Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?
Ei mitään känniörvellyksiä, vaan muuten vaan huonoja tapoja.
Esim yksissä häissä jotkut haki ruokaa ennen morsiusparia. Pöytä ei ollut edes valmis, kun kiireisimmät jo lappoi lautasensa täyteen. Morsiammella oli aika kireä ilme, syystäkin .
Kommentit (750)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso-tätimme kuoli.
Hänen lähemmäs 50-vuotias tyttärensä oli pukeutunut valkoiseen bleiseriin ja mustaan minihameeseen, ihan tyylikäs asu sinänsä, mutta ei ehkä hautajaisasu.
Tytär oli hyvin iloinen ja herahteli nauruunkin välillä ja harmitteli kovaan ääneen miten toinen hänen pojistaan haisee valkosipulille, siis täh? .
Nämä aikuiset poikansa itkivät arkun ääressä ja surivat mummoaan.
Kun läksimme autoilla kahvitilaisuuteen, tämä aikuinen tytär laittoi autoradion päälle, josta kuului railakasta viihdemusiikkia.
Vainajan iäkäs sisko itki ja pyysi, että radio pantaisiin kiinni.
"Ai et sä pidä musiikista?" tämä tytär ihmetteli.
Viulumusiikkiako silloin automatkallakin olisi pitänyt kuunnella?
En ole tuon tädin hautaja
Jotkut haluavat surra hiljaisuudessa.
Miksi? Eikö hautajaisissa ole sitä hilajsiuutta jo tarpeeksi? Minua on aina huvittanut se hiljainen vakavuus mikä hautajaisissa vallitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso-tätimme kuoli.
Hänen lähemmäs 50-vuotias tyttärensä oli pukeutunut valkoiseen bleiseriin ja mustaan minihameeseen, ihan tyylikäs asu sinänsä, mutta ei ehkä hautajaisasu.
Tytär oli hyvin iloinen ja herahteli nauruunkin välillä ja harmitteli kovaan ääneen miten toinen hänen pojistaan haisee valkosipulille, siis täh? .
Nämä aikuiset poikansa itkivät arkun ääressä ja surivat mummoaan.
Kun läksimme autoilla kahvitilaisuuteen, tämä aikuinen tytär laittoi autoradion päälle, josta kuului railakasta viihdemusiikkia.
Vainajan iäkäs sisko itki ja pyysi, että radio pantaisiin kiinni.
"Ai et sä pidä musiikista?" tämä tytär ihmetteli.
Viulumusiikkiako silloin automatkallakin olisi pitänyt kuunnella?
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, joiden mielestä oman äidin hautajaisissa on normaalia olla surematta. Turhien höpöttely, nauraminen ja autossa musiikin kuuntelu eivät kyllä tulisi mieleenikään, jos olisin äitini hautajaisissa. Eihän täysijärkinen sureva ihminen edes moiseen kykenisi, kun olisi surusta suunniltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso-tätimme kuoli.
Hänen lähemmäs 50-vuotias tyttärensä oli pukeutunut valkoiseen bleiseriin ja mustaan minihameeseen, ihan tyylikäs asu sinänsä, mutta ei ehkä hautajaisasu.
Tytär oli hyvin iloinen ja herahteli nauruunkin välillä ja harmitteli kovaan ääneen miten toinen hänen pojistaan haisee valkosipulille, siis täh? .
Nämä aikuiset poikansa itkivät arkun ääressä ja surivat mummoaan.
Kun läksimme autoilla kahvitilaisuuteen, tämä aikuinen tytär laittoi autoradion päälle, josta kuului railakasta viihdemusiikkia.
Vainajan iäkäs sisko itki ja pyysi, että radio pantaisiin kiinni.
"Ai et sä pidä musiikista?" tämä tytär ihmetteli.
Viulumusiikkiako
Uskomatonta, että löytyy ihmisiä, joiden mielestä oman äidin hautajaisissa on normaalia olla surematta. Turhien höpöttely, nauraminen ja autossa musiikin kuuntelu eivät kyllä tulisi mieleenikään, jos olisin äitini hautajaisissa. Eihän täysijärkinen sureva ihminen edes moiseen kykenisi, kun olisi surusta suunniltaan.
