, mikäli ne pidetään omina mielipiteinä ja jos vielä ne pystytään jotenkin perustelemaan.
Eläin ja ihmisoikeusasioista kiinnostuneena pitää kuitenkin sanoa että tuosta alueesta kiinnostuneista on aika iso kasa hörhöjä. Mikäli olisin sinkku, voisihan noiden hyvännäköisten kanssa seksiä harrastaa, mutta ei noita kauaa katselisi.
Oletko ehkä 15-vuotias?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Helppo vastaus.
Kiinnostut vain komeista ja tasokkaista miehistä.
Komeilla ja tasokkailla miehillä on varaa valita. Olet riittävän seksikäs panoksi, mutta liian tylsä/tavallinen kumppaniksi.
Truth hurts.
Palstan one trick pony tuli ja esitti taas temppunsa. Truth hurts, kuulostaa hienommalta näin englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
92 lisää, että en tajua tuota kokkailujen ja ruoka-annosten kuvaamista someen. Tai muutenkaan, että sinne pitää tuutata kaikki. En jaksa pätemistä Twitterissä tai huomionhakuisuutta muutenkaan. Mulla on itsellä IG-tili, mutta ei siellä oikeasti mitään aivoja stimuloivaa sisältöä jaeta. Kaikilla on vaan happy face ja huikee viikonloppu/ kiitti tyypit -postauksia, sellaista keinokultaista hypeä.
That makes me sad. :(
Mitä omituista on ruoka-annosten kuvaamisessa? Pidätkö outona myöskin maisemakuvia, eläinkuvia tai lapsikuvia? En ymmärrä. Kevyet postaukset eivät ole synonyymi keinokultaiselle hypelle eikä ihmisen ole pakko olla somessa. Itsekään en ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Siis nimenomaan tällaisen älykkään, sanavalmiin ja keskustelutaitoisen. Tosin ap etsi miehekästä miestä, joten en ehkä osuisi ensimmäisenä hänen tutkaansa.
Toisaalta hyvä niin. Sanavalmiista naisista tulee helposti myös kontrolloivia parisuhteessa. Mies ei välttämättä saa suunvuoroa eikä kykene puolustamaan omia kantojaan suustaan hitaampana.
Ap:n kohderyhmää voisi olla yrittäjäpiireissä. Slush tai muut vastaavat verkostotapahtumat voisivat olla hänelle hyvä paikka hakea seuraa. Tosin yrittäjillä ei taida olla juuri aikaa parisuhteisiin.
Tuskin yrittäjillä on aikaa kuunnella ap:n maailmanparannusta ja vankien asemasta paasausta.
Yrittäjällä on kiire pitää katkeamatonta monologia kommarivaltiosta joka verottaa.
Ap, olen ehdottomasti sieluntoverisi. Olen blondi, kaunis, pidän ulkonäöstäni huolta. Olen tehnyt sellaisen päätelmän, että minua ei a) kiinnosta b) joissain tapauksissa uskalla lähestyä muut kuin k usipäät. Monet kerrat olen itkenyt asian takia ja miettinyt, etten koskaan tule löytämään hyvää miestä. Minusta ehti jo tulla suoranainen miesvihaaja, niin monta pleijeriä, ”en etsi mitään vakavampaa”, sekä iskuyritystä varatuilta miehiltä minulle ehti tulla vastaan. Olen hyvin herkkä (ja se teki asiasta vielä rankempaa) ja fiksu itse ja ihan aidon oikeasti ajattelin ansaitsevani kunnon miehen. Vitsillä taisinkin joskus todeta kaverilleni epäuskoisena, että alan kohta sitten mielummin vaikka lesboksi.
