Jaksoin lähihoitajan työtä vanhuspuolella alle 2kk

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tuo, että vieläkin joku kuvittelee hoitotyön olevan kutsumusammatti. No ei ole, vain palkan takia käyn töissä. En liikauttaisi eväänikään jos ei maksettais. Ja suurin osa vanhuksista on tosi inhottavia.

No siellä taas yksi... Minä tarkoitan, että EI KETÄ TAHANSA hoitamaan/koulutukseen, vaan seula jossa erottuu ne raudasta ja teräksestä tehnyt todella halukkaat tekemään tätä työtä. Oikeita ihmisiä alalla on, ei tämä helvetti muuten pyörisi. Valtavan suuri kunnioitus jaksajille!!! Ja edelleen tarkoitan sitä, että nuo raatajat ovat niitä oikeita teräsbetonista valettuja sisupusseja.

Onneksi menin ensin katselemaan hoitopuolelle sijaiseksi, kun mietin hoitoalan opiskeluja. Kiitän itseäni vieläkin, että otin selvää asioista. Lähihoitokoulutettuna olisi minuakin heitelty karenssin uhalla sinne ja tänne.

Perheestä ei varmaankaan kannata nuorempien enää unelmoida, ainakaan ilman vahvaa tukiverkkoa, vuorot vaihtuvat lennosta, kun joku sairastuu ja lähtee ties kuinka pitkäksi aikaa potemaan. Mun sijaistettavat hoitajat olivat useita kuukausia poissa, eikä mitään vakavia sairauksia ollut, eikä leikkauksia, joten pään takia sieltä yleensä lähdettiin (varmaa tietoa, syväkurkut kollegat muistivat kertoa ja haukkua nämä). Yksikin joka kerran, kun tuli kiertopalkintona eräs äärimmäisen vaikea housuunsa paskova ja seinille kuseksiva hoidokki omalle kontolle.  Jos noin äärirajoilla on, on tehtävä se tietty ratkaisu.

Yksi hoitsu taas lähti pari krt vuodessa "lataamoon" ja se sanottiin minullekin suoraan ihan ensimmäisenä, kun aamulla oven avasin eka kertaa. Oli selvästi jossain vikaa, puhui ihan omiaan ja tiimityötä ei voinut ajatellakaan. Yritti omia asiakkaitaan minullekin pukata jollain ihmesyillä aina illoissa. Yksi ihana ihminen varotti tästä tyypistä. Näitä ihanuuksiakin kun joskus löytyi katkeran paskasakin joukosta.

Jokainen käy palkan takia töissä. Mutta näissä räjähdyspesäkkeissä ei herkkikset pärjää. Tunnen useita nuoria, jotka ovat lähteneet kirkuen jatkokouluttautumaan, viimeksi mieheni siskon tytär.

Kylläpä nyt liioittelet. Sairauslomatiedot ovat salassapidettävää tietoa, myös henkilökunnan osalta. Työnantaja ei saa kertoa toisille työkavereille kenenkään sairasloman syytä . sairasloman syy ei siis tule yleiseen tietoon, ellei sairalomalainen itse sitä kerro!

Myös tuo toisten sairauksista puhuminen on kielletty työapaikoilla. Sama vaitiolo kuuluu myös työkaverien sairatumiseen nähden kuin potilaidenkin.

Eri asia jos henkilö itse kertoo työkavereilleen miksi on sairaslomalla.

Mutta tuo omien töiden siirtäinen on todellista noissa piireissä, sekä ettei herkät ja kohteliaat, toisen huomioonottavat  eivät pärjää hoitotyössä, juuri työkaverien vuoksi.

Täytyy olla ronski ja puolensapitävä, muuten tulee hyväksikäytetyksi ts. saa aina toisten virheistä syyt niskoilleen, teetetään keljuimmat työt jne. Ja tätä tekevät myöskin sairaanhoitajjat, ei pelkästään lähärit. Jopa laitosapulaiset yrittävät sysätä hommiaan hoitsuille!

