SSRI-lääkkeiden pitäisi tehdä käyttäjistään taistelunhaluisempia, kunnianhimoisempia ja kykenevämpiä vastaamaan elämän haasteisiin
Kuitenkin lopputuloksena on pelkällä tasapaksulla mielialalla varustettuja, tahdottomia ja impotentteja zombeja. Mikä siis menee pieleen?
Kommentit (45)
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Onko jollekin vielä näinä medialukutaidon aikoina yllätys, että mainokset eivät koskaan vastaa todellisuutta? SSRI on mielialalääkkeiden kiinasta ostettu aliexpress-halpamekko.
Coping, minäpystyvyys ja muut suojaavat tekijät eivät lääkkeillä lisäänny. Tässä maailmassa pärjäisi parhaiten totaalinen hullu, joka ei kunnioita mitää, käyttää muita hyväkseen minkä kerkeää ja menee sieltä mistä aita on matalin. Harmi, että kyseiseen mielentilaan pääsee vain laittomaksi katsotuilla lääkkeillä (drug on sekä lääke että huume).
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Itse asiassa kun masennuslääkkeitä kehitetään ja tutkitaan ensin niiden toimivuutta eläinmallissa eli käytännössä hiirillä, niin toimivuuden kriteerit on juuri taisteluhaluun liittyviä. Esim. laitetaan hiiriä uimaan altaaseen josta ne ei pääse itse ollenkaan pois vaan varmasti lopulta hukkuvat. Jos lääkkeitä saaneet hiiret taistelevat hengestään selvästi pidempään kuin lääkkeettömät, lääkkeen katsotaan toimivan.
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Itse asiassa kun masennuslääkkeitä kehitetään ja tutkitaan ensin niiden toimivuutta eläinmallissa eli käytännössä hiirillä, niin toimivuuden kriteerit on juuri taisteluhaluun liittyviä. Esim. laitetaan hiiriä uimaan altaaseen josta ne ei pääse itse ollenkaan pois vaan varmasti lopulta hukkuvat. Jos lääkkeitä saaneet hiiret taistelevat hengestään selvästi pidempään kuin lääkkeettömät, lääkkeen katsotaan toimivan.
Toimiva eloonjäämisvietti ei kyllä liity mitenkään mihinkään taistelunhaluun. Masentuneilla vaan ei ole voimia eikä tahtoa yrittää selviytyä.
Ja tuo vestitesti ei tosiaankaan ole ainut kriteeri millä niitä testataan.
/2
Vanha kunnon amfetamiini auttaisi masennuksiin, alakuloisuuteen ja voimattomuuteen.
Olo olisi masentuneilla tarmokas, työkykyinen, ahkera ja iloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Tiettyyn pisteeseen asti riittävän korkea serotoniinitaso pitää yllä normaalia positiivista mielentilaa. Liian alhainen serotoniinitaso aiheuttaa alakuloa ja masennusta, ja juuri tätä SSRI-lääkkeillä korjataan.
Ongelma on se, että myös liian korkea serotoniinitaso aiheuttaa masennusta. Siihen kun lyöt päälle serotoniinipitoisuutta lisäävän lääkkeen niin avot. Näissä potilaissa nähdään voimakas itsemurhapiikki lääkityksen aloituksen jälkeen.
Serotoniinitason tulee siis olla sopiva, ei liian korkea eikä matala.
/2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Serotoniini toimii muuallakin kuin synapsiraossa. Käytännössä lääkefirmat myy lääkettä sillä idealla, että masennus johtuisi serotoniinin vajauksesta, vaikka todellisuudessa lääkkeet lisäävät serotoniinin vaikutusaikaa postsynaptisessa raossa. Estämällä serotoniinin pilkkoutumisen tai tukkimalla takaisinottokanavat. Kaikkialla kehossa. Koko hypoteesi serotoniinista ja masennuksesta on edelleen vain hypoteesi, eli sitä ei ole koskaan vahvistettu.
Mitä tulee tunteiden vahvistumiseen tai hiljentämiseen, mikäli ihmiselle opettaisiin vaikka pistämään pää jääkylmään veteen kun ahdistaa, tai hakeutumaan muiden seuraan kun masentaa ja ne muut osaisivat auttaa kuten ennen torpissa asuessamme, emme tarvitsisi mitään lääkkeitä. Tuolloin ei vain eliitti rikastuisi ja siksi mitään todellisia keinoja ei tulla koskaan opettamaan.
