Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?
Ei mitään känniörvellyksiä, vaan muuten vaan huonoja tapoja.
Esim yksissä häissä jotkut haki ruokaa ennen morsiusparia. Pöytä ei ollut edes valmis, kun kiireisimmät jo lappoi lautasensa täyteen. Morsiammella oli aika kireä ilme, syystäkin .
Kommentit (750)
Kaiken uhallakin: se on verskoissa. Ei "verskassa". :) :)
Sukulaiseni hautajaisissa yksi vieraista oli pukeutunut kuin yökerhoon. Oli tiukat kultaiset leggingsit ja mustabiletoppi. Ei siinä vielä mitään, mutta kyseessä oli ylipainoinen päälle 50v nainen, niin kamelinvarvas paistatteli ja hyvä ettei roikkurinnat tulleet topista ulos. Miehellään sentään oli puku, mutta aivan liian iso ja ryppyinen. Tämä samainen pariskunta vielä tarjottavasta lohisopasta noukki kaikki lohen palaset itselleen, ettei varmastikaan muille jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Maalla isoissa juhlissa jostakin syystä aina löytyy mies, joka ottaa munansa esille.
Onko tämä yleistä jollain tietyllä seudulla? Olen kotoisin ihan Kainuun korvesta ja en ole tuollaiseen perinteeseen törmännyt missään päin Suomea.
Mitäs noloa valkoisessa pitsimekossa on? Bloggari Carita oli häissä valkoisessa pitsimekossa. Kaikki ihalivat kuinka kaunis mekko oli löytynyt. Oli muuten upeat häät.
Meidät oli kutsuttu puutarhajuhliin, joihin oli kutsuttu myös perhe jonka äiti tunnetusti vetää alkoholiöverit juhlissa. Niin kävi nytkin, ja kun tämä äippä on vielä sellainen draama queen, niin jostain hän sai syyn alkaa hillittömään itkuun riehuttuaan ensin mekko korvissa hinkkaamassa itseään muihin aviomiehiin. Suurin osa juhlien naisista käyttikin sitten loppuillan tämän naisen lohduttamiseen ja halailuun. Oli huvittavan näköistä kun kanalauma kotkotti hätääntyneenä naisen ympärillä. Olemme nelikymppisiä, emme enää teinipissiksiä (kai).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäys edelliseen: en huomannut, että tuolla ylempänä oli muitakin juhlijoita, joiden juhlat formulat on pilanneet :/
t.kohtalotoveri ristiäisistä
Kirjoitin vuonna 1995 ja mulla kävi näin.
Ajettiinko vuonna 1995 formulakisa lauantaina? Ei.
Ajettiinko jonain muuna vuonna kisa lauantaina? Ei.
Mutta aika-ajot ajetaan lauantaina. On aina ajettu. Ja HC formula-fanit töllöttävät myös ne.
Vierailija kirjoitti:
Meidät oli kutsuttu puutarhajuhliin, joihin oli kutsuttu myös perhe jonka äiti tunnetusti vetää alkoholiöverit juhlissa. Niin kävi nytkin, ja kun tämä äippä on vielä sellainen draama queen, niin jostain hän sai syyn alkaa hillittömään itkuun riehuttuaan ensin mekko korvissa hinkkaamassa itseään muihin aviomiehiin. Suurin osa juhlien naisista käyttikin sitten loppuillan tämän naisen lohduttamiseen ja halailuun. Oli huvittavan näköistä kun kanalauma kotkotti hätääntyneenä naisen ympärillä. Olemme nelikymppisiä, emme enää teinipissiksiä (kai).
Tuohan on viihdettä. Ei mene bileet vain tylsäksi patsasteluksi, kun voi popparikulho sylissä seurata tuollaista näytelmää :D
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu edellisestä:
Tarjoilut tilasin sen mukaan, mistä tiesin anopin pitäneen. Hänen lempikukkansa olivat kielot ja poimin niitä valtavan kimpun muistopöydälle. Pappi tuli istumaan meidän pöytäämme ja istui siinä koko ajan, ei mennyt velipojan pöytään.
