Mies "unohtaa" joka kesä että lomallakin on hoidettava lapsia.
Mua vituttaa suoraan sanoen niin paljon taas. Joka jumalan kesä sama juttu. Arkena hän on ihan oikeasti todella hyvä ja osallistuva isä, vie lapsia ulos ja leikkii, tekee kotitöitä jnejne. Ja joka vuosi tottakai kesälomaa odotetaan kieli pitkällään. Sitten kun se loma alkaa, ehkä ensimmäinen viikko menee mukavasti, kunnes alkaa se märinä ja vinkuminen kuinka "loma menee hukkaan" "mä en oo saanu mitään tehtyä ja lomaa on jo menny viikko" jnejne. Hän siis ilmeisesti kuvittelee mielessään kuinka kesälomalla voi sitten nukkua aamuisin kymmeneen ja sitten heräillä rauhassa valmiiseen kahvin tuoksuun. Lähteä extempore reissuun kun siltä tuntuu ja puuhailla rauhassa päivät pitkät omia asioitaan. Tämähän kuulostaa varsin mukavalta, MUTTA meillä on kaksi pientä lasta ja heitä on hoidettava ja otettava huomioon lomalla aivan samanlailla kuin arkenakin! Ei lapset ymmärrä että nyt on loma ja nuku yhtäkkiä kymmeneen, vaan heräävät ihan samaan aikaan kuin aina muulloinkin. Toki on tehty jo tänäkin kesänä reissuja, mutta tottakai ne on hieman erilaisia lasten kanssa, kuin pelkästään aikuisporukalla.
Eilen sitten tilanne taas eskaloitui ihan hirveäksi riidaksi ja nyt mietin oikeasti jopa eron ottamista. Tuntuu että mies taantuu lomalla 5-vuotiaan kitisijän tasolle.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi pariskunta, joka kamppailee nyt kolmatta kesää kyseisen aiheen parissa. Molemmat olemme ihan puhki ja vain odotamme, että lapsi kasvaa ja lomailusta(kin) tulee helpompaa. Lisää lapsia ei tule, koska emme jaksa hoitaa.
On se karua, että hoitojen vuorottelullakin on periaatteessa mahdollista saada lomista vain puolet ns. omaan käyttöön. Sillä pitäisi sitten jaksaa taas pötkistää eteenpäin oravanpyörässä.
Tämä on nyt tietysti hieman myöhäistä sanoa, mutta kyllä lapsia hankkiessa pitäisi jo ymmärtää, että ne on olemassa ihan lomallakin. Se perheen kanssa vietetty loma on sitä perheellisen omaa lomaa. Toki välillä tekee mieli pitää pieni paussi lapsiperhearjesta, mutta jos se tarve on yli 50% ajasta, niin ihmettelen miten näin massiivinen oman ajan tarve tulee yllätyksenä vasta lastenhankinnan jälkeen. Mutta kuten sanoin, myöhäistä teille enää tässä vaiheessa.
Jopa minä näin nuorena ymmärrän tämän ja olen sen sisäistänyt, eikä minulle tule tämän vuoksi koskaan lapsia. Minusta tuntuu jo kamalalta käyttää 10 tuntia (todelliset tunnit työhön valmistautumisineen aamuisin ja matkat) päivästä työelämän pyörittämiseen ja siihen vielä päälle joku kersa? Joo ei, tässä on kiitos ihan tarpeeksi. Tuntuu jo nyt, että elämä valuu hukkaan ilman, että saan siitä juuri mitään hyötyä jäljelle jäävään elämään. Luulen, että samankaltaiset kokemukset ovat muillakin, jotka eivät halua lisääntyä.
Anteeksi ohis.
M23
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Monelta ne lapset menee nukkumaan? Voisiko mennä vaikka 20-21, niin ei tarttis herätä aamuyöstä?
Kuten viestissä todettu, nukkumaanmenoaika voi elää, mutta heräämisaika ei. Heräävät aina samaan aikaan, olivat sitten nukkuneet siihen mennessä 7 tai 9 tuntia, olivat kotona tai lomareissulla. Nukkuvat sitten ”puuttuvat tunnit” päiväunilla, jotka toki 1 vuotiaalle ovat vielä ehdottomat ja jotka 4 vuotiaskin nukkuu silloin, jos on nukkunut merkittävästi vähemmän kuin 9 tuntia yöllä. Tilanne on ollut sama 4 vuotta, kyllä tässä on kokeiltu tätä muuttaa. Heräämisaika on klo 5 noin, vaikka olisi valvottu klo 22 asti. Tuolloin äitiä vaan vituttaa enemmän, kuin normipäivinä, jolloin ovat menneet nukkumaan klo 20.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Monelta ne lapset menee nukkumaan? Voisiko mennä vaikka 20-21, niin ei tarttis herätä aamuyöstä?
Kuten viestissä todettu, nukkumaanmenoaika voi elää, mutta heräämisaika ei. Heräävät aina samaan aikaan, olivat sitten nukkuneet siihen mennessä 7 tai 9 tuntia, olivat kotona tai lomareissulla. Nukkuvat sitten ”puuttuvat tunnit” päiväunilla, jotka toki 1 vuotiaalle ovat vielä ehdottomat ja jotka 4 vuotiaskin nukkuu silloin, jos on nukkunut merkittävästi vähemmän kuin 9 tuntia yöllä. Tilanne on ollut sama 4 vuotta, kyllä tässä on kokeiltu tätä muuttaa. Heräämisaika on klo 5 noin, vaikka olisi valvottu klo 22 asti. Tuolloin äitiä vaan vituttaa enemmän, kuin normipäivinä, jolloin ovat menneet nukkumaan klo 20.
