Mies "unohtaa" joka kesä että lomallakin on hoidettava lapsia.
Mua vituttaa suoraan sanoen niin paljon taas. Joka jumalan kesä sama juttu. Arkena hän on ihan oikeasti todella hyvä ja osallistuva isä, vie lapsia ulos ja leikkii, tekee kotitöitä jnejne. Ja joka vuosi tottakai kesälomaa odotetaan kieli pitkällään. Sitten kun se loma alkaa, ehkä ensimmäinen viikko menee mukavasti, kunnes alkaa se märinä ja vinkuminen kuinka "loma menee hukkaan" "mä en oo saanu mitään tehtyä ja lomaa on jo menny viikko" jnejne. Hän siis ilmeisesti kuvittelee mielessään kuinka kesälomalla voi sitten nukkua aamuisin kymmeneen ja sitten heräillä rauhassa valmiiseen kahvin tuoksuun. Lähteä extempore reissuun kun siltä tuntuu ja puuhailla rauhassa päivät pitkät omia asioitaan. Tämähän kuulostaa varsin mukavalta, MUTTA meillä on kaksi pientä lasta ja heitä on hoidettava ja otettava huomioon lomalla aivan samanlailla kuin arkenakin! Ei lapset ymmärrä että nyt on loma ja nuku yhtäkkiä kymmeneen, vaan heräävät ihan samaan aikaan kuin aina muulloinkin. Toki on tehty jo tänäkin kesänä reissuja, mutta tottakai ne on hieman erilaisia lasten kanssa, kuin pelkästään aikuisporukalla.
Eilen sitten tilanne taas eskaloitui ihan hirveäksi riidaksi ja nyt mietin oikeasti jopa eron ottamista. Tuntuu että mies taantuu lomalla 5-vuotiaan kitisijän tasolle.
Kommentit (149)
Jokaisella perheellä omat aikataulut.Molemmat, jos vielä vuorotöissä niin aikataulut on mitä on. Sillo syödään, kun on nälkä ja silloin nukutaan,kun väsyttää.
Menee aika väsyneeksi toiminta, jos kalenteri on, kuin armeijassa. Sillo,sillo ja sillon tämä aika toimia järjestelmällisesti.
Itse olen mies ja meillä kaksi pientä lasta. Kaikki hommat tasan ja molemmat osallistuu kodin askareeseen.
Tukiverkostoa ei ole joten itse on pärjättävä. Lapset toisinaan vuoropäiväkodissa, kun molemmat yhtäaikaa töissä jne..
Hetkeen ei ole päästy kahdestaan puolison kanssa minnekään, mutta perheenä liikutaan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut 11v. Yh ja sitä ennen hoidin lapsen käytännössä yksin, paitsi ollessani töissä lapsi oli päiväkodissa.
Jaksaminen on asenteesta kiinni. Lapsen kanssa olosta voi nauttia, kun ei ole vaihtoehtoja. Ns. aikuisten jutut voi unohtaa. Minulla on yksi lapsi, jonka kanssa olen matkustellut, tehnyt retkiä mökille ja uimarannalle. Lapsi on osannut leikkiä myös itsekseen, kun olen tehnyt kotitöitä yms.
Sitä jaksamista helpottaa suuresti, jos ei tarvitse katsoa toisen vapaamatkustamista. Minä olen nyt ensimmäistä kesää yksin lapsen kanssa, mutta tämä voittaa heittämällä aiemmat kesät, jolloin piti katsoa poikamieselämäänsä jatkavaa miestä samalla, kun itse hoiti lapsen yksin.
Iltavirkkuna ehdottaisin, että mies herää vaikka yhtenä tai kahtena aamuna viikossa aikaisin lasten kanssa ja antaa ap:lle omaa rauhaa. Muina päivinä taas ap voi ottaa oman aikansa myöhemmin päivällä ja ottaa aamut mahdollisimman rennosti lasten kanssa. Toki, jos on ehdottoman tärkeää saada oma aika juuri aamusta, on 50-50 jako varmaan reiluin, mutta onhan se aamu-uniselle aikamoista kidutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me herätään vuoroaamuina lasten kanssa, keitetään kahvit ja laitetaan aamupala valmiiksi pitkään nukkuvalle. Sitten kumpikin puuhastelee päivällä mitä haluaa, vuoronperään ja yhdessä vahditaan lapsia. Kannattaa ihan vaikka edellisenä iltana kysellä puolin ja toisin mitä toiveita seuraavalle päivälle ja sitten kummatkin toiveet pyritään toteuttamaan.
