Selitetään mitä erilaiset sanonnat ja termit tarkoittavat! Mistä tulee esimerkiksi sanonta "nakit silmillä"?

Tomaattikauppias Närpiöstä, näytteet päässä.

??

Vierailija kirjoitti:

Ukko36 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kännisellä on niin turvonneet silmäluomet, että näyttävät lähinnä nakeilta.

:D Mulle ei tullut toi mieleenkään, kiva että näistä saa monia mielikuvia. Mikähän on "virallinen totuus". 

Kaveri käyttää tästä sanontaa;

”Silmät on kuin sianpillut pakkasella”

Jotain eläimiinsekaantujien läppää.

Niin no, kaveri oli Pohjois-Suomesta kotoisin, Eiks porukka sielläpäin ole vähän semmosta sakkia?

Vettä tulee kuin Esterin perseestä = Esteri oli paloauto

Vierailija kirjoitti:

Vettä tulee kuin Esterin perseestä = Esteri oli paloauto

Myös senniminen kuuluisa siipiratasalus on kai kierrellyt Suomen sisävesiä.

Liittyisikö myös muinaiseen sateen jumalattaren Esteriin?

Ne on Jokisen eväät ja Hujasen paska.

Vierailija kirjoitti:

Vettä tulee kuin Esterin perseestä = Esteri oli paloauto

Oikeesti vai? En oo tiennyt. Olen vain kuvitellut että joku vain on verrannut satamista johonkin naiseen, luultavasti vaimoonsa, jolle on halunnut kettuilla.

Vierailija kirjoitti:

Jatkan nakkilinjalla: mistä tulee sanonta, että jokin tekeminen tms. on ”helppo nakki”?

Tämä liittynee siihen, että nakki tarkoittaa myös työtä tai tehtävää. "Kenelle nakki napsahtaa". Aina kun pyydän työkaveriani tekemään jotain, hänen mielestään työ on "nakitettu" hänelle. Jos työ on helppo, ehkä se on silloin helppo nakki?

Vierailija kirjoitti:

Jatkan nakkilinjalla: mistä tulee sanonta, että jokin tekeminen tms. on ”helppo nakki”?

Armeijaslangissa on käsittääkseni "nakitettu" solttupoikia eri hommiin. Eli sormella osoittaen, että sinä keittiöhommiin, sinä vartioon, sinä vessoja siivoamaan jne. Jälkimmäinen lienee "paska nakki".

löytyipä tällainen tuossa Esteriin tutustuessa:

Marketanpäivä 20.7

Vanhaan aikaan tämän päivän sankari oli Elias. Vielä 1600-luvulla almanakoissa, virsikirjoissa ja kalentereissa päivää vietettiin profeetta Eliaan kunniaksi. Elias siirrettiin 1700-luvun vaihteessa huhtikuulle ja tälle päivälle laitettiin Margareta eli Marketta.  Etelä-Europassa Margaretan päivää vietettiin 20. heinäkuuta. 1300-luvulta alkaen mutta esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa Markettanpäivää vietettiin 13.7. Myös Suomessa nimi laitettiin aluksi 13.7 paikalle mutta siirrettiin sitten nykyiselle paikalleen.

Margareta on naisten viikon toinen nainen ja hänestä on sanottu, että ”Kreeta on kusihäntä” tai ”Marketta vesiperse” tai ”Reetta pissiin pirahuttaa”.

Marketan sade tiesi seitsemän viikon sadetta yhteen menoon. Marketta oli niin varma sadettaja, että silloin sanottiin: ”Reetanpäivänä sataa jopa poutapilvet,” niin varma on Reetan sade.