Anteeksi, mutta en pidä siitä, että valehtelijaksi syytellään.

Useissa paikoissa kaikki näyttivät tietävän kaiken. Jopa syöpäsairaiden asiat. Minä en ole tietoja levitellyt, enkä niitä kysellyt, ainoastaan omasta tahdostani riippumatta joutunut kuuntelemaan. Salassapitovelvollisuus on minulle pyhä asia.

Olisiko kuulosuojaimet pitänyt päähän laittaa? Tietynlaiset naiset hallitsevat noilla hoodeilla, siinä heikommat jäävät jalkoihin ja sijaiset pitävät turpansa kiinni, jotta jatkossakin saavat sijaisuuksia.

Minulta tultiin mm. kerran kyselemään (avopalveluohjaaja!) erään toisen sijaisen työntekokyvystä! Jääväsin itseni ja sanoin, etten voi tähän ottaa kantaa. Hän lisäsi, että haluaa tietää, koska vain hyvät sijaiset ovat tervetulleita. Ilmeiseti oli sitten minuun tyytyväinen, kun aina mennessäni sanoi, että "Ai kun mahtavaa, että tulit, kun juuri sinut vaadin ja halusin". Ja en asu Porvoossa!

Vanhushuollossa paljon vikaa eritoten voittoa tavoittelevissa hoitopaikoissa. Joskus tuli lähihoitajaopinnoissa työharjoittelussa oltua sellaisessa paikassa. Vanhuspalvelutalossa lähemmäs 90 vanhusta ja vuorossa lisäkseni vain yksi työntekijä, perehdyttäjä ei halunnut olla samoissa vuoroissa kanssani ja minua työpaikkakiusattiin. Kun vuoroissa lisäkseni oli vain yksi työntekijä sanottiin heti vuoron alussa että puolet vanhuksista vastuullani ja aikaa kunkin vanhuksen luona tehtävästä riippuen 1min-5min ja juostava kohteisiin vaikka samassa palvelutalossa eri kerroksissa vanhukset asuivat. Perehdytys kesti yhden päivän joten suurinta osaa vanhuksista en ollut nähnyt ennen yksin toimimista edes silmäystä. Olin heille vain ilmaista työvoimaa. Siihen hoivatyökiireeseen konekirjaukset päälle jonne vaadittiin valehtelemaan vanhustenhoitoaikojen pituuksia pidemmiksi kun toimistolta vanhuksen luo liikkumisajat laskettiin avustukseen mukaan jolloin saivat laskutettua enempi vanhuksilta. Työntekijät valittelivat henkilökuntavajetta ja sitä että hoitotyötä tärkeämpää siivouspalvelu siellä. Kunhan lattiat ja pöntöt jynssätty ja yleisilme asunnoissa siisti niin ei omaisilta tule kyseenalaistusta. Useampi vanhus sanoi ääneen toivovansa kuolemaa kun eivät liikuntarajoitteisina päässeet ilman avustusta asunnoistaan ulos ja spr-ystäväpalvelu joka ulkoilutuksia teki kävi liian harvoin. Ja paikka sattumoisin sotaveteraanien palvelutalo missä vanhuksia laiminlyötiin, tein palvelutalosta valituksen oppilaitokselleni mutta ohjaava opettaja ei suostunut ottamaan vastaan paikasta kritiikkiä kun hän ollut yksi kyseisen palvelutalon perustajajäsenistä. Olin toistuvasti siellä ylitöissä jotta vanhukset saivat hoitoapunsa kunnolla ja he kiittelivätkin sitä että kerrankin joku kuuntelee heitä. En ikinä haluasi vanhuudenpäiviä viettää vastaavassa laitoksessa. Kilpailua tavoittelemattomien vanhustenhoitopaikkojen toimintaa tulisi tukea enemmän

Vierailija kirjoitti:

Paljonko lähihoitaja tienaa päivätyössä?