-Eri
Mä en ole zombie. Olen ihan reipas, seurallinen ja hauska. Lääkityksestä huolimatta.
Kun nyt tästä keskustellaan niin onko kenelläkään tietoa tutkimuksesta jossa konkreettisesti olisi mitattu näitä serotoniiniarvoja ja niiden yhteyttä masennuksen eri vaikeusasteisiin sekä selkeästi pystyttä osoittamaan että ssri lääkettä antamalla on saavutettu tila jossa potilas on parantunut masennuksesta lääkkeen avulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Tiettyyn pisteeseen asti riittävän korkea serotoniinitaso pitää yllä normaalia positiivista mielentilaa. Liian alhainen serotoniinitaso aiheuttaa alakuloa ja masennusta, ja juuri tätä SSRI-lääkkeillä korjataan.
Ongelma on se, että myös liian korkea serotoniinitaso aiheuttaa masennusta. Siihen kun lyöt päälle serotoniinipitoisuutta lisäävän lääkkeen niin avot. Näissä potilaissa nähdään voimakas itsemurhapiikki lääkityksen aloituksen jälkeen.
Serotoniinitason tulee siis olla sopiva, ei liian korkea eikä matala.
/2
Tälle ei löydy mitään tieteellistä näyttöä. Hypoteesissä kyse ei ole edes mistään tasoista, vaan serotoniinin vaikutusajasta synapsiraossa. Aivokemikaaleja on yli 200 ja aina tulee jokin uusi teoria, jolla myydään lääkkeitä. Viimeisimpänä tulehdusteoriat ja suolistomikrobiteoriat.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt tästä keskustellaan niin onko kenelläkään tietoa tutkimuksesta jossa konkreettisesti olisi mitattu näitä serotoniiniarvoja ja niiden yhteyttä masennuksen eri vaikeusasteisiin sekä selkeästi pystyttä osoittamaan että ssri lääkettä antamalla on saavutettu tila jossa potilas on parantunut masennuksesta lääkkeen avulla?
Eipä niitä voi siellä synapsiraossa mitata. Magneetilla jne voidaan toki nähdä jotain, mutta mitä siellä sitten nähdään? Jos serotoniini merkataan radioaktiivisesti ja nähdään, että masentuneella jokin määrä jossain on alhainen, onko se syy vai seuraus? Mitä tulee tutkimuksiin muuten, niin katso NNT-arvoja, eli montako potilasta tulee hoitaa, että saadaan vasteita. Esimerkkinä uusimpia lääkkeitä Fimean sivuilta: https://sic.fimea.fi/2_2014/vortioksetiini
"Lyhytkestoisten tutkimusten perusteella hoitovasteen sai 46–49 % vortioksetiinia ja 34 % lumetta käyttäneistä. Tämä tarkoittaa, että kun vortioksetiinilla hoidetaan seitsemää potilasta (number needed to treat, NNT), saadaan yksi hoitovaste enemmän kuin lumeella. 11:tä potilasta hoidettaessa vortioksetiinilla saavutetaan yksi remissio enemmän. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin muillakin masennuksen hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä. Vastaavasti haitan vuoksi vortioksetiinihoidon keskeyttää yksi potilas 36 hoidetusta (number needed to harm, NNH)."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Tiettyyn pisteeseen asti riittävän korkea serotoniinitaso pitää yllä normaalia positiivista mielentilaa. Liian alhainen serotoniinitaso aiheuttaa alakuloa ja masennusta, ja juuri tätä SSRI-lääkkeillä korjataan.
Ongelma on se, että myös liian korkea serotoniinitaso aiheuttaa masennusta. Siihen kun lyöt päälle serotoniinipitoisuutta lisäävän lääkkeen niin avot. Näissä potilaissa nähdään voimakas itsemurhapiikki lääkityksen aloituksen jälkeen.
Serotoniinitason tulee siis olla sopiva, ei liian korkea eikä matala.
/2
Tälle ei löydy mitään tieteellistä näyttöä. Hypoteesissä kyse ei ole edes mistään tasoista, vaan serotoniinin vaikutusajasta synapsiraossa. Aivokemikaaleja on yli 200 ja aina tulee jokin uusi teoria, jolla myydään lääkkeitä. Viimeisimpänä tulehdusteoriat ja suolistomikrobiteoriat.
Tieteellistä näyttöä löytyy paljonkin, koeta joskus vaikka Google Scholaria. Tosin tuo korkean serotoniinipitoisuuden aiheuttama masennus on tosi uusi juttu, mutta sitäkin on jo tutkittu kyllä.
