Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?
Ei mitään känniörvellyksiä, vaan muuten vaan huonoja tapoja.
Esim yksissä häissä jotkut haki ruokaa ennen morsiusparia. Pöytä ei ollut edes valmis, kun kiireisimmät jo lappoi lautasensa täyteen. Morsiammella oli aika kireä ilme, syystäkin .
Kommentit (750)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei juhlissa mutta muutama vuosi sitten olimme eräässä "paremmassa/siistimmässä (ihan rento kuitenkin) kylpylässä viikonloppulomaa viettämässä. Menimme kylpylässä illallisbuffettiin. Huomiota herätti se, että kaksi keski-ikäistä naista latasivat VALTAVAT määrät ruokaa täysin sekaisin keskenään. Siis todella lautasilla oli epämääräinen kasa. No ei siinä, mutta vetivät vauhdilla napansa täyteen kunnes kaivoivat jostain laukustaan esiin pakasterasioita jotka ahtivat myös täyteen....toimivat ripeästi ja henkilökuntaa välttelivät näppärästi. Tuli olo että hiton juottoporsaat ja noloa.
No jaahas ollaan sitä taas kyylätty muiden tekemisiä. Olen minäkin useasti buffetissa syömisen jälkeen ottanut rasiaan ruokia mukaan. Jos saa syödä niin paljon kun haluaa niin minä otan siitä irti kaiken. Eikä ki
Kunnon junttiapinameininkiä ottaa rasiaan buffetista ruokaa mukaan ja muutenkin syödä siitä kuin sika, kun kerran on tarjolla. Typerä moukka todellakin.
Parhaan ystäväni siunaustilaisuudessa, juuri kun hänen 17-vuotias tyttärensä oli laskemassa kukat arkulle, pelmahti kappeliin äänekkäänä ystäväni ex-anoppi ja ex-käly.
luokseni käveltiin ja kasvojani haukuttiin. keskustelua henkilön kanssa ei aiemmin ja pilkattuaan jatkoi iltaa ivallisesti naureskellen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Lapsi saisi ikuisen trauman?
No tuskin lapsi sentään, heh heh. Mutta mielestäni on todella moukkamaista tulla olo- tai jumppavaatteissa juhliin. Jotkut kaveriporukan illanistujaiset on asia erikseen, mutta jos kyseessä on ristiäiset niin mielestäni jumppahousut voisi jättää kotiin. Lapsi ei näistä asioista tajua eikä kuulukaan, mutta muita juhlavieraita ja isäntäväkeä soisi
No varmaan siksi koska nuo mainitsemasi pellavaverskat ja pellavapusero todennäköisesti oli ihan käypä juhla-asu. Se että asu ei ollut sinun makuusi ei tee siitä moukkamaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän hautajaisissa isän vanhemmat ja sisko kiilasivat kaikessa isän oman perheen, siis minun, pikkusiskon ja isän puolison edelle. Kun lähdettiin siunaustilaisuudesta kävelemään arkun perässä ulos niin nämä isän vanhemmat ja sisko perheineen meni siihen ensimmäiseksi kävelemään ihan kuin he olisi olleet lähimpiä omaisia.
Vanhemmat on poikansa lähimpiä omaisia totta kai he menee ensin.
Aivan oikein. Tämän palstan ihmisten sivistymättömyydestä kertoo paljon se, että edellinen kommentti keräsi paljon alapeukkuja. Se on juuri noin, että vanhemmat ovat lapsensa lähimpiä omaisia. Se, että jollain on siitä eri mielipide, ei muuta sitä, että asia on tasan tarkkaan noin.
Eivät ole silloin kun lapsella on lapsia tai tämä on naimisissa. Tökeröä asettaa itsensä vainajan lasten yläpuolelle rynnimällä ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä nyt sieltä noloimmasta päästä tätä keskustelua ole mutta itselle juhlien järjestäjänä jäänyt hyvin mieleen. Oli tyttäremme rippijuhlat ja sukulaisnainen antoi 2 -vuotiaan lapsensa syödä lähes kaikki mansikat kakut päältä ennenkun kukaan oli vielä kakkua ottanut. Lapsi ei siis tehnyt sitä salaa vaan äitinsä oli siinä vieressä. Kiva oli laittaa ronkittu kakku pöytään.
Nyt sitten aina, siis ihan aina, ja kaikissa juhlissa varaat kupillisen mansikoita tälle 2-vuotiaalle, ja annat ne hänelle ennen kuin tuot kakun pöytään, ja joka kerran kerrot kuinka äitinsä antoi ronkkia kakun koristeet silloin rippijuhlissa ja nyt toivot kakun mansikoista riittävän muillekin.
Tosi ihanaa nöyryyttää lasta sen vuoksi ettei osannut kaksivuotiaana käyttäytyä. Ja kolmesataa yläpeukuttaa. Toivottavasti oli ironiaa.