Eihän tuo että tytär halusi matkalla kuunnella radiota ja jutteli myös muista asioista tarkoita ettei hän olisi surrut.
Se on totta että joskus ihmiset käyttäytyy läheisten hautajaisissa muiden mielestä ehkä oudosti. Esimerkiksi isäni huolehti siskoni hautajaisissa kaikesta, piti homman kasassa, jutteli ihan tavallisesti muiden ihmisten kanssa, otti valokuvia eikä oikeastaan itkenyt hautajaisten aikana
Ahneimmat ovat santsaamassa kukkuraisia lautasia ennen kuin kaikki ovat saaneet ruokaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue keskustelun säännöt.
Alue: AIHE VAPAA
Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?
Vierailija
21.07.2019 | 18:49
Ei mitään känniörvellyksiä, vaan muuten vaan huonoja tapoja.
Esim yksissä häissä jotkut haki ruokaa ennen morsiusparia. Pöytä ei ollut edes valmis, kun kiireisimmät jo lappoi lautasensa täyteen. Morsiammella oli aika kireä ilme, syystäkin .
- Valitse -KannataVastusta
KOMMENTIT (649)
Vierailija
24.04.2024 | 17:18
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa vainajan lapsilla ei ollut mustia vaatteita vaan violettia, vaaleanpunaista, sinistä ja valkoista.
Minusta taas on moukkamaista arvostella vainajan lasten pukeutumista.
Lasten pukeutumisen taustalla voi olla jokin henkilökohtainen syy. Lapsi on voinut esimerkiksi pukeutua edesmenneen vanhemman lempiväriin, tai johonkin merkitykselliseen vaatekappaleeseen. Minusta esimerkiksi edesmenneen äidin ostamaan mekkoon pukeutuminen olisi kaunis ele.
Hautajaisiin kuuluu mustat vaatteet kaikille koska musta on surun väri. Yhdenmukainen pukeutuminen tuo kaikille myös yhteenkuuluvuuden tunnetta siitä että tässä surraan kaikki yhdessä. Lapset ei olleet mitään pikkulapsia
Minusta on moukkamaista alkaa sanella surun keskellä eläville vainajan perheenjäsenille miten heidän tulisi surra. Jollekulle voi olla merkityksellisempää pukeutua hautajaisissa sen kuolleen isoäidin neulomaan kirkkaansiniseen neulepaitaan, kuin viime viikolla pikaisesti Henkkamaukasta hankittuun mustaan mekkoon. Vainajan omaiset eivät ole paikalla muita hautajaisvieraita varten, vaan paremminkin päinvastoin.
Ei ollut mitään itse tehtyjä neulepaitoja vaan tavallisia ostovaatteita. Ihmettelen miten lasten isä on sallinut että laitetaan vaaleanpunainen paita tai violettia. Ainakin yhdellä lapsella oli myös tennarinkaltaiset kengät eikä juhlakenkiä. Onko huomionhakua vai mitä?
Siis puhutko sä nyt lapsista, jotka ovat menettäneet äitinsä? Joo, hirveää huomiohu*rausta. Sä olet oksettava. Sua moukempaa ei voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutko sä nyt lapsista, jotka ovat menettäneet äitinsä? Joo, hirveää huomiohu*rausta. Sä olet oksettava. Sua moukempaa ei voi olla.
Voisi sitä silti pukeutua asianmukaisesti mustaan tai tummaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä mainitut santsaukset ja ylipäätänsä syödään kuin ei olisi viikkoihin saatu ruokaa!!
Papan serkku ja hänen perheensä olivat tuonkaltaisia rohmuja, söivät tarjoilut yms tyhjiksi hyvö ettei koko tarjoiluastiaa!! Vaikka olisi vuorellinen tarjottavia niin kaikki menee näiden ahmattien suuhun ja lisää haluavat vielä!!!
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa huomata kuinka erilaisista asioista ihmiset vaivaantuvat. Toiset puhuvat riidanhaastajista ja appiukoista jotka haukkuvat hääpuheessa, toiset taas ahdistuvat vaatevalintojen väreistä tai siitä kun joku syö liikaa.