Nyt seurustelen kuitenkin ihanan miehen kanssa johon voin luottaa täysin, ja on kanssani vakavissani. Ei pidä tärkeimpänä asiana ulkonäköäni vaan sitä, mitä minussa on sisällä. Tämän vuoksi luotan että kyllä sinullekin se oikea tulee vielä vastaan, ja tärkeimpänä vinkkinä antaisin sen, että pyri ehdottomasti tutustumaan miehiin aivan muualla kuin Tinderissä taikka somessa, jossa ensivaikutelma tehdään nimenomaan vain ulkonäön perusteella. Itse oman mieheni löysin työpaikaltani. Pyri myös varhaisessa vaiheessa selvittämään minkä perässä mies on, äläkä mene sänkyyn heti. Tsemppiä <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Siis nimenomaan tällaisen älykkään, sanavalmiin ja keskustelutaitoisen. Tosin ap etsi miehekästä miestä, joten en ehkä osuisi ensimmäisenä hänen tutkaansa.
Toisaalta hyvä niin. Sanavalmiista naisista tulee helposti myös kontrolloivia parisuhteessa. Mies ei välttämättä saa suunvuoroa eikä kykene puolustamaan omia kantojaan suustaan hitaampana.
Ap:n kohderyhmää voisi olla yrittäjäpiireissä. Slush tai muut vastaavat verkostotapahtumat voisivat olla hänelle hyvä paikka hakea seuraa. Tosin yrittäjillä ei taida olla juuri aikaa parisuhteisiin.
Tuskin yrittäjillä on aikaa kuunnella ap:n maailmanparannusta ja vankien asemasta paasausta.
Elä ny, ku aivan ihana ois 15 tunnin työpäivän jälkeen istahtaa terassille kalja kädessä, johon sitten ap pelmahtaisi viinilasi kädessään vaatimaan mp:tä vankien kohtelusta ja eläinten oikeuksista. #perhemurder
Yrität siis sanoa, että humalainen yrittäjä murhaa ennmmin kuin käy sivistynyttä keskustelua tärkeästä aiheesta. Ovatko kaikki tuntemasi yrittäjät tuollaisia vai pelkästään sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Lakkaa häpeilemästä sitä, että olet nainen ja sinulla on mielipiteitä. Jos mies on niin heikko, että pelkää sitä, unohda semmoinen vätys ja etsi joku älyllistä seuraa arvostava yksilö, kyllä niitäkin on.
t. vahvat mielipiteensä ääneen sanova nainen, joka on pitkässä avoliitossa omat mielipiteensä ääneensanovan keskustelukykyisen miehen kanssa (molemmat ollaan ihan hyvännäköisiä, jos sillä nyt on jotain merkitystä)
Joo, kannattaa jatkaa kun jo otsikossa on ilmoittanut pettymyksensä miehiin. Oikeasti ehkä jotain on yksilössä vikana, mikäli puolet kansasta on viallisia.
Tietenkin mielipiteet saa ilmaista, vaikka tyhmätkin. Tuo ainoastaan rajaa kumppanit yhtä tyhmiin.
Oletko ymmärrystaidoton vai ainoastaan tyhmä? Eihän tuo otsikko tuota tarkoita.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Siis nimenomaan tällaisen älykkään, sanavalmiin ja keskustelutaitoisen. Tosin ap etsi miehekästä miestä, joten en ehkä osuisi ensimmäisenä hänen tutkaansa.
Toisaalta hyvä niin. Sanavalmiista naisista tulee helposti myös kontrolloivia parisuhteessa. Mies ei välttämättä saa suunvuoroa eikä kykene puolustamaan omia kantojaan suustaan hitaampana.
Ap:n kohderyhmää voisi olla yrittäjäpiireissä. Slush tai muut vastaavat verkostotapahtumat voisivat olla hänelle hyvä paikka hakea seuraa. Tosin yrittäjillä ei taida olla juuri aikaa parisuhteisiin.
Tuskin yrittäjillä on aikaa kuunnella ap:n maailmanparannusta ja vankien asemasta paasausta.