 ”Jos käki kukkuu Marketan päivän (20.7) jälkeen, tulee lämmin syksy?” Tämä sanonta perustuu siihen, että uskottiin, että Marketanpäivänä käki muuttuu haukaksi ja lopettaa kukunnan. Jos jostain syystä käki on vielä Marketanpäivän jälkeen käki ja kukkuu, niin silloin säässä tapahtuu jotain epätavallista. Päätettiin, että syksy on lämmin. Nyt vaan käen kukuntaa kuuntelemaan.

http://www.heikkitarma.fi/?p=1907

"Vanha kansa väitti, että naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään. Sateisuutta kuvataan monilla sananparsilla. Kustaa Vilkunan mukaan syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin, ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Syynä käsitykseen naistenviikon sateisuudesta lienee se, että heinäkuun loppupuolisko on tyypillisesti sateista aikaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä.[3]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistenviikko

"Stadin slangin sanakirja selvittää "nakkia" näin:

1) tehtävä, varsinkin rikollinen tehtävä

2) täysi työpäivä tai hoidettu asia

3) varma nakki: varmasti tai helposti onnistuva yritys

4) helppo nakki: helppo asia tai juttu, helposti hoidettava homma.

5) mennä nakkiin: onnistua

6) mahdollisuus

7) töiden tai tehtävien jakamiseen liittyvät sanonnat: heittää nakki, napsauttaa nakki, nakki viuhuu

Jostain 1940-luvulta tuo nakki on ollut käytössä. Ei löytynyt tarkempaa tietoa siitä, miksi juuri nakki-sanaa käytetään noissa merkityksissä.

Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2000"

http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-helppo-nakki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vettä tulee kuin Esterin perseestä = Esteri oli paloauto

Myös senniminen kuuluisa siipiratasalus on kai kierrellyt Suomen sisävesiä.

Liittyisikö myös muinaiseen sateen jumalattaren Esteriin?

Mulla on aina ollut mielessä joku vanha Esteri-mummo jolla on maha vähän löysällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan nakkilinjalla: mistä tulee sanonta, että jokin tekeminen tms. on ”helppo nakki”?

Armeijaslangissa on käsittääkseni "nakitettu" solttupoikia eri hommiin. Eli sormella osoittaen, että sinä keittiöhommiin, sinä vartioon, sinä vessoja siivoamaan jne. Jälkimmäinen lienee "paska nakki".

Nakki on hiirenloukku. Kun nakki napsahtaa - joudut satimeen. Siitä se armeejan termi tulee.

Nakki =  tehtävä, homma.

Helppo nakki tarkoittaa siis helppoa tehtävää, jonka koetaan onnistuvan. Luulen tämän juontuvan nimen omaa tuosta nakin merkityksestä. Ketju on hauska yhteen sattuma, ku juuri eilen mietin sanontaa "Lentää kuin leppäkeihäs". Kuinka hyvin se sitten käytännössä lentää?

Miksi armeijasssa nakitetaan?

Koska hierarkia mahdollistaa sen.

Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Kuka selittää tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan nakkilinjalla: mistä tulee sanonta, että jokin tekeminen tms. on ”helppo nakki”?

Tämän minäkin haluaisin tietää. Olisko suomennettu englanninkielisestä piece of cakesta.. mutta miksi kakku on vaihtunut nakiksi? 

Ruuasta puhuessaan britti ajattelee syömistä ja suomalainen funtsii, että kakku on kyllä aika monimutkainen tehdä :D

Vierailija kirjoitti:

Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Kuka selittää tämän?

Tuo Helsingin kaupunginkirjaston sivusto on kyllä hauskaa luettavaa:

Kyseisestä sanonnasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Sanonta perustuu ilmeisesti suomalaiseen legendaan, jonka mukaan ”Kristus pelästyi suurta pyytä ja tuomitsi sen jatkuvasti pienenemään, kunnes se mahtuu lentämään sormuksen läpi”. Sanonnan on arveltu myös liittyvän taruun, jonka mukaan Jumala suuttui pyylle ja tuomitsi sen pienenemään maailman loppuun saakka. Kun pyy on niin pieni, että mahtuu sormustimen läpi, on maailmanloppu lähellä.

Lähteitä ja lisätietoja: 

http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-pienenee-kuin-pyy-maailm…...

Suomen kielen sanakirjat, osa 5 : Lentävien lauseiden sanakirja (Otava, 1982)

http://kirlah-kielet.blogspot.fi/2008/11/ojasta-allikkoon.html

http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-pienenee-kuin-pyy-maailm…

Täynnä kuin Turusen pyssy????

Kuka Turunen.. ja vatsa täynnä kuin sen pyssy luoteja?

Onpas nakki monessa sanonnassa.