Onpahan mielenkiintoista logiikkaa. Jos joku kirjoittaa tänne riidanhaastajasta, oletat että hänelle vaatevalinnat ovatkin sitten ihan yhdentekeviä? Jos toinen kritisoi vaatevalintoja tai sikailua ruokapöydässä, hänelle on ihan OK, että appiukko haukkuu hääpuheessa? Eiköhän se ole niin, että ihmiset kirjoittavat tänne sellaisista asioista, joihin ovat itse törmänneet. Se ei tarkoita, että he pitäisivät kaikkia muita moukkamaisuuksia hyväksyttävinä.
Viestistäsi paistaa läpi, että pidät vaatevalintoja tai liikaa syömistä jotenkin vähäpätöisempinä rikkeinä. En ymmärrä tälläistä ajattelua. Ikään kuin törkeämpi moukkamaisuus tekisi "vähäpätöisemmästä" moukkamaisuudesta jotenkin hyväksyttävää. Vähän niin kuin kysyisi ylinopeussakkoa kirjoittavalta poliisilta, miksei tämä jahtaa pankkiryöstäjiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika mauttomia ja sopimattomia ovat naisten pukeutumiset häissä, syntymäpäivillä ja hautajaisissa.
Kun nelikymppinen nainen pukeutuu tiukkaan juhla-asuunsa, niin hän näyttää todella hävettävältä. Ei nelikymppisestä tule kaksikymppisen näköistä, vaikka kuinka meikkaisi ja käyttäisi kalliita muotivaatteita. Hajuveden tuoksu näillä naisilla muistuttaa lähinnä etikkaan sekoitettua tolua.
Appiukkoni aikoinaan tarjoutui tekemään voileipäkakun tyttäreni ristiäisiin. Mikäs siinä, mutta kun ristiäisissä jossain kohtaa ihmettelin että missä se voikkarikakku on, kun en ollut ehtinyt ottaa vielä palaakaan, niin oma isäni tuumasi kuivasti, että Jorma teki vissiin kakun omille pojilleen. Selitti sitten myöhemmin, että välittömästi kun appi oli kantanut (ison) voileipäkakun pöytään, olivat hänen omat aikuiset poikansa hyökänneet kakun kimppuun kuin sudet ja leikanneet sellaisia tiiliskiven kokoisia lohkareita. Miehelläni oli kolme veljeä, eikä yllättänyt yhtään että kävi niin kuin kävi. Ei niiden jätkien lähelle uskaltanut jättää mitään syötävää, se kyllä tuhottiin häpeilemättä ja anteeksipyytelemättä. Anoppi oli sentään yrittänyt sanoa, että älkää ottako noin paljoa ja jättäkää nyt muillekin, mutta turhaan. Onneksi edes osa vieraista oli ehtinyt hakea sitä kakkua ennen kuin veljekset ryntäsivät santsaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan vaimo alkoi ennen hautajaisia jakaa arkun kantajien paikkoja ja jätti tarkoituksella yhden, vainajan lapsista, vainajalle läheisimmän, perheen ilman paikkaa. Pyysi aluksi kantajaksi omaa veljeään ja kun tämä ei raihnaisuutensa vuoksi kyennyt, niin pyysi tämän poikaa, joka ei ole mitään sukua ja tuskin tunsi vainajaa. Sitten vasta järjestyi tämän yhden lapsen perheelle arkun kantajan paikka, kun he ilmoittivat jäävänsä pois koko hautajaisista, jos ei paikka järjesty. Lapsi ilmoitti, että hänellä on välit vainajan kanssa niin selvät, ettei tuollainen teeskentelytilaisuus sitä muuksi muuta.
Jouduin itsekin nolosti järjestämään kantajia äitini hautajaispäivän aluksi, kun osa vieraista - ja sopimistani kantajista perui tulonsa sairastuttuaan.