Entä vuorotyössä?

N. 70 000 hoitajaksi kouluttautunutta on vaihtanut alaa...

Tienasin päivätyössä n. 2200e. 2- vuorotyössä tulee se joku 2500e. Siis omasta mielestäni palkka oli ihan hyvä. Ongelmana ei ollut palkka, vaan oikeastaan kaikki muut asiat.

Eli jos jonkun mielestä hoitoalaa parannetaan palkalla.. ei paranneta!

Onneksi myös hoitoalalta löytyy mielekkäitä hommia. Pidän sairaanhoitajan vastaanottoa pikkukaupungin terveysasemalla. Säännöllinen päivätyö, paljon vastuuta mutta saa itsenäisesti tehdä päätöksiä ja tehdä asiat omalla tavallaan, asiakkaat on pääasiassa oikein mukavia ja työ vaihtelevaa. Tykkään työstäni, en ikimaailmassa vaihtaisi vuorotyöhön jossain vanhainkodissa, niistä sai jo opiskelijana tarpeekseen.

Vierailija kirjoitti:

Tampereen ammattikorkeaan hirveä tunku sote-puolelle...

Niin on laureaan ja metropoliaankin. Sotepuoli on todella suosittu.

Kristiina xx kirjoitti:

Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja Mä suhtaudun skeptisesti siihen , kun valitetaan, että on pulaa hoitajista. Varmasti esim. Pk-seudulla ja syrjäisillä paikkakunnilla, kuten Lapissa, on pulaa, mutta tuskin muilla keskisuurilla tai isoilla paikkakunnilla. Esim. Syksyllä 2014 mulla loppui kesäsijaisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, kun työpaikallani ei kuulemma ollut tarvetta sijaisille syksyllä. Hain sitten lähes kaikista mahdollisista paikallista Tampereella sairaanhoitajan työtä, myös vanhustenpalveluista, enkä saanut mitään yhteydenottoa, paitsi marraskuun alussa tarjottiin kolmen viikon sijaisuutta geriatriselle vuodeosastolle sairaalaan, mutta olin siinä vaiheessa jo muuttanut ulkomaille. Lähetin myös hakemuksen Tampereen kaupungin kotihoidon päällikölle, ja hän vastasi, ”meillä ei ole lupaa palkata sijaisia”.

Tammikuussa 2016 asuin Lahdessa ja sijaisuuteni oli taas loppumassa, joten aloitin hakea uusia työpaikkoja. Sovin kesätöistä maaliskuussa, ja kesätyö alkoi vasta kesäkuun alussa. Muutoin sain koko kevään aikana vain puhelinsoitot esimieheltä, joka tarjosi kahden viikko sopparia.

Syyskuussa 2016 kun kesätyön oli jo loppunut, hain useita työpaikkoja Lahdesta, ja sain vai yhden yhteydenoton sairaalan vuodeosastolta ja alkuun tarjottiin 5 viikon sopparia, lopulta olin samassa paikassa töissä 4kk, mutta sen jälkeen sopparia ei enää jatkettu, kun kuulemma ”ei ollut tarvetta sijaiselle”, vaikka siellä kaikki hoitajat hiki hatussa juoksivat huoneesta toiseen, niin silti esimies oli sitä mieltä, ettei tänne tarvita lisää henkilökuntaa.

Syksyllä 2018 muutin ulkomailta kotipaikkakunnallani Kuopioon, jossa aloin hakea töitä erityisesti vanhustenpalveluista. Ainoa yhteydenotto tuli sairaalan geriatrisella vuodeosastolta, jossa tarjottiin 9 viikon sopparia. Tein tämän sijaisuuden, mutta esimies ei edes kysynyt, haluanko jatkaa sopparia, vaikka työmäärä osastolla oli aivan kohtuuton.