Jo aiemmin minulle oli sanottu että ilmoitus pitää tulla Hesariin ja siinä pitää kiittää hoitolaitosta etc.
Laitoin ilmoituksen, mutta en kiitellyt laitoksia. Muuten ilmoitus oli kuulemma tyylikäs.
Kysyin kirjeitse velipojalta näitä asioita. Hän ei tiedä mitään mistä minä puhun. Sen takia sanoin, että se antiikkikello joka oli kuulunut äidillenne ja jonka hän sai sieltä, pitää palauttaa minulle, koska haluan pitää pesän ehjänä jakoon asti. Pistin palauttamaan myös hänelle rakkaan äidin muotokuvan.
Ei ole tarvinnut olla yhteyksissä sen koommin. Itse jako meni loistavasti.
En olisi ikinä uskonut vanhanherran olevan noin läpimätä. Hänelle ei pitänyt olla mitään syytä käyttäytyä noin minua kohtaan. Oliko sitten siitä katkera, ettei hyötynyt mitään pesästä, sen takia kai piti pölliä ne sormuksetkin.
... Ja miksi sinä siis hoidit tuon kaiken, eikä puolisosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu edellisestä:
Tarjoilut tilasin sen mukaan, mistä tiesin anopin pitäneen. Hänen lempikukkansa olivat kielot ja poimin niitä valtavan kimpun muistopöydälle. Pappi tuli istumaan meidän pöytäämme ja istui siinä koko ajan, ei mennyt velipojan pöytään.
Jo aiemmin minulle oli sanottu että ilmoitus pitää tulla Hesariin ja siinä pitää kiittää hoitolaitosta etc.
Laitoin ilmoituksen, mutta en kiitellyt laitoksia. Muuten ilmoitus oli kuulemma tyylikäs.
Kysyin kirjeitse velipojalta näitä asioita. Hän ei tiedä mitään mistä minä puhun. Sen takia sanoin, että se antiikkikello joka oli kuulunut äidillenne ja jonka hän sai sieltä, pitää palauttaa minulle, koska haluan pitää pesän ehjänä jakoon asti. Pistin palauttamaan myös hänelle rakkaan äidin muotokuvan.
Ei ole tarvinnut olla yhteyksissä sen koommin. Itse jako meni loistavasti.
En olisi ikinä uskonut vanhanherran olevan noin läpimätä. Hänelle ei pitänyt olla mitään syytä käyttäytyä noin minua kohtaan. Oliko sitten siitä katkera, ettei hyötynyt mitään pesästä, sen takia kai piti pölliä ne sormuksetkin.
... Ja miksi sinä siis hoidit tuon kaiken, eikä puolisosi?
Siitä syystä, että puoliso oli kuollut jo vuosia sitten ja mitä tulee näihin jakoihin, anoppi oli määrännyt testamentissaan minut testamentin toimeenpanijaksi. Tämän hän teki selväksi minulle jo aiemmin, vielä terveenä ollessaan, että ei missään nimessä halua veljensä koskevan kuolinpesään. Heidän äitinsä kuolinpesän yhteydessä oli nimittäin hävinnyt yhtä ja toista, josta veli ei sitten tiennyt kuulemma mitään.
Anoppi pyysi minua useaan otteeseen edunvalvojakseen, mutta tilanteeni oli sellainen etten voinut suostua.
Se minua jäi harmittamaan, etten noudattanut anopin toivomusta siitä, ettei hän halunnut muistotilaisuutta. Siinä tein väärin häntä kohtaan. Heti kuoleman jälkeen juuri veli ja eräs toinen henkilö alkoivat minua taivuttaa muistotilaisuuden kannalle, pitivät sitä tärkeänä ja aloin ajatella että anoppi on tilaisuutensa väärti. Nyttemmin kun tiedän veljen pahantahtoisuuden, suoranaisen pesästä varastamisen, ahneuden ja kostonhalun, päättelen että hän halusi kuolinpesän varojen pienenevän mahdollisimman paljon.