Tää kuulostaa kivalta, mutta tässä ketjussahan aloittaja ei edes halua nukkua pitkään vaan haluaa että toinenkin heräisi aamuyöstä valvomaan jotta aloittaja saa valvoa silloin rauhassa.
Minä kyllä ymmärrän tuon. Herään luonnostani klo.7 viimeistään, mutta silti haluaisin edes joskus istua terassilla ihan yksin hiljaa juomassa aamukahvia. Rakastan ja tarvitsen niitä hetkiä. Minä en saisi enää ikinä tehdä niin jotta mies saa jokaikinen aamu nukkua pitkään?
Usein tilanne kuitenkin on se, että aamu-uniselle kesäloma on ainoa aika vuodessa kun hänellä olisi mitään mahdollisuuksia nukkua oman unirytminsä mukaan. Iltauninen useinkin saa tehdä niin läpi koko vuoden. Tämä on ihan tolkuton ero näiden kahden jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Sitten toinen haluaa saa rauhallisen hetkensä juuri siihen vuorokaudenaikaan, kun on aamu-unisella olisi kerrankin mahdollisuus hyödyntää oman hyvinvointinsa kannalta tärkeimmät unensaannin tunnit.
Aamuvirkun on varmasti mahdoton tajuta, miten hankalaa ja ikävää se väärään vuorokaudenaikaan herääminen voi toiselle olla ja millainen väsymys toisella voi olla kesäloman tullessa niskassaan kun on vuosi nukuttu liian vähän.
Saat varmasti silti viettää vielä rauhallisia aamuja, ei tarvitse kuin opettaa lapsillenne että aamuisin ei saa meuhkata kun äiti juo kahvia terassilla ja isä nukkuu.
Minä olen kyllä iltavirkkuna tästä hieman eri mieltä ja ymmärrän ap:nkin puolen asiasta. Niin tärkeää kuin se onkin saada välillä palautua yhteiskunnan pakottaman väärän rytmin aiheuttamasta univelasta, niin kyllä minä ainakin koen tarvitsevani omaa aikaa myös silloin kun olen vireimmilläni, edes joskus. Minulle olisi aivan kauhea ajatus, että tekisin aina kaikki lasten iltarutiinit yksin ja lapset kävisivät nukkumaan vasta samoihin aikoihin kun minäkin. Tämähän vastaa ap:n tilannetta. Tätä puolta voi aamuvirkun olla vaikea sisäistää, koska harva aikuinen käy nukkumaan niin aikaisin kuin lapset, ja illan pieni rauhoittumishetki ennen nukkumaanmenoa otetaan helposti itsestään selvänä. Lähes aina on aikaa vähintään pienelle iltapalalle, yhdelle jaksolle lempparisarjaa tai muutamalle sivulle hyvää kirjaa. Minusta on täysin ymmärrettävää, että se aamuvirkku haluaa edes joskus sen saman vastaavan hetken itselleen. Ja hänelle se vastaava hetki on aamukahvi ja lehti rauhassa, ei telkkarin tuijottelu illalla puolihorroksessa.
Ok, tämä oli ensimmäinen järkevä perustelu aiheesta. Mutta en vieläkään kyllä ole samaa mieltä. Esim. mulle iltavirkulle illat eivät ole olleet pikkulasten kanssa "omaa aikaa" vaan siivoilua ja seuraavan päivän järjestelyä. Yritin myös illalla jo laittaa meidän perheen aamuvirkun aamua mukavammaksi. Se oli silloin ok koska tiesin etteivät lapset kauaa tarvitse niin paljoa huomiota.
Toisekseen miksi esim. ap haluaa sen oman virkeän hetkensä juuri klo 6-10 välillä. Eikö se voisi olla vaikka klo 10-14 välillä? Tuskin hän silloin vielä on kuolemanväsynyt ja mieskin varmasti paremmin tolkuissaan katsomaan lapsia. Kuten muutkin tässä ketjussa ovat sanoneet, on myös outoa että lapset heräävät lomalla kuudelta. Eikö tälle asialle olisi tehtävissä mitään, jotta ap:n oma hetki voisi olla vaikka klo 6-8 kun sekä mies että lapset nukkuvat?
