Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin esikoisen kouluunmenokirkossa ja todella iso tungos kun kaikkien tulevien ekaluokkalaisten vanhemmat ja sisarukset ja kummeja, isovanhempia jne paikalla. 

2 naista tuli aika myöhään kirkkoon, eikä alhaalla ollut enää tilaa, joten jonkun aivopierun saatuaan yrittivät saarnastuolin kautta kiivetä yläparvelle. Pappi pöllytti alas =D 

   - Hahahaha tää on paras. "Aivopieru"

Ja v 2008, Vehkalahden kirkko Haminassa. 

 

Siis mitä v.. Kouluunmenokirkko? Olen järkyttynyt. Taikausko ei kuulu mihinkään kouluun liittyvään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omia vanhempiani olen saanut hävetä monessa juhlassa. Äiti puhuu isoon ääneen vaikkei kukaan kuuntelisi, isä röyhtäilee ruokailun päätteeksi jne. Sitten he kehtaavat vielä loukkaantua jos joku katsoo pitkään vaikka sitä röyhtäilyä, tai joku yrittää vaivihkaa hiljentää äidin kun pappi tai synttärisankari on aikeissa puhua. Äidinkin jutut aina olleet tyyliin että kauhee kun mun tukka on sekainen, pörrössä, rasvainen tai jotain, tai jotain muuta ihan diibadaabaa mikä ei kiinnosta ketään. Appi puolestaan eräissä juhlissa meni makaamaan ainoalle sohvalle toisen poikansa pienessä kaksiossa, että muut vieraat joutuivat seisomaan, ja anoppi arvosteli isoon ääneen painoani eräissä toisissa sukujuhlissa. Kaikki he ovat 40-50-luvulla syntyneitä, eikä käytöstapoja vissiin opetettu siihen aikaan. 

Tuon röyhtäilyn kyllä tunnistan. Minua jo lapsena teki pahaa jos itse olin vielä s

 

Mä luulen että oma isäni ei vaan edes tajua, ettei julkisesti röyhtäillä. Itselläni on myös samaa vaivaa IBS:n takia, että ruoka sulaa hitaasti ja kerryttää ilmaa sekä vatsaan että suoleen, ja joudun tosissani pidättelemään ettei röyhtäys tule, eikä varsinkaan isoon ääneen juuri syötyäni. Isältä tämmöinen hienotunteisuus puuttuu ja hän antaakin tulla täysin palkein, oli sitten yksin tai juhlissa. Onneksi ei sentään piereskele julkisesti! Ei ole montaa vuotta kun joissain juhlissa hän röyhtäisi niin pitkään ja kuuluvasti, että moni kääntyi katsomaan, ja isä kuittasi sen vain naurahduksella. Ihmetteli jälkeenpäin että mitä ne ihmiset tuijotti, ihan normaaliahan se on.

"Isäpuolen" uusi nainen (äitini on kuollut) tuli ensimmäistä kertaa meille kylään. Sain lahjaksi rannekorun. Tämä nainen kysyi kun muut eivät kuulleet osanottavalla äänellä että onkohan minulla MITÄÄN vaatteita tämän korun kanssa pidettäväksi? Minulla oli silloin päälläni ihan siistit tavalliset vaatteet ja niin oli tuolla naisellakin. Mutta ei ollut varmaan tarpeeksi hienoa näiden "kruununjalokivien" kanssa pidettäväksi. Sanoin vaan rauhallisesti että toki on...

Vierailija kirjoitti:

Meidät koko perhe oli kutsuttu mieheni kummilapsen rippijuhliin. Kirkossa kaikki meni hyvin ja saavuimme rippilapsen kotiin ja tarkoitus oli jutella ja odotella ruuan valmistumista. Minulle täysin tuntematon vanhempi mieshenkilö tuli puolison juttusille ja he siinä vanhoja muistelivat, kunnes yhtä äkkiä tämä mies alkoi suureen ääneen taivastelemaan minun lihavuuttani. Muistan tilanteen todella elävästi edelleen, vaikka aikaa on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Tuo miehen käytös ja puhe olivat kyllä vaikuttavat. Hänen mielestään näin lihavia ihmisiä ei saisi antaa vapaana edes kulkea, saati elääkään. Olin silloin kolmen pienen lapsen äiti, nämä lapset olivat tämän saarnan ajan minun sylissäni yksi ja kaksi jaloissa, ja kävin töissä normaalisti. Painoa oli liikaa sen myönnän, mutta tuntui kohtuuttomalta tuollainen kannanotto kesken juhlan. 

Kukaan ei tilanteeseen puuttunut, vaan koko juhlaväki katosi sisälle ja oli kuin ei mitää

Tuossa tilanteessa todetaan taivastelijalle tyynesti "Läski voi aina laihduttaa, mutta ääliö pysyy ääliönä vaikka voissa paistais."

Yhden vieraan kommentti tarjolla olleista karjalanpiirakoista: kiva, että täällä jaetaan v*ttuja kaikille halukkaille! 