Niin, että Jännä juttu, kun työnantajat itkevät, etteivät löydä hoitajia ja on työvoimapulaa, mutta sitten kuitenkaan eivät kuitenkaan ota edes yhteyttä työhakemuksen lähettäjään.

Tuttuni on hoitaja ja kertoi, että liian hyvää hoitajaa ei palkata vakituiseksi. Eli kokeilepa seuraavalla kerralla kuunnella ylihoitajan juttuja, olla hieman leväperäinen välillä ja mennä "kerhoihin" mukaan, niin ehkä paikka aukeaa. Osastoilla pelätään tunnollisia ja hyviä työntekijöitä, jotka voivat käräyttää huonoista toimintatavoista.

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja Mä suhtaudun skeptisesti siihen , kun valitetaan, että on pulaa hoitajista. Varmasti esim. Pk-seudulla ja syrjäisillä paikkakunnilla, kuten Lapissa, on pulaa, mutta tuskin muilla keskisuurilla tai isoilla paikkakunnilla. Esim. Syksyllä 2014 mulla loppui kesäsijaisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, kun työpaikallani ei kuulemma ollut tarvetta sijaisille syksyllä. Hain sitten lähes kaikista mahdollisista paikallista Tampereella sairaanhoitajan työtä, myös vanhustenpalveluista, enkä saanut mitään yhteydenottoa, paitsi marraskuun alussa tarjottiin kolmen viikon sijaisuutta geriatriselle vuodeosastolle sairaalaan, mutta olin siinä vaiheessa jo muuttanut ulkomaille. Lähetin myös hakemuksen Tampereen kaupungin kotihoidon päällikölle, ja hän vastasi, ”meillä ei ole lupaa palkata sijaisia”.

Tammikuussa 2016 asuin Lahdessa ja sijaisuuteni oli taas loppumassa, joten aloitin hakea uusia työpaikkoja. Sovin kesätöistä maaliskuussa, ja kesätyö alkoi vasta kesäkuun alussa. Muutoin sain koko kevään aikana vain puhelinsoitot esimieheltä, joka tarjosi kahden viikko sopparia.

Syyskuussa 2016 kun kesätyön oli jo loppunut, hain useita työpaikkoja Lahdesta, ja sain vai yhden yhteydenoton sairaalan vuodeosastolta ja alkuun tarjottiin 5 viikon sopparia, lopulta olin samassa paikassa töissä 4kk, mutta sen jälkeen sopparia ei enää jatkettu, kun kuulemma ”ei ollut tarvetta sijaiselle”, vaikka siellä kaikki hoitajat hiki hatussa juoksivat huoneesta toiseen, niin silti esimies oli sitä mieltä, ettei tänne tarvita lisää henkilökuntaa.

Syksyllä 2018 muutin ulkomailta kotipaikkakunnallani Kuopioon, jossa aloin hakea töitä erityisesti vanhustenpalveluista. Ainoa yhteydenotto tuli sairaalan geriatrisella vuodeosastolta, jossa tarjottiin 9 viikon sopparia. Tein tämän sijaisuuden, mutta esimies ei edes kysynyt, haluanko jatkaa sopparia, vaikka työmäärä osastolla oli aivan kohtuuton.

Niin, että Jännä juttu, kun työnantajat itkevät, etteivät löydä hoitajia ja on työvoimapulaa, mutta sitten kuitenkaan eivät kuitenkaan ota edes yhteyttä työhakemuksen lähettäjään.

Tuttuni on hoitaja ja kertoi, että liian hyvää hoitajaa ei palkata vakituiseksi. Eli kokeilepa seuraavalla kerralla kuunnella ylihoitajan juttuja, olla hieman leväperäinen välillä ja mennä "kerhoihin" mukaan, niin ehkä paikka aukeaa. Osastoilla pelätään tunnollisia ja hyviä työntekijöitä, jotka voivat käräyttää huonoista toimintatavoista.

Tuttua Tampereella, tosin perusteena on se, ettei hyviä sijaisia saa mistään, joten ne pidetään sijaisina. Hyvän vakkarin saa aina. Koskee myös muita ammattiryhmiä.