Kolmanneksi lapset yleensä ovat aamuisin helpoimmillaan jos ovat saaneet nukkua tarpeeksi pitkään. En ole vielä koskaan tavannut lasta, joka olisi loma-aamuisin vaativimmillaan tai jolle ei olisi saanut opetettua loma-aamun rauhoittamista. Se, joka ottaa enemmän vastuuta illasta, ei joudu vain luopumaan aamukahvista hiirenhiljaisuudessa vaan ehtii tuskin koko kahvia edes keittääkään. Siksi tuntuu aivan tarpeettomalta, että hyvin nukkunut ihminen tarvitsee juuri aamuaikaan hereille myös sen toisen, joka yrittää selvitä talven univeloistaan.
Vierailija kirjoitti:
Loma ei ole limaa nähnytkään sen jälkeen kun lapsia tekee. Aamupala klo 8, lounas klo 11, välipala klo 14, päivällinen klo 17, iltapala klo 20 - sama kellontarkka hotellitason palvelu pitää tehdä oli loma tai ei. Pitää joka päivä siivota ja pyykätä ja kokata ja orjaleiri päällä koko ajan. Siis kaikkialla. Myös ihan lomamatkalla.
Mutta oma valinta, itse tein lapset tietoisesti ja kestän orjaleirin enkä haihattele mistään lomasta. Mulla ei 10 vuoteen ole ollut päivääkään että saisi tehdä ”mitä haluaa oman aikataulun mukaan” :)
T. 4:n äiti
Siis tä? Orjaleiri? Koetko sinä itse olevasi orjaleirillä? Eikö perheessä ole toista aikuista? Kuka vaatii hotellitason palvelua? Kuulostaa jotenkin kylmäkiskoiselta touhulta, ei ihan normaalilta perhe-elämältä, joka voi edes lomalla olla muutakin kuin tiukkaan aikataulutettua.
Olen aamuvirkku ja mieheni iltavirkku. Mies osallistuu kiitettävästi, ei mitään valittamista siinä. MUTTA, silti välillä kiukuttaa, koska se olen aina minä joka hoitaa lasten aamutoimet toisen kääntäessä kylkeä mukavassa pesässään. Sitten kun kaikki on valmista ja hoidettu niin mies kömpii tyytyväisenä pystyyn. Aloittelee aamukahvejaan kun pitäisi lähteä lasten kanssa pihalle, eli ei ehdi = minä menen. Lapsilla tulee lounasaika, miehellä ei ole nälkä kun on juuri syönyt aamiaisen ja lähtee johonkin omiin puuhiinsa = minä laitan. Vasta iltapäivästä mies pääsee suunnilleen samaan rytmiin kanssamme, ja sen jälkeen loppupäivä tehdään suunnilleen puoliksi.
Koen tämän yhtälön ikävänä: ei ole järkeä herättää miestä aamutoimiin koska itse olen kuitenkin aikaisin hereillä, mutta tuntuu epäreilulta että joudun siksi hoitamaan aina kaikki aamujutut yksin.
Vierailija kirjoitti:
Voi kamala.. Ymmärrän kyllä miehen ärsytyksen, onhan tuollainen epäloma ihan perseestä. Lomalla pitäisi nimenomaan saada elää ns kuin siat pellossa, vapaana velvotteista. MUTTA kun tätä asiaa ei ilmeisesti hoksannut ennen lisääntymistä, niin myöhäistähän se nyt on. Ehkä mies uskoi niitä "oma lapsi on eri asia, eikä se elämä mihinkään muutu" -mainoslauseita? Kolmen päivän aidosti vapaa loma kerran vuodessa on kyllä järkyttävän vähän, mutta kyllä se noin 7-10 vuoden päästä helpottaa...
No hohhoijaa, kyllä se helpottaa jo kun nuorempikin on esim. kolmevuotias. Kesäloman ajan voi ihan hyvin lapset herätä aamulla keskenään katsomaan Pikku Kakkosta, jos vanhempia väsyttää. Ap:n miehen pitäisi tajuta että elämä on erilaista pikkulasten kanssa, mutta kyllä lapsia halunnut sen kestää. Tänä (ja parina seuraavana) kesänä puuhataan pikkulasten juttuja ja tarjotaan lapsille "lapsuuden kesä", eli kaikkea mistä itsekin lapsena sai nauttia, ja sitten myöhemmin nukutaan pitkään ja tehdään niitä kesäjuttuja joita ei voi lasten kanssa tehdä (mitähän ne on?).
