Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teinistä ja perhe-elämästä. Mitä tekisit tilanteessani?
Teini 16v istuu vaan huoneessaan ja pelaa. Hänen kanssaan ei pysty keskustelemaan vaan huutaa vaan vastaukseksi. Ei kuulemma halua keskustella mun kanssa kun mä vaan rupeen rageemaan. No totta hitossa, kun ei tee mitä käsken. Olen viikko sitten pyytänyt imuroimaan, ei ole vieläkään tehnyt sitä. Huoneensa on kun läävä, täynnä roskia. Häntä ei kiinnosta mikään muu kuin pleikkari tai puhelin (kasvanut kiinni käteen). Kulkee kotona kuulokkeet päässä puhelin kädessä.
Mä tuun hulluksi. Eilen taas huusi mulle aamulla kun yritin keskustella ja patistaa edes hetkeks ulos. Sanoin et täytyy varmaan soittaa lastensuojeluun joka saa päättää mitä tehdä.
Mies sanoo asiaan ”joo joo, katotaan”. Eli hänestä ei oo mitään apua.
Mitä tässä tekis? Olen miettinyt seuraavia vaihtoehtoja:
A)Lasuilmoitus
B) Muutan itse pois kotoa ja otan eron miehestä
C) Annan olla ja kärsin ja jatketaan samaan malliin
D) Joku muu vaihtoehto. Mikä?
Kommentit (212)
Heitä sen pleikkari HEVONHELVETTIIN ja osta sille luuserille PC!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa minulta teininä, ja minusta kasvoi ihan normaali aikuinen ja on mukavaa käydä aina kotipaikkakunnalla vanhempien luona. Äiti ei tosin hirveästi siihen sotkuun ja tietokoneella oloon reagoinut, minkä johdosta teiniaikoja muistelee ihan mukavalla mielellä. Tai sitten aika on kullannut muistot :D
Mulla on kaksi lasta, jotka ovat kuin yö ja päivä. Tyttö omassa huoneessaan netissä.
Lukio ei ole mennyt kaksisesti, vaikka vielä peruskoulun todistuksessa pelkkiä ysejä.
Meillä ei ole oikeastaan mitään yhteyttä ja keskutelu rajoittuu syömään kutsumiseen.
Muistan iloisen pikkutytön ja sielusta riipaisee. Poika toisaalta on kontaktissa meihin,
halailee ja juttelee. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Jätä teini rauhan, älä komentee äläkä odota, että tekisi juri niinkuin sinä tahdot.
Äläkä silti edes syyllistä itseäsi (vaikka täällä toisin ilmaistaisiinkin)! Teini on teini ja joillakin nuorilla tuo aika on tavattoman haasteellinen. Jos et ymmärrä niin ainakin diedä ja ole kärsivällinen.
Kuten moni jo sanoi, laita huoneen ovi kiinni ja anna sen ihmisen kuoriutua sieltä itse. Kokeile silloin tällöin, josko puheyheys taas toimisi. Jos ei niin odota ja välitä pitämällä huolta perheen rutiineista ja turvallisuudesta. Teini ei tasavarmasti lähde ulos jos äiti käskee. Mieti muita motivaatiomenetelmiä tai anna asian olla.
Minulla on 3 lasta, joista vanhin oli ihanneteini, ahkera ja kommunikatiivinen. Toinen protestoi 2,5 vuotta kaikkea ja kolmas käyttäytyi silloin tällöin kuin raivotar. Ja niin sen pitikin mennä. Teini-ikä vaikuttaa erilaisin tavoin ja siksi meidän vanhempien tulee sietää paljon. Enkä painota tätä vain äitinä vaan myös opettajana ja asiaa sivuavasta aiheesta jatko-opintoja tehneenä.
Minä annoin vaan olla. Koulu oli ainoa, joka oli pakko hoitaa. Lapsista on kuitenkin tullut hienoja nuoria, työssäkäyviä ja vastuullisia aikuisia. Ovat aikuisena sanoneet, että olin hyvä äiti. Hyvää oli juuri se, että en pakottanut heitä mihinkään muottiin. Meillä oli kuitenkin kotiintuloajat ja tietyt rajat. Itse toimin esimerkkinä, elettiin normaalia elämää. Meidän kodissa ei suvaittu räyhäämistä, eikä epäkunnioittavaa puhetta suuntaan eikä toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt potkit sitä äijää perseelle ja sanot, että ottaa vastuuta teinistä. Sanot, että joko tapahtuu jotain tai sinä lähdet ja muksu jää miehen kontolle. Ja se ei ole mikään kertaluontoinen ärähtäminen, vaan tästä eteenpäin. MIehen täytyy ottaa vastuuta ja vaatia kakaralta hommien tekoa.