Anopin ruumis lastattiin ruumisautoon krematoriota varten. Muilla vierailla oli kova kiire kahvipöytään. Me lasteni kanssa jäimme ainoina katsomaan (eli siis kunnioittamaan) auton lähtöä.
Tuosta veljen touhuista vielä: anopilla oli tallelokero, oli kertonut siitä että siellä on joitakin osakkeita. En ollut kysellyt tarkemmin. Pesää selvittäessäni kysyin pankista asiaa ja sain kuulla että tallelokero oli tyhjennetty valtakirjalla paria kuukautta ennen anopin kuolemaa. Arvaatte varmaan, kuka oli asialla. Pankkihan ei anna tietoja valtakirjoista yms.
Jo aiemmin anoppi oli minulle puhunut koruistaan, mm. eräästä helmikorusetistä että haluaa antaa sen veljen tyttärelle, kummitytölleen. Koska veli varasti arvokkaat sormukset sairaalapussista niin ajattelin että enpä ota yhteyttä tähän kummityttöön. Otin kuitenkin hieman myöhemmin yhteyttä häneen ja hän oli hämillinen ja kertoi että hänhän on saanut ne sormukset. Sanoin vain, että selvä juttu, kiitos.
Hautajaisissa yhden perheen teinitytöt olivat pukeutuneet seksikkäisiin minimittaisiin pikkumustiin. Ei se vielä mitään, mutta arkulle kukkalaitteita laskiessa hymyilivät ja keikistellen poseerasivat kirkkoväelle hiuksiaan sukien. Siis tällaisia ig-tyyppisiä duck face -poseerauksia!
Kyllä siinä muistotilaisuudessa jälkeen päin parikin sukulaista mainitsi, että lastenlapset näyttivät olevan oikein surun murtamia siunaustilaisuudessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me pidimme juhlat ja vieraat eivät tervehtineet eivätkä puhuneet kanssani koko iltana. Eivät edes kysyneet lupaa, että saavatko heidän lapsensa kaivaa koristelut irti täytekakusta. Kakku oli kuin pommin jäljiltä ja laitoin sen kompostiin kun vieraat lähtivät.
Eihän sitä ole mikään pakko pitää sukulaisensa puolisosta mutta tuollainen käytös on kyllä ala-arvoista. Keittiöpiikaakin yleensä tervehditään ja kiitetään normaaleissa juhlissa.
Mitähän mä en nyt tässä tajua?
Te piditte juhlat - te, sä ja miehes? Ketä olitte kutsuneet, kun noin käyttäytyivät? Etkö itse tuntenut ihmisiä? Miksi et itse jutustellut vieraittesi kanssa?Kutsuimme miehen sukulaisia. Olin ihan ovella toivottamassa kaikkia tervetulleeksi. Pöydässä yritin kysyä kuulumisia mutta kukaan ei vastannut mitään. Eivät edes katsoneet minua. Kymmenen vuotta olimme olleet jo naimisissa. Mieheni suku vastusti todella paljon liittoamme. Olen ihan nuhteeton ja opiskellut ihminen, jolla ei ole minkäänlaisia merkittäviä paheita kotoilun lisäksi.
Teidän liittonne alku on ollut ilmeisesti törkeä miehesi exälle, ei noin täällä meidän loputtomien myötäilijöiden kanssa muuten käy. Sukulaiset syyttävät sinua asiasta selvästi ja miehesi pitäisi puolustaa sinua, mutta ei sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa yhden perheen teinitytöt olivat pukeutuneet seksikkäisiin minimittaisiin pikkumustiin. Ei se vielä mitään, mutta arkulle kukkalaitteita laskiessa hymyilivät ja keikistellen poseerasivat kirkkoväelle hiuksiaan sukien. Siis tällaisia ig-tyyppisiä duck face -poseerauksia!