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Monelta ne lapset menee nukkumaan? Voisiko mennä vaikka 20-21, niin ei tarttis herätä aamuyöstä?
Vierailija kirjoitti:
Aapeen mies tuo koko elannon perheeseen?
Suomessa on hyvin vähän tulottomia kotirouvia. Äitiysloman aikana nainen saa palkkaa ja ansiosidonnaista päivärahaa, hoitovapaan ajalta Kela maksaa kotihoidon tukea. Ottakaa nyt joskus selvää asioista ennen kuin kirjoitatte noita älyttömyyksiä, s**tana. Alkaa tuo teidän jankutus jo kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se aamuvirkku on opettanut ne lapset heräämän noin aikaisin
Noin kirjoittaa lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Muuten on ihana mies, ei polta, ei juo paljoa, koulutettu ja varakas, komea, uskollinen ja hyväsydäminen. Kaikkea ei voi saada.
No mutta sunhan kannattaa olla tyytyväinen sitte. Ja toivoa että joku nätimpi ja ymmärtäväisempi ei näe samoja ominaisuuksia miehessäsi. Niinkin voi käydä.
Kai sillä miehelläkin on joskus aikaa herätä rauhassa kun luonnostaan herää ja juoda kahvit, lukea uutiset, syödä aamupalaa jne.? Joo, lapsia pitää hoitaa lomallakin, mutta ei nyt sentään 24/7 jos talossa on kaksi aikuista.
Moi ap, en tiedä Jaksatko enää lukea vastauksia. Kuvailun perusteella olen samanlainen kuin miehesi, mutta sillä erotuksella, että olen kolmen lapsen äiti.
Ei tuossa ole kyse vaimosta tai lapsista. Vaan stressistä ja alkavasta masennuksesta. Pää on kovilla arjessa ja lomaan kohdistetaan selviytymisen vuoksi liikaa odotuksia. Sitten kun stressissä, niin ei pysty pää asettumaan "lomamoodiin" ja tulee paniikki kun lomaa vaan kuluu eikä tunnu lomalta. Pää pitäisi saada hällä rauhoittumaan. Onko teillä mahdollisuutta vaihtaa maisemaa ja olla tekemättä mitään pari päivää. Mulla kierrokset laskee mökillä.
Loma kannattaa aina aloittaa tällä kierrosten laskulla. Sitten se loma-arkikin onkivaa.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Kai nyt ymmärrät ettei tuo ole normaalia. Sun täytyy olla melko väsynyt, niin yritän sanoa kivasti, kun tiedän että silloin on vähän kierroksia.. Mutta yritä ruokkia lapsia vähän tukevammin, se usein auttaa pieniä nukkumaan pitempään. Moni nuori äiti pelkää lasten lihavuutta, mutta ei ne hyvälaatuisista ruuasta liho. Kunnon pistoolit ja kylvyt vielä illasta. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä, että monet näistä luontaisen aamu-unisista ja -virkuista tai niitä ymmärtävistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että lapset voi opettaa nukkumaan myöhempään. Meidän molemmat lapsemme ovat syntymästään asti heränneet aina noin klo 5. Toinen on nyt 4 vuotias ja toinen 1 vuotias. Päiväunirytmit ja nukkumaanmenoajat ovat kyllä eläneet kasvun myötä, mutta aamuherääminen ei. Vanhempi nukkui tuossa jo talvella usein klo 6 asti, mutta koska nuorempi heräilee jo ennemmin klo 04:30, ovat molemmat olleet nyt kesälomalla siihen aikaan pystyssä. Nuoremman mölyäminen herättää vanhemman, joka ei suostu nukkumaan enempää/ ei enää saa unta. Eli jos aikusilla on näitä luontaisia rytmejä, niin kyllä niitä on lapsillakin ja osa lapsista on vähäunisempia kuin toiset olematta mitenkään viallisia. Meidän 4 vuotiaamme nukkuu 9 tuntia vuorokaudessa ja juuri 1 vuotta täyttänyt 11 tuntia. Tiedän, että monilla lapset nukkuvat 2-3 tuntia enemmän.