Meillä ollut sama tilanne ja vaatii kovaakin puhetta, että kakara putsaa huoneensa tai tekee muuten esim. kouluhommia. Kovempi ote. jos huone ei siivoonnut, känny veks. Ja se on miehes homma, kun 16-vuotiaat on jo vahvempia. Päänsilittely ja oma rauha meni jo, kun ei hoida asioitaan. Heti, kun asiat hoituvat, saa taas omaa tilaa.
Terveisin kolmen lapsen isä, jolle kakarat ei tuittuile.
P.S.Tai sitten silittelette päätä ja kauniisti koitatte antaa tukea, että pikkuinen ei saa traumoja...
Vierailija kirjoitti:
No nyt potkit sitä äijää perseelle ja sanot, että ottaa vastuuta teinistä. Sanot, että joko tapahtuu jotain tai sinä lähdet ja muksu jää miehen kontolle. Ja se ei ole mikään kertaluontoinen ärähtäminen, vaan tästä eteenpäin. MIehen täytyy ottaa vastuuta ja vaatia kakaralta hommien tekoa.
Meillä ollut sama tilanne ja vaatii kovaakin puhetta, että kakara putsaa huoneensa tai tekee muuten esim. kouluhommia. Kovempi ote. jos huone ei siivoonnut, känny veks. Ja se on miehes homma, kun 16-vuotiaat on jo vahvempia. Päänsilittely ja oma rauha meni jo, kun ei hoida asioitaan. Heti, kun asiat hoituvat, saa taas omaa tilaa.
Terveisin kolmen lapsen isä, jolle kakarat ei tuittuile.
P.S.Tai sitten silittelette päätä ja kauniisti koitatte antaa tukea, että pikkuinen ei saa traumoja...
Ja lisään vielä, se koulu hoidetaan kunnolla. Vihatkoon sitten minua, mutta en anna ryssiä tulevaisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt potkit sitä äijää perseelle ja sanot, että ottaa vastuuta teinistä. Sanot, että joko tapahtuu jotain tai sinä lähdet ja muksu jää miehen kontolle. Ja se ei ole mikään kertaluontoinen ärähtäminen, vaan tästä eteenpäin. MIehen täytyy ottaa vastuuta ja vaatia kakaralta hommien tekoa.
Meillä ollut sama tilanne ja vaatii kovaakin puhetta, että kakara putsaa huoneensa tai tekee muuten esim. kouluhommia. Kovempi ote. jos huone ei siivoonnut, känny veks. Ja se on miehes homma, kun 16-vuotiaat on jo vahvempia. Päänsilittely ja oma rauha meni jo, kun ei hoida asioitaan. Heti, kun asiat hoituvat, saa taas omaa tilaa.
Terveisin kolmen lapsen isä, jolle kakarat ei tuittuile.
P.S.Tai sitten silittelette päätä ja kauniisti koitatte antaa tukea, että pikkuinen ei saa traumoja...
Ja lisään vielä, se koulu hoidetaan kunnolla. Vihatkoon sitten minua, mutta en anna ryssiä tulevaisuuttaan.
Voi olla, että sinä ryssit sen tulevaisuuden tuolla kovistelullasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt potkit sitä äijää perseelle ja sanot, että ottaa vastuuta teinistä. Sanot, että joko tapahtuu jotain tai sinä lähdet ja muksu jää miehen kontolle. Ja se ei ole mikään kertaluontoinen ärähtäminen, vaan tästä eteenpäin. MIehen täytyy ottaa vastuuta ja vaatia kakaralta hommien tekoa.
Meillä ollut sama tilanne ja vaatii kovaakin puhetta, että kakara putsaa huoneensa tai tekee muuten esim. kouluhommia. Kovempi ote. jos huone ei siivoonnut, känny veks. Ja se on miehes homma, kun 16-vuotiaat on jo vahvempia. Päänsilittely ja oma rauha meni jo, kun ei hoida asioitaan. Heti, kun asiat hoituvat, saa taas omaa tilaa.