Tuolla tulehdusteorialla ei ainakaan toistaiseksi ole kaupattu muuta kuin terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Mutta jos asenne on valmiiksi se, että paha eliitti kerää rahaa ja lääkkeet eivät toimi, niin nämä mun kommentit taitaa mennä aika kuuroille korville.
Ps. SSRI-lääkkeet todellakin toimivat monella. Monella taas eivät. Se ei ole toimimaton lääke, se ei vaan todellakaan sovi kaikille.
/2
Eric Harris ainakin oli kunnianhimoinen.
SSRI-lääkkeethän ovat vain serotoniinin takaisinoton estäjiä. Eivät ne siis periaatteessa tee ihmisestä minkäänlaista, vaan edesauttavat vain serotoniinin kulkua aivoissa. SSRI-lääkkeitä pitäisikin käyttää vain terapian (onko tämä nyt oikea sana) ohella. Tuollaisiin ”persoonallisuuden muutoksiin” tarvitaankin jo sitten ihan eri lääkitys...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Tiettyyn pisteeseen asti riittävän korkea serotoniinitaso pitää yllä normaalia positiivista mielentilaa. Liian alhainen serotoniinitaso aiheuttaa alakuloa ja masennusta, ja juuri tätä SSRI-lääkkeillä korjataan.
Ongelma on se, että myös liian korkea serotoniinitaso aiheuttaa masennusta. Siihen kun lyöt päälle serotoniinipitoisuutta lisäävän lääkkeen niin avot. Näissä potilaissa nähdään voimakas itsemurhapiikki lääkityksen aloituksen jälkeen.
Serotoniinitason tulee siis olla sopiva, ei liian korkea eikä matala.
/2
Tälle ei löydy mitään tieteellistä näyttöä. Hypoteesissä kyse ei ole edes mistään tasoista, vaan serotoniinin vaikutusajasta synapsiraossa. Aivokemikaaleja on yli 200 ja aina tulee jokin uusi teoria, jolla myydään lääkkeitä. Viimeisimpänä tulehdusteoriat ja suolistomikrobiteoriat.
Tieteellistä näyttöä löytyy paljonkin, koeta joskus vaikka Google Scholaria. Tosin tuo korkean serotoniinipitoisuuden aiheuttama masennus on tosi uusi juttu, mutta sitäkin on jo tutkittu kyllä.
Tuolla tulehdusteorialla ei ainakaan toistaiseksi ole kaupattu muuta kuin terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Mutta jos asenne on valmiiksi se, että paha eliitti kerää rahaa ja lääkkeet eivät toimi, niin nämä mun kommentit taitaa mennä aika kuuroille korville.
Ps. SSRI-lääkkeet todellakin toimivat monella. Monella taas eivät. Se ei ole toimimaton lääke, se ei vaan todellakaan sovi kaikille.
/2
Etsi yksikin tutkimustulos jossa väitteesi on tosi. Esimerkiksi Duodecimin kirjassa Psykiatria ei sellaisia ole. Lääkkeet toimivat lähes samalla teholla kuin lumelääkkeet. Eli eivät ole mitään pelastajia, etenkin, kun otetaan haittavaikutukset huomioon.
Huomaa, että tieteellistä näyttöä voi olla perustutkimuksen korrelaatiot, mutta ne eivät kerro mitään kausaliteetistä. Koska masennuksenkaan etiologiaa ei tiedetä, on siihen hyvin vaikea kehittää lääkkeitä.
Suolistomikrobeihin on meneillään vaikka mitä trialeita. Niistä ainakin osan näet ClinicalTrialsista tällä haulla https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=Depression&term=gut&cntry=&…
Tulehduksiin https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=Depression&term=inflammatio…
... ja muutenkin, ei kannata uskoa markkinamiehiä, vaan opiskella aihetta. Oppimateriaaleja on kirjastot pullollaan. Yliopistoissakin voi aihetta opiskella, jos tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI-lääkkeen tarkoitus ei tosiaankaan ole tehdä käyttäjästään taistelunhaluisempia tai kunnianhimoisempia. Niiden tarkoitus on hillitä masennuksen tunteita. Parempi tasapaksu mieliala kuin jatkuva mutapohjassa ryömiminen ja mahdollinen itsetuhoisuus.
Eikös korkeamman serotoniinin määrän pitäisi nimenomaan tehdä eläimistä ja ihmisistä kykenevämpiä pärjäämään olemassaolon kamppailussa?