Vierailija kirjoitti:
sulhanen oli naamahappana ison osan juhlista, hääkuvissakin naama näkkärillä
Oon ollut samanlainen, mutta en sentään ollut hääparin toinen osapuoli, vaan teini-ikäinen hormoonihirviö törppö, joka oli morsiamen kummityttö. Enkä saanut vanhemmiltani mitään opastusta, miten tuollaisessa juhlassa on esim. monta ruokalajia. Otin liikaa alkuruokaa, en jaksanut sen jälkeen syödä enää mitään, ja minut oli lisäksi istutettu ventovieraiden ihmisten kanssa samaan pöytään. En keskustellut kenenkään kanssa. Häivyin joksikin aikaa sen alkuruoan syötyäni omille teilleni (jonkinlainen todella iso parveke, joka oli tietenkin tyhjillään, kun kaikki muut söivät).
No, myönnettäköön, olen suurimman osan ajasta edelleen ihan samanlainen kanttura, mutta nykyään ei onneksi enää vanhemmat voi pakottaa toisten juhlia pilaamaan.
Äitini kertoi: Olin minun (kommentoijan) ristiäiset vuonna 1964. Eräs tuttu nuori nainen oli ns. passarina ristiäisissä, keitti kahvia, laittoi voileipiä, huolehti, että kahvipöydässä on koko ajan tarjottavaa, pesi astioita ja kävipä vielä navetallakin.
Siihen aikaan maaseudulla ei ollut paljon autoja ja kun viimeset vieraat alkoivat lähteä, huomattiin että tämä passari pääseekin autokyydissä kätevästi kotiinsa, joka oli pitemmän matkan päässä ja hänet töytyytettiin matkoihinsa.
Jälkeenpäin äiti siunaili ajattelemattomuuttaan ja muisteli, oliko tämä passari saanut koko päivänä edes syödäkseen saati, että olisi saanut kiitokset ja vaikka viedä tarjottavia kotiinsa. Äiti häpesi asiaa niin paljon, että kun minä täytin 50, tämä silloin jo eläkkeellä oleva emäntä kutsuttiin aivan erikseen kunniavieraana juhliini ja nyt passasimme häntä kuin piispaa pappilassa. Äiti myös pyysi häneltä anteeksi kaikkien kuullen.
Tämä emäntä väitti kyllä saaneensa syödäkseen ja kiitoksetkin mutta äiti muisti toisin ja korjasi asian.
Olin siinä 14-15 ja häissä vieraana. Jotenkin siinä sitten jäi onnittelematta se hääpari. Toisaalta tunsin itseni moukkamaiseksi mutta samalla oli jotenkin hämärä tunne ettei siinä ollut onnittelemisen aihetta. Siinä meni sitten vuosikymmeniä mutta sitten kuulin että vaimo oli pelannut talon ja kaikki rahat, eikä vain talon missä asuivat, myös talon jonka mies oli vanhemmiltaan perinyt. Miehelle tuli kova masennus, erosivat ja sitten mies ampui itsensä.. Luultavasti ei eron takia vaan siksi että kaikki meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtiin tietävästi muille että morsian jo muutaman kuukauden raskaana. Myös kun rahaa oli käytetty niin suoraan kopiointi myös sukunsa häihin ja osa kuluista oli sitten karhuttu.
Ihan dorkaa tekstiä!
NIIN , ETTÄ MITÄ?? EN tajunnu kyllä yhtään, mitä tarkoitat? Eihän tämä ole edes suomea.
Omia vanhempiani olen saanut hävetä monessa juhlassa. Äiti puhuu isoon ääneen vaikkei kukaan kuuntelisi, isä röyhtäilee ruokailun päätteeksi jne. Sitten he kehtaavat vielä loukkaantua jos joku katsoo pitkään vaikka sitä röyhtäilyä, tai joku yrittää vaivihkaa hiljentää äidin kun pappi tai synttärisankari on aikeissa puhua. Äidinkin jutut aina olleet tyyliin että kauhee kun mun tukka on sekainen, pörrössä, rasvainen tai jotain, tai jotain muuta ihan diibadaabaa mikä ei kiinnosta ketään. Appi puolestaan eräissä juhlissa meni makaamaan ainoalle sohvalle toisen poikansa pienessä kaksiossa, että muut vieraat joutuivat seisomaan, ja anoppi arvosteli isoon ääneen painoani eräissä toisissa sukujuhlissa. Kaikki he ovat 40-50-luvulla syntyneitä, eikä käytöstapoja vissiin opetettu siihen aikaan.