Kristiina xx kirjoitti:

^lisäys edelliseen, hain keväällä 2017 töitä Ruotsista isolta paikkakunnalta yliopistosairaalasta ja heti tarjottiin valituista työsopimusta, vaikka en ollut edes käynyt työhaastattelussa enkä osannut kieltä.

Miten Norja? Tiedän hoitajia,jotka tekee kaksi viikkoa töitä norjassa ja sitten ovat kaksi viikkoa suomessa. Työnantajat maksaa lennot. Tällä järjestelyllä pystyy asua suomessa ja töitä riittää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja Mä suhtaudun skeptisesti siihen , kun valitetaan, että on pulaa hoitajista. Varmasti esim. Pk-seudulla ja syrjäisillä paikkakunnilla, kuten Lapissa, on pulaa, mutta tuskin muilla keskisuurilla tai isoilla paikkakunnilla. Esim. Syksyllä 2014 mulla loppui kesäsijaisuus Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, kun työpaikallani ei kuulemma ollut tarvetta sijaisille syksyllä. Hain sitten lähes kaikista mahdollisista paikallista Tampereella sairaanhoitajan työtä, myös vanhustenpalveluista, enkä saanut mitään yhteydenottoa, paitsi marraskuun alussa tarjottiin kolmen viikon sijaisuutta geriatriselle vuodeosastolle sairaalaan, mutta olin siinä vaiheessa jo muuttanut ulkomaille. Lähetin myös hakemuksen Tampereen kaupungin kotihoidon päällikölle, ja hän vastasi, ”meillä ei ole lupaa palkata sijaisia”.

Tammikuussa 2016 asuin Lahdessa ja sijaisuuteni oli taas loppumassa, joten aloitin hakea uusia työpaikkoja. Sovin kesätöistä maaliskuussa, ja kesätyö alkoi vasta kesäkuun alussa. Muutoin sain koko kevään aikana vain puhelinsoitot esimieheltä, joka tarjosi kahden viikko sopparia.

Syyskuussa 2016 kun kesätyön oli jo loppunut, hain useita työpaikkoja Lahdesta, ja sain vai yhden yhteydenoton sairaalan vuodeosastolta ja alkuun tarjottiin 5 viikon sopparia, lopulta olin samassa paikassa töissä 4kk, mutta sen jälkeen sopparia ei enää jatkettu, kun kuulemma ”ei ollut tarvetta sijaiselle”, vaikka siellä kaikki hoitajat hiki hatussa juoksivat huoneesta toiseen, niin silti esimies oli sitä mieltä, ettei tänne tarvita lisää henkilökuntaa.

Syksyllä 2018 muutin ulkomailta kotipaikkakunnallani Kuopioon, jossa aloin hakea töitä erityisesti vanhustenpalveluista. Ainoa yhteydenotto tuli sairaalan geriatrisella vuodeosastolta, jossa tarjottiin 9 viikon sopparia. Tein tämän sijaisuuden, mutta esimies ei edes kysynyt, haluanko jatkaa sopparia, vaikka työmäärä osastolla oli aivan kohtuuton.

Niin, että Jännä juttu, kun työnantajat itkevät, etteivät löydä hoitajia ja on työvoimapulaa, mutta sitten kuitenkaan eivät kuitenkaan ota edes yhteyttä työhakemuksen lähettäjään.

Tuttuni on hoitaja ja kertoi, että liian hyvää hoitajaa ei palkata vakituiseksi. Eli kokeilepa seuraavalla kerralla kuunnella ylihoitajan juttuja, olla hieman leväperäinen välillä ja mennä "kerhoihin" mukaan, niin ehkä paikka aukeaa. Osastoilla pelätään tunnollisia ja hyviä työntekijöitä, jotka voivat käräyttää huonoista toimintatavoista.