Tiettyyn pisteeseen asti riittävän korkea serotoniinitaso pitää yllä normaalia positiivista mielentilaa. Liian alhainen serotoniinitaso aiheuttaa alakuloa ja masennusta, ja juuri tätä SSRI-lääkkeillä korjataan.
Ongelma on se, että myös liian korkea serotoniinitaso aiheuttaa masennusta. Siihen kun lyöt päälle serotoniinipitoisuutta lisäävän lääkkeen niin avot. Näissä potilaissa nähdään voimakas itsemurhapiikki lääkityksen aloituksen jälkeen.
Serotoniinitason tulee siis olla sopiva, ei liian korkea eikä matala.
/2
Tälle ei löydy mitään tieteellistä näyttöä. Hypoteesissä kyse ei ole edes mistään tasoista, vaan serotoniinin vaikutusajasta synapsiraossa. Aivokemikaaleja on yli 200 ja aina tulee jokin uusi teoria, jolla myydään lääkkeitä. Viimeisimpänä tulehdusteoriat ja suolistomikrobiteoriat.
Tieteellistä näyttöä löytyy paljonkin, koeta joskus vaikka Google Scholaria. Tosin tuo korkean serotoniinipitoisuuden aiheuttama masennus on tosi uusi juttu, mutta sitäkin on jo tutkittu kyllä.
Tuolla tulehdusteorialla ei ainakaan toistaiseksi ole kaupattu muuta kuin terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Mutta jos asenne on valmiiksi se, että paha eliitti kerää rahaa ja lääkkeet eivät toimi, niin nämä mun kommentit taitaa mennä aika kuuroille korville.
Ps. SSRI-lääkkeet todellakin toimivat monella. Monella taas eivät. Se ei ole toimimaton lääke, se ei vaan todellakaan sovi kaikille.
/2
Etsi yksikin tutkimustulos jossa väitteesi on tosi. Esimerkiksi Duodecimin kirjassa Psykiatria ei sellaisia ole. Lääkkeet toimivat lähes samalla teholla kuin lumelääkkeet. Eli eivät ole mitään pelastajia, etenkin, kun otetaan haittavaikutukset huomioon.
Huomaa, että tieteellistä näyttöä voi olla perustutkimuksen korrelaatiot, mutta ne eivät kerro mitään kausaliteetistä. Koska masennuksenkaan etiologiaa ei tiedetä, on siihen hyvin vaikea kehittää lääkkeitä.
Suolistomikrobeihin on meneillään vaikka mitä trialeita. Niistä ainakin osan näet ClinicalTrialsista tällä haulla https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=Depression&term=gut&cntry=&…
Tulehduksiin https://clinicaltrials.gov/ct2/results?cond=Depression&term=inflammatio…
... ja muutenkin, ei kannata uskoa markkinamiehiä, vaan opiskella aihetta. Oppimateriaaleja on kirjastot pullollaan. Yliopistoissakin voi aihetta opiskella, jos tahtoo.
Yliopistossa minä aihetta opiskelenkin, en minä keksittyjä juttuja kirjoita.
Serotoniiniptoisuuden vaihtelun on osoitettu olevan yhteydessä masennusoireisiin. Tämä on kylmä fakta. Siinä olet oikeassa, että syy- ja seuraussuhde on epäselvä. Ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että esim. matalan serotoniinitason korjaaminen normaaliksi ei voisi auttaa masennusoireisiin, oli se sitten syy tai seuraus. Serotoniinitason nousun on osoitettu vähentävän itsetuhoisuutta ja masennusta. Se, saadaanko taso korjattua kaikissa tapauksissa juuri SSRI-lääkkeillä, on oma tarinansa. Joillain toimii, joillain ei.
Toimivampia lääkkeitä onneksi kehitetään tälläkin hetkellä raivokkaasti.
/2
Ei henkiseen sairauden paranemiseen ole mitään vippaskonsteja lääkkeistä. Toki lääkkeet ja terapia voi auttaa, mutta ei paranna. Kyllä se on niin, että ihan itse pitää sieltä päästä ylös. Jollei tätä ymmärrä, niin aina olet siellä pohjalla.
Ei nuo SSRI:t kovin toimivia lääkkeitä tosiaan ole. Itselleni teki pelkkiä sivuvaikutuksia, itse masennukseen ie ollut mitään positiivista vaikutusta. Vaihdettiin sitten toisentyyppiseen lääkkeeseen joka edes jotain auttoi, mutta ei nyt tosiaan mitään ihmeitä.