Miksi ette voi herätä joka toinen aamu lasten kanssa? Sehän on reiluin jako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Kai nyt ymmärrät ettei tuo ole normaalia. Sun täytyy olla melko väsynyt, niin yritän sanoa kivasti, kun tiedän että silloin on vähän kierroksia.. Mutta yritä ruokkia lapsia vähän tukevammin, se usein auttaa pieniä nukkumaan pitempään. Moni nuori äiti pelkää lasten lihavuutta, mutta ei ne hyvälaatuisista ruuasta liho. Kunnon pistoolit ja kylvyt vielä illasta. Tsemppiä!
Usko pois, ei toimi :) kaksi päivää reissussa mm. Helteinen muumimaailma ei väsyttänyt lapsia tarpeeksi, että olisivat nukkuneet enempää. Neuvolan ja lastenlääkärin mukaan lapset ovat terveitä, vain aamuvirkkuja. Asiasta ja toimintatavoista on kyllä puhuttu ja ne ovat meidän perheessä ns normaaleja. En tiedä, miksi tätä pidetään niin epänormaalina, koska harva jaksaa kummastella aikuista, joka ilmoittaa olevansa aamuvirkku ja heräävänsä aina klo 5. En minä väitä, että tämä kivaa olisi, mutta olen tottunut ja jaksan ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Monelta ne lapset menee nukkumaan? Voisiko mennä vaikka 20-21, niin ei tarttis herätä aamuyöstä?
Heräämmekin, en ole siis ap, enkä varasta keskustelua enempää:) nauttikaa hyväunisista lapsistanne!
Kuten viestissä todettu, nukkumaanmenoaika voi elää, mutta heräämisaika ei. Heräävät aina samaan aikaan, olivat sitten nukkuneet siihen mennessä 7 tai 9 tuntia, olivat kotona tai lomareissulla. Nukkuvat sitten ”puuttuvat tunnit” päiväunilla, jotka toki 1 vuotiaalle ovat vielä ehdottomat ja jotka 4 vuotiaskin nukkuu silloin, jos on nukkunut merkittävästi vähemmän kuin 9 tuntia yöllä. Tilanne on ollut sama 4 vuotta, kyllä tässä on kokeiltu tätä muuttaa. Heräämisaika on klo 5 noin, vaikka olisi valvottu klo 22 asti. Tuolloin äitiä vaan vituttaa enemmän, kuin normipäivinä, jolloin ovat menneet nukkumaan klo 20.
Miksi ette voi herätä joka toinen aamu lasten kanssa? Sehän on reiluin jako?
Vierailija kirjoitti:
Loma ei ole limaa nähnytkään sen jälkeen kun lapsia tekee. Aamupala klo 8, lounas klo 11, välipala klo 14, päivällinen klo 17, iltapala klo 20 - sama kellontarkka hotellitason palvelu pitää tehdä oli loma tai ei. Pitää joka päivä siivota ja pyykätä ja kokata ja orjaleiri päällä koko ajan. Siis kaikkialla. Myös ihan lomamatkalla.
Mutta oma valinta, itse tein lapset tietoisesti ja kestän orjaleirin enkä haihattele mistään lomasta. Mulla ei 10 vuoteen ole ollut päivääkään että saisi tehdä ”mitä haluaa oman aikataulun mukaan” :)
T. 4:n äiti
Minäkin olen neljän äiti, mutta minulla on siinä mielessä ollut helpompaa, että olen tehnyt lapset yhdessä mieheni kanssa, joten vastuut on voitu jakaa. Ja vuorottelemalla kumpikin on saanut niitä vapaita päiviä ja hetkiä.
Lisäksi meillä ei ole koskaan nähty tarpeelliseksi noudattaa mitään täsmällistä kelloa ruokien suhteen, vaikka suunnilleen säännöllisesti ollaan syöty. Viikonkin loma on ulkomailla selvitty helposti pyykkäämättä kun on pakattu kunnolla, ja lomamatkalla siivooja siivoaa hotellihuoneen.
Jos olet ollut 10 v äiti, niin sinun vanhin lapsesi vähintään jo voi osallistua kotitöihin, vaikka sinulla ei miestä olisikaan. Joten jos et väistämättä halua olla uhri, niin voit pikkuhiljaa opetella jakamaan vastuuta.
Onko lasten sitten tärkeää saada aamupalaa heti herättyään vai voisiko se mies laittaa niille sitä parina päivänä myöhemmin?
Vierailija kirjoitti:
Ja taas olen NIIIIIIIIIN tyytyväinen lapsettomaan elämääni lukiessani tätä ketjua. Jopa arki on luksusta. 996
Itse taas lapsellisena ihmettelen näitä aloituksia, joissa oman lapsen kanssa oleminen koetaan kuin vankeusrangaistuksena.
Miksi lapsia on silloin ylipäätään hankittu? Ja päätetty hankkia jopa toinenkin lapsi?
Ymmärrän miestäsi ja voisi sanoa, että melkein samaistun häneen, mutta sitä en ymmärrä, miksi on hankkinut lapsia, jos hänelle rentoutuminen on kuitenkin noin tärkeää. Lapsistaan kun ei pääse eroon muuten kuin eroamalla, jos laillisia keinoja haluaa käyttää.