Yritin ennakoida kantaja-asiaa 80-vuotiaalle isälleni, ehdotin että pyTuo kantaja homma on toisinaan hankala saada järjestettyä. Kun äitini kuoli niin hänen jäljellä olevat siskoksensa olivat jo liian vanhoja kantamaan arkkua. Piti alkaa serkkujani painostamaan. Itse en voinut olla kantajana koska toinen käsivarsi oli loukkaantunut pahasti kun synnyin. No sain serkut kasaan mutta hautajaispäivänä tuli tietoon että yksi kantajista ei voinutkaan olla läsnä. Siellä sitten kirkon pihalla ihmeteltiin että mitä tehdään. Mutta sitten nuorempi tyttäreni, pieni ja hoikka sanoi että hän kantaa mummon viimeiseen lepoon ja niin teki. Hän otti vielä sen pois jääneen kantajan laita paikan ja näin jälkeenpäin ajateltuna hänet olisi pitänyt laittaa keskelle mutta eihän sitä siinä pienen kaaoksen keskellä tullut ajateltua.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut muutamissakin häissä joissa morsiamella on valkoinen puku, vaikka maha on pystyssä tai lapset pyörii helmoissa. Tai mennään naimisiin toista kertaa.
Tai huntu päässä "viattomuuden" merkkinä. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilastyttö laski lahjarahojaan. - Ai täs on pelkkä kortti. Tullut iäkkäältä sukulaiselta postissa.
Äitinsä availi paketteja. - Mitä vi##a mä jollain kattilalla teen. Ihan laadukas kattila. Lahjan antaja paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Omia vanhempiani olen saanut hävetä monessa juhlassa. Äiti puhuu isoon ääneen vaikkei kukaan kuuntelisi, isä röyhtäilee ruokailun päätteeksi jne. Sitten he kehtaavat vielä loukkaantua jos joku katsoo pitkään vaikka sitä röyhtäilyä, tai joku yrittää vaivihkaa hiljentää äidin kun pappi tai synttärisankari on aikeissa puhua. Äidinkin jutut aina olleet tyyliin että kauhee kun mun tukka on sekainen, pörrössä, rasvainen tai jotain, tai jotain muuta ihan diibadaabaa mikä ei kiinnosta ketään. Appi puolestaan eräissä juhlissa meni makaamaan ainoalle sohvalle toisen poikansa pienessä kaksiossa, että muut vieraat joutuivat seisomaan, ja anoppi arvosteli isoon ääneen painoani eräissä toisissa sukujuhlissa. Kaikki he ovat 40-50-luvulla syntyneitä, eikä käytöstapoja vissiin opetettu siihen aikaan.
Tuon röyhtäilyn kyllä tunnistan. Minua jo lapsena teki pahaa jos itse olin vielä syömässä ja vanhemmat olivat syöneet nopeammin ja alkoivat röyhtäilemään, tuntui etten enää voi nieleskellä ruokaa.. Vanhempani olivat syntyneet 30-luvulla ja silloin oli kai jotenkin kohteliasta röyhtäistä ruuan jälkeen, se kai jotenkin kertoi että ruokaa oli ollut tarpeeksi ja syöjä oli tyytyväinen.
Meillä minä olin ainoa lapsenlapsista joka itki ja suri mummoa, muut hautajaisten jälkeen iloisesti höpöttelivät ja nauroivat sekä vitsailivat mummosta, lisäksi kun itkin ja ryystin räkää niin se ärsytti ääniyliherkkää siskoani ja sano et älä ryystä tms. Mulla onkin tunnekylmiä sukulaisia.