Terveisin kolmen lapsen isä, jolle kakarat ei tuittuile.
P.S.Tai sitten silittelette päätä ja kauniisti koitatte antaa tukea, että pikkuinen ei saa traumoja...
Ja lisään vielä, se koulu hoidetaan kunnolla. Vihatkoon sitten minua, mutta en anna ryssiä tulevaisuuttaan.
Voi olla, että sinä ryssit sen tulevaisuuden tuolla kovistelullasi.
Tai että herää 25 vuotiaana siihen, että ei ole koulutusta tai osaa pitää itsestään huolta, kun ei vaadita mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä taas helmi jollekin naiselle.
Kyllähän näitä näkee, heidän likkakaverit tai vaimot sit valittaa muutaman vuoden päästä täl palstal ku se kundi pelaa yhä eikä tee mitään.
Ite seurustelin peliaddiktin kans, kyl se aika koukus oli vaik töis kävi.
Hieman aavistelen että tää saattaa olla apn pelko.
Meidän tyttö oli supersiisti ja kaikin puolin järjestelmällinen vielä yläasteella, mutta nyt lukiossa käytös muuttui. Jättää kaikki vaatteet huoneessaan lattialle myttyyn ,kuin kakan pyllystään vessassa, kokeiltuaan ekaks kolmet farkut ja puserot mm.
Lopputulos,,, en käy hänen huoneessaan, pese hänen vaateita tai osta uusia vaatteita, koska vaatteet näyttää hänen mielestään olevan niin halpa-arvoisia. Saa itse hoitaa nuo hommat. Rahaa annan vaateostoksiin tosi tarkasti samasta syystä.
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihania nää "antaa sen teinin marinoitua omassa paskassaan, ei tartte vaatia mitään siivoomaan tai jälkiään korjaamaan"
ja sitten toisissa ketjuissa itketään, kun puoliso on kuin lapsi joka ei tee kotitöitä ja ei korjaa jälkiään yhyhyh
NÄMÄ ASIAT OPITAAN PIENENÄ KOTOA. Jos ette vaadi lapsiltanne mitään, älkää myöskään odottako mitään.
terveisin: Lapsiaikuinen, joka ajottain marinoituu omassa paskassaan vielä kolmekymppisenäkin, koska kotona ei koskaan vaadittu mitään. Hyviä tapoja on oikeasti aika hankala yrittää omaksua vasta aikuisiällä.
Oisko siinä mitään järkeä, jos pienestä pitäen opetettaisiin pitämään yhteiset tilat siistinä tai esimerkiksi siivoamaan ne perheen kanssa kerran viikossa? Lisäksi lapsi tai nuori olisi kykyjensä mukaan ruoanlaitossa, ulkotöissä ja sellaisessa. Oman huoneen kanssa ei olisi niin justiinsa, mutta kun oppisi siivoamaan ja tuntisi, miten kiva siivottu koti on, niin olisi vertailupohjaa ja ehkä haluaisi pitää omankin huoneen siistinä.
Vierailija kirjoitti:
Siis herätit aamulla ja hämmästyit ettei tykkää.
Anna sen olla, koulu alkaa pian.
Laita huoneen ovi kiinni. Ei ole sun sotkuja.
Koita saada itsesi rauhoittumaan, ehkä pääsette keskusteluyhteyteen. Teinin kanssa siihen ei pääse käskyttämällä.
Jätä teini sinne sotkunsa keskelle muhimaan ja tee itse jotain mukavaa, käy kampaajalla, hiroojalla, aloita joku harratsus, ulkoile, tapaa kavereita, käy leffassa, ole aktiivinen. Äläkä mieti sitä teiniä jos ei ole huolia liiasta alkoholista tai pelkoa muista aineista, anna sen olla ja nauti omasta elämästäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju lienee hyvä läpileikkaus suomalaisista nykyajan vanhemmista. Osa ei tunnu uskaltavan vaatia lapsiltaan yhtikäs mitään, ilmeisesti siinä pelossa että lapsi saa traumat ja alkaa vihata paitsi vanhempiaan, myös kaikkea sitä mitä häneltä on vaadittu. Osa katsoo, että lapsi pitää pakottaa ottamaan vastuu elämästään (johon myös oman "pesän" eli huoneen siistiminen kuuluu), jotta hänestä voi kasvaa osaava ja toimintakykyinen aikuinen. Osa taas suhtautuu asiaan rennosti, ottamatta oikeasti kantaa suuntaan tai toiseen, ikään kuin se lapsi kasvattaisi itse itsensä.