 

Möläytys oli niin älytön, että jää sanattomaksi. Myötähäpeän tunne oli lamauttava, koska tiesin juhlien järjestäjän karjalaisen äidin leiponeen piirakat samana päivänä aamuyöllä. Aivan sama, että ajatteleeko ihmisten elimiä makkaroita tai karjalanpiirakoita nähdessään kunhan ei hihku asiaa ääneen juhlissa. Etenkään hautajaiskahveilla.

Vierailija kirjoitti:

Se on totta että joskus ihmiset käyttäytyy läheisten hautajaisissa muiden mielestä ehkä oudosti. Esimerkiksi isäni huolehti siskoni hautajaisissa kaikesta, piti homman kasassa, jutteli ihan tavallisesti muiden ihmisten kanssa, otti valokuvia eikä oikeastaan itkenyt hautajaisten aikana

Oli ilmeisesti vielä shokkitilassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on totta että joskus ihmiset käyttäytyy läheisten hautajaisissa muiden mielestä ehkä oudosti. Esimerkiksi isäni huolehti siskoni hautajaisissa kaikesta, piti homman kasassa, jutteli ihan tavallisesti muiden ihmisten kanssa, otti valokuvia eikä oikeastaan itkenyt hautajaisten aikana

Oli ilmeisesti vielä shokkitilassa.

Tai sitten ei. Yhtä hyvin on voinut ihan vaan tsemppiä itseään. Ilmeisesti ollut muitakin lapsia ehkä nuoriakin, niin ehkä heidän vuoksi.

Miksi aina vedotaan shokkitilaan? Kuka sen on määritellyt miten lapsen hautajaisissa pitää olla?

AINA TÄMÄ SUOMALAISTEN JUHLISSA  :

Tutut keskenään    v e t ä y t y v ä t       keskenään  kuppikunniksi  omiin nurkkiisa! Vieraille EI  osata/ pystytä /uskalleta   missään vaiheessa    sanoa  sanaakaan.

Täysin moukkamaista . Suomalaiset eivät  saa sanaa ( sitä yhtäkään)  suustaan   vieraalle  ihmiselle.

Ei tapahtunut juhlissa, mutta vuosia sitten ollessani 19v vein äidin miesystävälle Joulutähden kohteliaisuuttani ja toivottaakseni hyvää joulua. 

Mies otti kukan, pyysi istumaan alas ja aloitti ivallisen haukkumisen kuinka ansaitsen vuoden tonttu tittelin, äitini häpeää minua jne.

Muistan vieläkin kuinka miehen poika katseli häpeissään lattiaan. Itkua pidätellen lähdin pois.

Vierailija kirjoitti:

Mököttäminen. Aikuinen (?) mies tulee vieraaksi häihin olemaan koko ihanan juhlapäivän naama kuin petolinnun p. Ihme käytöstä.

Ai kauhee.. mun exä oli tällainen. Joka prkleen juhla jossa oltiin vieraana piti joku mökötyssessio pitää eikä itellä ollut harmaanhaaleeta hajua mistä syystä. Kai sitten siitä, että ei ollutkaan toisten juhlissa muiden huomion keskipisteenä niin piti mökötyksellä hakea huomiota. Oma juhlatunnelma aina lässähti ja usein toivoin ettei oltaisi menty ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kursailu menee joskus niin pitkälle, että se lähentelee jo moukkamaisuutta. Esimerkki: Talon emäntä tuli olohuoneeseen kuoharilasit tarjottimella ja kehotti kaikkia ottamaan. Kaikki katselivat vain seinille, kukaan ei halunnut ottaa ensimmäisenä. Lopulta emäntä suorastaan parahti "ottakaa nyt, en jaksa pidellä tätä!" 

Tämä on niin turhauttavaa. Nykyään olen itse ottanut tavaksi ottaa heti vaikka ensimmäisenä tarjottavia tai nousta ensimmäisenä ylös hakemaan kahvia, ruokaa tms. En jaksa enää sitä, että menkää te nyt ensin ja sinä ja sinä olet pidemmän matkan takaa tullut, menkää te vanhemmat/läheisemmät/tärkeämmät ensin jne. Ja sitten kukaan ei oikein aloita sitä hommaa vaan istutaan ja pyöritellään peukaloita. Jos pyydetään kahville niin noudatan kehotusta välittömästi. 

Vierailija kirjoitti:

Yhden vieraan kommentti tarjolla olleista karjalanpiirakoista: kiva, että täällä jaetaan v*ttuja kaikille halukkaille! 

 

Möläytys oli niin älytön, että jää sanattomaksi. Myötähäpeän tunne oli lamauttava, koska tiesin juhlien järjestäjän karjalaisen äidin leiponeen piirakat samana päivänä aamuyöllä. Aivan sama, että ajatteleeko ihmisten elimiä makkaroita tai karjalanpiirakoita nähdessään kunhan ei hihku asiaa ääneen juhlissa. Etenkään hautajaiskahveilla.

Hihihihi munavoita! Vink vink tirsk höhöhö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostin pienen lahjan kiitokseksi isäntäparille kun sain tulla kylään, tyyliin kynttilöitä ja lasisen alustan. Isäntäparin mies vilkaisi lahjapussiin, ojensi sen minulle takaisin ja sanoi että ei me tarvita, pidä sä

Hänen vaimonsa otti ne vastaan, ei kiittäen tai mitään, mutta otti. Kiusallinen tilanne.