Noloimpia tilanteita minkä todistajaksi olen tahtomattani joutunut:
- 14-vuotias sukulaistyttöni tuli lähisukulaisensa hautajais- ja muistotilaisuuteen vaalean laventelin värisessä hörhelömekossa, ja veti epätoivottu huomiota nirsoilemalla tarjottavista ruuista ja juomista. Meillä kaikilla muilla oli tummat vaatteet, ja tytön isä oli häpeästä punaisena. Äitinsä taas näytti olevan hyvin ylpeä "kauniista" tyttärestään ja tämän "hienostuneesta" käytöksestä
- olin kutsuttuna vieraana yrittäjäjuhlissa, joissa yrittäjäpariskuntapomoni palkittiin vuoden yrittäjinä asuinpaikkakunnaltani. Vieraita, ja muita palkittuja yrittäjiä, oli myös naapurikunnista. Sieltä mistä kuului kovin nauru, ja humalluttiin eniten, oli porukkaa entiseltä kotipaikkakunnastani. Käytös oli täydellisen moukkamaista muutenkin kaikin puolin: lautaset mätettiin kukkuroilleen syötävää, kierrettiin joka pöydässä "tervehtimässä" muita isoon ääneen... Voi että häpesin, verroinkin kun minut tunnistettiin ko. porukasta. Sitten alkoi ihmettely "sotaäänellä" mitä minä siellä teen, koska en ole yrittäjä enkä muutenkaan yhtään mitään. Kaiken huipuksi eräs yrittäjämies, jonka kanssa minulla oli ollut hyvin lyhyt suhde kaukana nuoruudessani, ilmeili ivallisen halveksivasti ja kuiskutteli minua katsoen jotain vieruskavereilleen. Aika pian mittani sitten tulikin täyteen, ja häivyin tilaisuudesta tanssien alkaessa kiireesti lähellä olevaan kotiini. Minut juhliin kutsuneet pomoni ihmettelivät miksi lähdin niin aikaisin, ja enkö viihtynyt? En alkanut selittämään heille asiaa, sanoin vaan väsähtäneen aamuvirkkuna ihmisenä ennen aikojaan.
- olin kihlattuni kavereiden kaksoishäissä. Ruoka piti hakea toisaalta juhlapaikalle, ja toinen sulhasista tuli nolona luoksemme: Ruokakuskit olivat juoneet itsensä änkyräkänniin, voisimmeko me hakea ruuat juhlapaikalle? Suostuimme tietysti, koska emme halunneet jättää ketään pulaan. Ruuat oli laitettu tarjoiluastioihin, joiden kannet pysyivät huonosti kiinni. Kun pääsimme takaisin juhlapaikalle, ja ruoka tarjoilupöydässä, oli tosi hävettävää mennä juhlavieraiden sekaan ruuan tahrimissa vaatteissa. Kahvittelun jälkeen toisen morsiamen isä meni puhumaan toiselle morsiamelle isoon ääneen: "Eivätkös nämä olekin jo toiset hääsi? Saapa nähdä kuinka kauan tämä liitto kestää ennen kuin ero tulee!" Morsian sanoi yhtä isoon ääneen takaisin: "Tämä on minun hääpäiväni, enkä halua kuunnella tuollaista!"
Että semmoista. Nykyään jään mieluummin kotiin, niin hautajaisista kuin muistakin juhlista, ellei kyseessä ole ihan lähimmät sukulaiseni.
Vierailija kirjoitti:
Noloimpia tilanteita minkä todistajaksi olen tahtomattani joutunut:
- 14-vuotias sukulaistyttöni tuli lähisukulaisensa hautajais- ja muistotilaisuuteen vaalean laventelin värisessä hörhelömekossa, ja veti epätoivottu huomiota nirsoilemalla tarjottavista ruuista ja juomista. Meillä kaikilla muilla oli tummat vaatteet, ja tytön isä oli häpeästä punaisena. Äitinsä taas näytti olevan hyvin ylpeä "kauniista" tyttärestään ja tämän "hienostuneesta" käytöksestä
- olin kutsuttuna vieraana yrittäjäjuhlissa, joissa yrittäjäpariskuntapomoni palkittiin vuoden yrittäjinä asuinpaikkakunnaltani. Vieraita, ja muita palkittuja yrittäjiä, oli myös naapurikunnista. Sieltä mistä kuului kovin nauru, ja humalluttiin eniten, oli porukkaa entiseltä kotipaikkakunnastani. Käytös oli täydellisen moukkamaista muutenkin kaikin puolin: lautaset mätettiin kukkuroilleen syötävää, kierrettiin joka pöydässä "tervehtimässä" muita isoon ääneen...
Caalea laventeli värinä kuulostaa kyllä ihan ok 14-vuotiaalle.
Naapurin koira oli kuulemma kyläkauppiaan nimipäivillä nuollut pallejaan. Voi kuinka sivistymätöntä ja piittaamatonta.
Alue: Aihe vapaa
Onpas tiukkista jos ei radiotakaan saa kuunnella. Vai onko kyseessä joku uskontohomma? Sielu jää jumiin jos omaiset kuuntelee radiomusiikkia?