Itse en muista millä tavoin meiltä lapsilta vaadittiin osallistumista kodin siistimiseen, mutta kyllä sitä vaadittiin. Myös silloin, kun olin teini. Ihan perusvaatimus oli, että oma huone pidettiin siistinä. Meillä ei ollut koskaan lattioilla roskia tai likaisia vaatteita, eikä niitä ollut myöskään omassa huoneessani. Tätä samaa noudatan myös omien lasteni kasvatuksessa. Toinen lapsista on boheemi sottapytty, joka varmasti eläisi kaiken kuonan keskellä lainkaan siitä häiriintymättä, mutta melkeinpä mukisematta siivoaa huoneensa viikottain kun sitä on häneltä aina edellytetty. Tarvittaessa muistutan asiasta, joskus vähän kovempaankin sävyyn. Puolen tunnin viikkosiivous ei voi traumatisoida ketään, oikeasti!
Kun paikkojen siistimisestä tulee rutiinia, se hoituu taatusti myös aikuisena omassa kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju lienee hyvä läpileikkaus suomalaisista nykyajan vanhemmista. Osa ei tunnu uskaltavan vaatia lapsiltaan yhtikäs mitään, ilmeisesti siinä pelossa että lapsi saa traumat ja alkaa vihata paitsi vanhempiaan, myös kaikkea sitä mitä häneltä on vaadittu. Osa katsoo, että lapsi pitää pakottaa ottamaan vastuu elämästään (johon myös oman "pesän" eli huoneen siistiminen kuuluu), jotta hänestä voi kasvaa osaava ja toimintakykyinen aikuinen. Osa taas suhtautuu asiaan rennosti, ottamatta oikeasti kantaa suuntaan tai toiseen, ikään kuin se lapsi kasvattaisi itse itsensä.
Itse en muista millä tavoin meiltä lapsilta vaadittiin osallistumista kodin siistimiseen, mutta kyllä sitä vaadittiin. Myös silloin, kun olin teini. Ihan perusvaatimus oli, että oma huone pidettiin siistinä. Meillä ei ollut koskaan lattioilla roskia tai likaisia vaatteita, eikä niitä ollut myöskään omassa huoneessani. Tätä samaa noudatan myös omien lasteni kasvatuksessa. Toinen lapsista on boheemi sottapytty, joka varmasti eläisi kaiken kuonan keskellä lainkaan siitä häiriintymättä, mutta melkeinpä mukisematta siivoaa huoneensa viikottain kun sitä on häneltä aina edellytetty. Tarvittaessa muistutan asiasta, joskus vähän kovempaankin sävyyn. Puolen tunnin viikkosiivous ei voi traumatisoida ketään, oikeasti!
Kun paikkojen siistimisestä tulee rutiinia, se hoituu taatusti myös aikuisena omassa kodissa.
Ongelmana on vain se ettei tuo onnistu aina teinin kanssa. Voit huutaa pää punaisena viikkoja ja jossakin khtaa teini häipyy vähin äänin. Ja ties minne! Tilanteesta tulisi löytää kultainen keskitie, siksi on tärkeää että vanhemmat pitävät itsestään huolen, sillä pienikin muutos heidän suhtautumisessaan saattaa muuttaa teiniäkin.
Kokemuksesta voin sanoa olleeni juuri tuollainen kaamea teini, joka eli itse tekemässään sikolätissä. Mikään komento ei tehonnut. Lopulta välit menivät sellaisiksi, että itsekkäänä teininä pidin huoneeni oven aina lukossa. Kuitenkin minusta kasvoi työteliäs ja akateeminen, supersiisti ja toisista huolehtiva perheenäiti, jonka välit omiin vanhempiini ovat lämpimät ja hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä taas helmi jollekin naiselle.
Kyllähän näitä näkee, heidän likkakaverit tai vaimot sit valittaa muutaman vuoden päästä täl palstal ku se kundi pelaa yhä eikä tee mitään.
Ite seurustelin peliaddiktin kans, kyl se aika koukus oli vaik töis kävi.