Kyllä siinä muistotilaisuudessa jälkeen päin parikin sukulaista mainitsi, että lastenlapset näyttivät olevan oikein surun murtamia siunaustilaisuudessa...
Tästä tuli sopivasti ketjun teemaan liittyen mieleen aivan tämä kuva https://www.instagram.com/p/Bw1v9mLF7Al/?hl=fi
Vierailija kirjoitti:
Ensin rohkaistaan olemaan oma itsensä. Sitten kun teet niin, kaikki valittaa. Mitä hautajaisissa on väliä mitä on kenenkin päällä, pääasia kait ettei tulla alasti. Kaikilla ei ole kaapissa joka etiketin mukaisia tamineita, pitääkö silloin jäädä pois tilaisuudesta? Sitäkin ihmeteltäisiin suureen ääneen. Opetelkaa hyväksymään erilaisuus.
MIksi sitten mennä koko tilaisuuteen jos ei voi kunnioittaa muita asiallisella pukeutumisella, niin että kesämekossa hautajaisiin vai?
No tämähän on ihan tavallinen mutta moukkamainen näky juhlissa ja hotellien aamiaisbuffeteissa: lasketaan lasiin juomaa ja saman tien paikallaan seisten horaistaan siitä puolet tai kokonaan. Sitten täytetään lasi uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Siis mikä asu on pellavaverskat?
Miten tämä voi olla niin eksoottinen asia? :D Onko tähän keskusteluun pesiytynyt jotain pellavauskovaisia joiden mielestä pyjamakin on juhlapuku kunhan se on pellavaa?
Pellavaverskat = pellavasta valmistetut lökähousut /olohousut / jumppahousut.
/6
Vaikka tämä turkulainen ei ehkä ole enää lukemassa, niin kommentoinpa kuitenkin että suurin osa ihmisistä mieltää "verskat" eli verryttelyhousut urheiluun liittyviksi pukimiksi ja siten joustavasta materiaalista tehdyiksi. Pellava ei pahemmin jousta tai muutenkaan tunnu kovin miellyttävältä jumppahousujen materiaalilta. Pellavaverskoista tulee ennemminkin mieleen antijumppahousut. Siksi kummastus.
Isän muistotilaisuuteen täytimme kirjan valokuvilla, joissa oli perhettä ja muuta sukua. Isän sisko nyrpististeli nenäänsä omille 70-luvun kuvilleen. Ei ilmeisesti olisi saanut laittaa niitä kaikkien katseltaviksi. Ihmeellisesti vainajan elämän muistelu kääntyikin omaan itseen.
Semmoinen aikuinen vieras, joka ei osannut kauniisti kysyä lisää kahvia sitä halutessaan, vaan puhisi äkäisenä että "eikö sitä kahvia saa lisää". Samainen vieras puhui saunassa vain oman perheensä tulevasta lomamatkasta. Mitäpä sitä juhlien järjestäjää huomioimaan.
Ystäväni täytti pyöreitä vuosia ja uusi miesystävänsä saapui juhliin kavereidensa kanssa tuhannen pätkässä suoraan laivaristeilyltä koko suvun ja tuttavapiirin ihmeteltäväksi.
Suurin osa ellei jopa kaikki tapasivat miehen ensimmäistä ja viimeistä kertaa.
Kummisetäni ja tädin mies katsoivat aiheelliseksi alkaa vittuilla painostani mummoni muistotilaisuudessa.
Yllättäen en ole ollut kummankaan kanssa missään tekemisissä kymmeneen vuoteen.
Pahoitteluni, palautan tassin teille! Ja minun puolestani voitte saada verskatkin kaupan päälle :D
Saammeko me turkulaiset kuitenkin omia sanan "kui"? Se on hieno ja monikäyttöinen.