 

Älä vie koskaan viemisinä tavaraa, vaan esimerkiksi kukkia, kahvia, pullaa tmv. En mäkään haluaisi enää yhtään kynttilää tai astiaa. Ehkä mies hieman tökeröllä tavalla ajatteli, että ne menevät heillä roskiin/kiertoon, niin parempi tarjota ensin sulle takaisin.

Mutta joo, moukkamaista on kantaa lisää tavaraa toisille pyytämättä.

Tuliaisen tuominen ei ole koskaan moukkamaista, vaikka se olisi turhaa tavaraa. Jos se siis on uutta ja hyväkuntoista. Toki ruoka, juoma, kukat jne on parempi vaihtoehto, mutta silti turhankin tavaran kohdalla voi vaan kiittää ja pistää eteenpäin, roskiin jne. Ei se iso vaiva ole. 

Juhlien isäntäpari oli kutsunut meidät vieraat, jotka koostuimme heidän ystävistään ja perheenjäsenistään, rentoihin kesäjuhliin mökilleen. "Juhliin" saapuessamme huomasimmekin saapuneemme työleirille joka koostui kaikenlaisesta isommasta ja pienemmästä "remppahommasta". Isäntä oli koko päivän naama nutturalla kun minä ja mieheni emme osallistuneet näihin töihin jotka tekijää kaipasivat. Hän ei myöskään itse tullut kertomaan mitä hommaa olisi/ tai pyytämään voisimmeko osallistua. Hän oletti meidän tulevan kysymään että mitä pitäis tehdä:D Vaimonsa nolona sopersi jotain että kyllä täällä saa ihan vaan viettää kesäpäivääkin. Olivat kai ajatelleet talkoovoimin saavansa mökin kuntoon, mutta olis ollut ihan reilua ilmoittaa tästä etukäteen. Jälkeenpäin naurettu miehen kanssa tälle niiiiin paljon, vaikka silloin vain v*tutti. Onneksi ei olla enää tekemisissä.

Muutaman kerran tutut pariskunnat ovat kutsuneet kylään. On ollut aina vähän hölmistynyt olo, kun pariskunnan toinen osapuoli (yleensä mies) ei edes tervehdi vaan puuhailee omiaan, katselee lätkää, formuloita tms. tai leikkaa nurmikkoa, käy lenkillä yms.

Eräs perhe, jossa pienet lapset, teki iltajuhlista lähtöä. Ko. perheen äiti vaihtoi lapsille yöpuvut ja puhtaat vaipat päälle  juhlatilan keskellä olevassa pöydässä, jossa olivat istuneet! Oli siinä muilla vierailla ihmettelemistä, eivät tienneet minne suuntaan katsoa. Ällistyttävä näky. 

En ole nähnyt moukkamaista tapahtuvan juhlissa.

Olen nähnyt kun moukkaperhe antaa lastensa juoksennella pisin pitkin minne huvittaa ja tonkia omin räkäsine pikku kätösineen juhlapöydästä jo ennen tarjoilun alkamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidät koko perhe oli kutsuttu mieheni kummilapsen rippijuhliin. Kirkossa kaikki meni hyvin ja saavuimme rippilapsen kotiin ja tarkoitus oli jutella ja odotella ruuan valmistumista. Minulle täysin tuntematon vanhempi mieshenkilö tuli puolison juttusille ja he siinä vanhoja muistelivat, kunnes yhtä äkkiä tämä mies alkoi suureen ääneen taivastelemaan minun lihavuuttani. Muistan tilanteen todella elävästi edelleen, vaikka aikaa on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Tuo miehen käytös ja puhe olivat kyllä vaikuttavat. Hänen mielestään näin lihavia ihmisiä ei saisi antaa vapaana edes kulkea, saati elääkään. Olin silloin kolmen pienen lapsen äiti, nämä lapset olivat tämän saarnan ajan minun sylissäni yksi ja kaksi jaloissa, ja kävin töissä normaalisti. Painoa oli liikaa sen myönnän, mutta tuntui kohtuuttomalta tuollainen kannanotto kesken juhlan. 

Kukaan ei tilanteeseen puuttunut, vaan ko

Mutta miksi se läski ei koskaan käytä sitä optiotaan vaan jatkaa sitä läskinä olemistaan? Eikö SE vasta olekin ääliömäistä?

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt kun moukkaperhe antaa lastensa juoksennella pisin pitkin minne huvittaa ja tonkia omin räkäsine pikku kätösineen juhlapöydästä jo ennen tarjoilun alkamista. 

Täytyy muistaa, että lapsen huono moukkamainen käytös ei ole sen lapsen syytä vaan vanhempien joilta puuttuvat käytöstavat. Lapsi itsessään on vanhempiensa ilmentymä joka kertoo käytännössä vain sen millaisia vanhemmat oikeasti ovat. Olkoonkin että nämä vanhemmat juhlissa pyrkisivätkin käyttäytymään asiallisesti ja kunnolla. Se on pelkkä kulissi.