Kai nyt ymmärrät ettei tuo ole normaalia. Sun täytyy olla melko väsynyt, niin yritän sanoa kivasti, kun tiedän että silloin on vähän kierroksia.. Mutta yritä ruokkia lapsia vähän tukevammin, se usein auttaa pieniä nukkumaan pitempään. Moni nuori äiti pelkää lasten lihavuutta, mutta ei ne hyvälaatuisista ruuasta liho. Kunnon pistoolit ja kylvyt vielä illasta. Tsemppiä!
Herranjestas! Puistoilut, ei pistoolit!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on oikeassa. Lomalla aikuisen nimenomaan pitäisi saada nukkua pitkään ja levätä.
Okei, no tuletko sinä sitten hoitamaan noita lapsia jos kerran aikuisten täytyy saada nukkua pitkään ja levätä?
En ole tuo henkilö mutta joskus tulisin ihan mielelläni. Mutta eihän sellainen käy kun siihenkin tarvitaan koulutus vaikka sitä ei vaadita esim. isovanhemmilta. Yksinäisellä työttömällä on liikaa aikaa ja tuollaisen avun antaminen olisi toisinaan itsellekin piristys.
Hmm, ovatko ne lapset sitten heti herättyään kovin äänekkäitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi se aamuvirkku on opettanut ne lapset heräämän noin aikaisin
Kun pieniä lapsia kotona hoitava vanhempi on aamuvirkku, on aika selvää, että asioita tehdään lasten kanssa aamusta ja aamupäivällä. Ei siinä ole mitään mieltä, että lapsia hoitava vanhempi istuu 3-4 tuntia aamusta somessa, lukee kirjaa tms odotellessaan, että lapset heräävät. On paljon perheitä, joissa kotona lapsia hoitava vanhempi on iltavirkku ja näissä perheissä monesti lapsetkin heräävät vasta 9-10, mutta vastaavasti lapset myös valvovat iltaisin pidempään. Kotihoidossa oleva pieni lapsi ei myöskään osaa erottaa arkea viikonlopuista. Hänelle sunnuntaiaamu on ihan samanlainen aamu kuin tiistaiaamukin. Vasta päivähoitoon mentyään lapsi oppii, että on aamuja, jolloin lähdetään päivähoitoon, ja aamuja, jolloin ei lähdetä.
Itse herään luontaisesti klo 5-5:30. Pieninä lapset heräsivät noin klo 6. Ihan sopivasti, olin saanut aamukahvini juotua rauhassa ja luettua Hesarin. Sitten lapsille aamupuurot, aamupesut, pukemiset ja ulos. Vuorokausirytmini alkoi tuottaa ongelmia vasta sitten, kun lapset olivat isompia ja halusivatkin valvoa iltaisin pidempään kuin minä. Olivat liian pieniä olemaan iltaisin hereillä ihan keskenään, joten mun oli valvottava (ja kerrytettävä univelkaa), kunnes lapsillakin oli nukkumaanmenoaika. Onneksi mulla on ollut aika helpot lapset ja kotona viihtyvät teinit, joten kun he tulivat teini-ikään, sain taas mennä nukkumaan silloin kun mua väsytti ja teinit ottivat iltapalansa ja huolehtivat nukkumaanmenoistaan itse.
Ap, mitäpä jos riitelyn sijasta sopisitte asioista. Vuoroaamuina toinen nousee lasten kanssa ja laittaa aamiaisen, toinen saa nukkua niin pitkään kuin haluaa.
Reissuun saa lähteä joko yksin tai koko perheen kanssa. Tai sitten mies hommaa lapsille hoitajan.
Ei siinä, munkin mies potee loma-ahdistusta. Arki on työvuoden mittaan aika raskasta, joten lomaan kohdistuu paljon odotuksia. Loman pitäisi olla TOSI hieno, elämyksiä ja rentoutumista... Tämä on inhimillistä, mutta toki lapset pitää lomallakin hoitaa.
Tämä on nyt tietysti hieman myöhäistä sanoa, mutta kyllä lapsia hankkiessa pitäisi jo ymmärtää, että ne on olemassa ihan lomallakin. Se perheen kanssa vietetty loma on sitä perheellisen omaa lomaa. Toki välillä tekee mieli pitää pieni paussi lapsiperhearjesta, mutta jos se tarve on yli 50% ajasta, niin ihmettelen miten näin massiivinen oman ajan tarve tulee yllätyksenä vasta lastenhankinnan jälkeen. Mutta kuten sanoin, myöhäistä teille enää tässä vaiheessa.