Elä ny, ku aivan ihana ois 15 tunnin työpäivän jälkeen istahtaa terassille kalja kädessä, johon sitten ap pelmahtaisi viinilasi kädessään vaatimaan mp:tä vankien kohtelusta ja eläinten oikeuksista. #perhemurder
Tämä.
Jos mies on yrittäjä tai bisnesmies, viimeinen asia jota mies haluaa on nainen joka "haastaa" keskusteluihin pitkän työpäivän jälkeen. Niitä haasteita on töissä riittävästi. Naiset tyypillisesti haluavat tätä. Ei miehet.
Jos mies on miehekäs, tyypillisesti haussa ei ole tuota tyyppiä edustava nainen, vaan nainen joka täydentää miestä feminiinisillä ominaisuuksilla.
Ap:lla on ulkonäköä mutta vääränlainen luonne niille miehille joista ap kiinnostuu -> pano.
Niin, bisnesmiehenä olo on maailman kovin paikka, työ täynnä Mission impossible -tason "haasteita" jotka vievtä 110% aivokapasiteetista. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Miesten herkkä ylpeys ei yksinkertaisesti kestä sitä, jos nainen on älykäs tai varakas. Luoja paratkoon, jos ovat heitä itseään lukeneempia ja hyvätuloisempia! Ainoat miehet jotka asian kanssa saattavat "elää" ovat niitä hampuuseja, jotka tahtovat naisesta kakkosäidin ja elättäjän. Moni älykäs nainen heittäytyykin tahallisesti tyhmäksi hihittelijäksi miesten seurassa herättääkseen kiinnostuksen, mikä on luonnollisesti todella surullista.
Kannattaa muistaa että tutkimusten mukaan sinkkuna elävät sekä eronneet naiset ovat kaikista onnellisimpia ja elävät pidempään. Naimisissa olevat ovat taas usein onnettomimpia ja kuolevat aikaisemmin. Miehet ovat silkkaa ajanhukkaa.
Miten sä voit yleistää noin kieroutuneella tavalla kaikki miehet? Mulla on älyä ja varallisuutta ja olen oman tasoiseni miehen kanssa parisuhteessa. Mies on itsenäinen ja kaikkea muuta kuin holhottava, sisustaa itse kotinsa ja silittää vaatteensa, tekee eväät töihin ja remontoi kotiaan. Hän myös tekee perusruokaa kuten paistaa pihvejä ja fileitä ja keittää siihen riisiä ja perunaa. Useimmiten syö kuitenkin ulkona, koska ei tykkää kokata vaan yhdelle.
Miehen kokemukset naisista olivat sellaisia, että nainen pyrkii muuttamaan häntä heti alussa. Siksi myöhemmin tunnusti vähän provosoineensa itsenäisyyttään alussa, koska oli törmännyt hössöttäviin äitinaisiin, jotka halusivat puuttua sisustukseen ja miehen kiinnostuksen kohteisiin.
Mä en edes huomannut sitä provosoimista, koska ihastuin miehen vakauteen ja itsenäisyyteen. Nyt kun suhde on edennyt niin on tosi kivaa, kun hän kysyykin mielipidettäni esimerkiksi sisustuksesta, mutta päättää loppupeleissä sitten itse millaiset pussilakanat jne. ostaa.
Minä olen paljon onnellisempi hänen kanssaan kuin ilman häntä, koska hän tuo elämääni syvyyttä ja lisäarvoa viemättä siitä mitään pois. Teen hänelle samaa. On traagista miten katkeria ihmiset ovat ja sitten leimataan vastakkainen sukupuoli kokonaan.
Yhtälailla täällä keskustelussa leimata naiset kokonaan samaksi massaksi, mutta sitähän et sopivasti huomaa.
ohis
Alue: Aihe vapaa
Sinulla on huvittavan ahdasmielinen näkemys miehekkyydestä. Ap puhuu tästä, sinä puhut joistain testokarjuista (?!).