Hieman aavistelen että tää saattaa olla apn pelko.
Jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia. Niin se vain on, ettei kaikki kasva koskaan aikuisiksi. Se ei ole kuitenkaan vanhempien syy. Kyllä jokaisen on otettava vastuu itsestään. Eikä muista sitä vastuuta voi ottaakaan.
limeob kirjoitti:
Mulla on kaksi lasta, jotka ovat kuin yö ja päivä. Tyttö omassa huoneessaan netissä.
Lukio ei ole mennyt kaksisesti, vaikka vielä peruskoulun todistuksessa pelkkiä ysejä.
Meillä ei ole oikeastaan mitään yhteyttä ja keskutelu rajoittuu syömään kutsumiseen.
Muistan iloisen pikkutytön ja sielusta riipaisee. Poika toisaalta on kontaktissa meihin,
halailee ja juttelee. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Ne, jotka täällä ehdottelevat osallistamaan lapsia yhteisten tilojen siistimiseen eivät taida olla koskaan olleet lapsia lähelläkään...
Vastuuttomia kommentteja täällä.. Esim se että antaa teinin vaan nyöttää huoneessaan. Kyllä ison lapsen ja teinin pitää jo ymmärtää itsekkin osallistua kotihommiin, kysymättäkin. Pelit ja kännykän käyttö pitäisi olla niissä rajoissa mikä on järkevää. Jos teini ei ymmärrä kohtuuden rajoja ja laiminlyö velvollisuutensa, on vanhemman vastuulla pistää rajat.
Kerronpa teille esimerkin pikkuveljestäni. Hän sai pelata kotona sen verran kuin halusi tietokoneella 12-20 vuotiaana. Ja hänhän pelasi. Joka päivä. Kävi sitten töissä aikusena pari vuotta, päätti lopulta jäädä elämään työttömyys rahalla jotta saa pelata World of warcraftia. Tänä on todellisuutta monilla nykyaikuisilla. Rennosti on kasvatettu ja rento elämä maistuu.
Minulla on tytär joka haluaisi pelata joka päivä. Mutta ei saa. Konsoli on olohuoneessa ja vaan lauantaisin saa pelata 30min tai vaihtoehtoisesti katsoa jotain kivaa ohjelmaa. Ensisijaisesti meillä leikitään, urheillaan, luetaan kirjoja ja tehään läksyt.
Tytöllä on paras luokan lukunopeus koska tv ei ole ensisijainen viihdyke. Tyttö on myös tosi sosiaalinen ja iloinen, ja sai viime keväänä stipendin hyvästä koulumenestyksestä.
Sulle ap suosittelen että nyt rajat ja selkeät säännöt tuohon kännykän käyttöön ja pelaamiseen. Teinin kanssa ei neuvotella vaan aikuinen määrää säännöt. Voit huomata positiivisen muutoksen jo parissa kuukaudessa, kun keksitte jotain hyödyllistä ja kivaa tekemistä tekniikkaviihdykkeiden sijaan.
Tsemppiä, älä kuuntele vastaväitteitä vaan luo selkeät säännöt ja valvo, että niitä totellaan.
Sehän on melkain aikuinen ja voi muuttaa jo pois kotoa. Mieti millainen vanhempi olet. Jos saat lapsesi vihaamaan sinua, niin hän ei tule enää kotoa lähdettyä kotiin käymään.
Se tyyppi siellä on sun oma lapsi ja oli hän mikä vaan, niin sinä muistat tukea ja rakastaa häntä aina.
Alue: Aihe vapaa
Ihania nää "antaa sen teinin marinoitua omassa paskassaan, ei tartte vaatia mitään siivoomaan tai jälkiään korjaamaan"
ja sitten toisissa ketjuissa itketään, kun puoliso on kuin lapsi joka ei tee kotitöitä ja ei korjaa jälkiään yhyhyh
NÄMÄ ASIAT OPITAAN PIENENÄ KOTOA. Jos ette vaadi lapsiltanne mitään, älkää myöskään odottako mitään.
terveisin: Lapsiaikuinen, joka ajottain marinoituu omassa paskassaan vielä kolmekymppisenäkin, koska kotona ei koskaan vaadittu mitään. Hyviä tapoja on oikeasti aika hankala yrittää omaksua vasta aikuisiällä.