Olin juhlissa, jotka jatkuivat myöhäisempään iltaan pelien ym. yhdessäolon merkeissä. Tarjottavat oli tarjottu jo iltapäivällä ja kaikki olivat siirtyneet omiin juomiinsa. Ykskaks sitten juhlakalun lapsi tuli ilmeisestikin paikallisesta kebabbilasta kassien kanssa. Oli jossain vaiheessa kysynyt muilta paikallaolijoilta, haluaisivatko nämä syödä ja olivat sitten tehneet yhteistilauksen, kukin maksoi omat ruokansa. Minä ja mieheni olimme ainoat, keiltä ei kysytty. Siinä sitten katselimme kun muut jakoi annoksensa ja söivät hyvällä ruokahalulla. Tämän jälkeen ymmärsimme poistua juhlista ja jättää muut jatkamaan.
Päätin, että oli tuolla perheellä ihan mitkä vaan juhlat mihin kutsutaan niin jatkossa olen silloin töissä. Tuo oli vain yksi osoitus siitä, että antamamme lahjat kyllä kelpaavat mutta me emme. Olimme tämän huomanneet jo aikaisemminkin, annoimme silti vielä mahdollisuuden. No, vihdoinkin opimme paikkamme.
Hauskaa huomata kuinka erilaisista asioista ihmiset vaivaantuvat. Toiset puhuvat riidanhaastajista ja appiukoista jotka haukkuvat hääpuheessa, toiset taas ahdistuvat vaatevalintojen väreistä tai siitä kun joku syö liikaa.
Serkun 17-vuotias poika oli isoisäni 90-vuotissyntymäpäivillä harmaissa collegehousuissa ja hupparissa. Muilla juhlavaatteet. Samoissa juhlissa toisen serkun 12-vuotias poika söi yksinään kaikki keksit kahvipöydässä ja vanhempansa vain katsoivat vieressä eivätkä sanoneet mitään. Jopa isoisä juhlien jälkeen sanoi minulle ja äidilleni että näittekö miten huonokäytöksinen poika. Kyllä hävetti sen ja vanhempiensa puolesta.
Kyseisen pojan äiti taas oli mummon hautajaisissa lyhyessä villapaidassa ja kiiltävissä nahkalegginseissä. Yli 40-vuotias tukevahko ihminen. Puolen hehtaarin takamus verhottuna tiukkaan nahkaan oli melko irvokas näky alttarilla kukkien laskussa. Tai olisi ollut kenen tahansa päällä toki mutta erityisesti tällä. Ja haudalla sillä oli kirkkaanpunainen takki, kirkkaanpinkit toppahousut ja keltainen pipo. Erottui kauniisti valokuvissa valkeasta talvimaisemasta ja mustiin pukeutuneesta saattoväestä.
Juhlissa oli tarjolla karjalanpiirakoita, jotka oli päällystetty valmiiksi voilla. Siis paksu kerros pelkkää voita, ei munavoita eikä muita päällisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa vainajan kaveri istui etupenkkiin ja ryntäsi laskemaan kukat ennen lähisukulaisia.
Kun en tunne tapausta, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että kysymyksessä oli vainajan samaa sukupuolta oleva rakastettu. Sellaisista ei ennen vanhaan ainakaan kaikissa suvuissa paljon huudeltu.
Lähisukulaisetkin saattavat olla sellaisia, ettei ole vainajan pidetty yhteyttä vuosikausiin tämän sopimattoman suhteen vuoksi, mutta yllättäen perinnön toivossa tämä onkin kuoleman jälkeen rakas eno tms.
Tosi loogista😂 Juu, kannattaa kuoleman jälkeen käyttäytyä noin. Vainaja varmaan ilahtuu niin että herää vielä hetkeksi henkiin muuttamaan testamenttiaan, kun jäi noooin rakas kumminkaima muistamatta.
Jos taas on perimysoikeuden perusteella perimässä, silloinkin perii sen mitä perii, vaikka ei olis ikinä edes tavannut perittävää.
Eräs äiti toi poikansa minun poikani synttäreille HopLopiin ja mainosti samalla suureen ääneen, että hänenkin poikansa synttäreitä vietettiin täällä juuri EILEN. Minun poikaani ei ollut kutsuttu.
Vierailija kirjoitti:
Juhlissa oli tarjolla karjalanpiirakoita, jotka oli päällystetty valmiiksi voilla. Siis paksu kerros pelkkää voita, ei munavoita eikä muita päällisiä.
Niin ne alunperin kuuluukin syödä.
Tämän on minulle opettanut puolisoni suku, karjalan evakot.
Aivan oikein. Tämän palstan ihmisten sivistymättömyydestä kertoo paljon se, että edellinen kommentti keräsi paljon alapeukkuja. Se on juuri noin, että vanhemmat ovat lapsensa lähimpiä omaisia. Se, että jollain on siitä eri mielipide, ei muuta sitä, että asia on tasan tarkkaan noin.