Tuttua Tampereella, tosin perusteena on se, ettei hyviä sijaisia saa mistään, joten ne pidetään sijaisina. Hyvän vakkarin saa aina. Koskee myös muita ammattiryhmiä.

Juu, ja sijainenkaan ei saa olla liian tunnollinen. Hyvä sijainen on aina lojaali osastolle.

Vierailija kirjoitti:

Mä pidän lähihoitajan työstä vanhuspuolella ja olen palkkaukseenkin tyytyväinen. Kuitenkin nuo listat tyyliin 6 töitä, 1 vapaa, 4 töitä, 1 vapaa, taas pitkä putki töitä ja loppuun yöt sekä 2 päivää vapaata ovat tekijä, mikä tuntuu ajavan ruuhkavuosia elelevän ihmisen loppuunpalamisen partaalle.

En myöskään pidä kiireestä, enkä siitä, että työyhteisössä asioista ei aidosti keskustella vaan valitetaan kollegoille. Esimiehen tietoon nämä ei kuitenkaan mene.

Kaupanalalla on tänä päivänä ihan sama meno ja samanlaiset työvuorot ja pidän sitä järjettömänä ja raskaana. Vaikka ei edes ole ihmishengistä kyse. Voin kuvitella miten raskasta vanhusten hoitaminen on ja ihmettelen miksi sitä kukaan jaksaa. Menee elimistö ihan sekaisin kun ei ole mitään säännöllisyyttä elämässä ja vuorokausirytmissä. Ja voi niitä mummo- ja pappa-parkoja siellä laitoksissa, sääliksi käy koko porukkaa.

Olin juuri viisi viikkoa harjoittelussa dementikoiden hoitokodissa. Hyvä työympäristö, hyvät työkaverit, ei ollut liian rankkaa. Paljon oli tekemistä ja liian vähän henkilökuntaa joten virikkeille ei juuri jäänyt aikaa, se vähän harmitti. Yhtä väkivaltaista asukasta täytyi pitää silmällä ettei käynyt muihin asukkaisiin käsiksi ja se oli ainoa "rankka" homma joka vähän hermostutti.

Mutta en ole suuntautumassa vanhuspuolelle ja todennäköisesti jatkan myös sairaanhoitajaksi jos pääsee kouluun sisään.

Mä oon tehnyt kesätöitä ja keikkaa kahdessa eri vanhustentalossa, ja tykkäsin olla molemmissa.. :)

Oon kiltti tai jotain sellasta, enkä mikään ilkeä ihminen ja en kokenu ettenkö olis pärjännyt työssä..? :D Sain paljon kehuja monilta vanhuksilta.. :)

Must taas tuntuu et ei ystävällisyys oo pahitteeks, mutta jos ei oo auttamisenhalua niin se tosiaan on este työssä viihtymiselle...

Siirryin kuitenkin lastenhoitotyöhön koska en halua olla niin isossa vastuussa ihmisistä (lääkitys yms.). Osa ihmisistä oli tietenkin vaikeampia mutta tosi pieni osa kuitenkin...

Vierailija kirjoitti:

Vanhushuollossa paljon vikaa eritoten voittoa tavoittelevissa hoitopaikoissa. Joskus tuli lähihoitajaopinnoissa työharjoittelussa oltua sellaisessa paikassa. Vanhuspalvelutalossa lähemmäs 90 vanhusta ja vuorossa lisäkseni vain yksi työntekijä, perehdyttäjä ei halunnut olla samoissa vuoroissa kanssani ja minua työpaikkakiusattiin. Kun vuoroissa lisäkseni oli vain yksi työntekijä sanottiin heti vuoron alussa että puolet vanhuksista vastuullani ja aikaa kunkin vanhuksen luona tehtävästä riippuen 1min-5min ja juostava kohteisiin vaikka samassa palvelutalossa eri kerroksissa vanhukset asuivat. Perehdytys kesti yhden päivän joten suurinta osaa vanhuksista en ollut nähnyt ennen yksin toimimista edes silmäystä. Olin heille vain ilmaista työvoimaa. Siihen hoivatyökiireeseen konekirjaukset päälle jonne vaadittiin valehtelemaan vanhustenhoitoaikojen pituuksia pidemmiksi kun toimistolta vanhuksen luo liikkumisajat laskettiin avustukseen mukaan jolloin saivat laskutettua enempi vanhuksilta. Työntekijät valittelivat henkilökuntavajetta ja sitä että hoitotyötä tärkeämpää siivouspalvelu siellä. Kunhan lattiat ja pöntöt jynssätty ja yleisilme asunnoissa siisti niin ei omaisilta tule kyseenalaistusta. Useampi vanhus sanoi ääneen toivovansa kuolemaa kun eivät liikuntarajoitteisina päässeet ilman avustusta asunnoistaan ulos ja spr-ystäväpalvelu joka ulkoilutuksia teki kävi liian harvoin. Ja paikka sattumoisin sotaveteraanien palvelutalo missä vanhuksia laiminlyötiin, tein palvelutalosta valituksen oppilaitokselleni mutta ohjaava opettaja ei suostunut ottamaan vastaan paikasta kritiikkiä kun hän ollut yksi kyseisen palvelutalon perustajajäsenistä. Olin toistuvasti siellä ylitöissä jotta vanhukset saivat hoitoapunsa kunnolla ja he kiittelivätkin sitä että kerrankin joku kuuntelee heitä. En ikinä haluasi vanhuudenpäiviä viettää vastaavassa laitoksessa. Kilpailua tavoittelemattomien vanhustenhoitopaikkojen toimintaa tulisi tukea enemmän

On järkyttävää miten Suomessa kohdellaan maata rakentaneita vanhuksia.

Jos millään muulla ikäryhmälle sairaudenhoito olisi tuolla tasolla, lehdet ja YLE huutaisivat asiasta.

Miksi me hyväksymme näin huonon hoidon vanhuksillemme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko lähihoitaja tienaa päivätyössä?

Entä vuorotyössä?

N. 70 000 hoitajaksi kouluttautunutta on vaihtanut alaa...

Tienasin päivätyössä n. 2200e. 2- vuorotyössä tulee se joku 2500e. Siis omasta mielestäni palkka oli ihan hyvä. Ongelmana ei ollut palkka, vaan oikeastaan kaikki muut asiat.

Eli jos jonkun mielestä hoitoalaa parannetaan palkalla.. ei paranneta!

Mikä siinä oli vikana? Siis jos saisi käteen 4000 euroa, niin silti ei vanhusten hoitaminen kelpaisi- pakko on kysyä miksi näin on.

Vuoropäiväkodissakin on tuota samaa työvuorojen osalta. On uskomatonta miten vähän työntekijöiden jaksaminen hoitoalalla kiinnostaa esimiehiä. Säästäminen on aina pääasia, viis kaikesta muusta. Sillä seurauksella, että motivoituneet työntekijät lähtee muualle ja ne jotka on pelkästään isomman palkan (lisien) perässä jää evvk-asenteella hommiin.

Niin, tiedoksi vaan aloittajalle, että työpaikoilla pitää yleensä tehdä töitä, ei sinne oleskelemaan mennä.

Ja vuorotyö on tiedossa silloin jo, kun opiskelemaan lähtee.

Työvuorolistat laaditaan ohjeiden ja työehtosopimusten mukaan.

Toisinaan muissakin töissä joutuu tekemään kaksi vuoroa peräkkäin, jos joku on sairastunut eikä pääse töihin, mutta sehän korvataan esimerkiksi vapailla.

Hoitoala hoidetaan kuntoon nimenomaan palkalla. Lähäreiden peruspalkaksi 2400-2500e ja sairaanhoitajien peruspalkaksi 3000-3200e. Tuohon sitten lisät päälle.

Sairaanhoitajat vetää ulkomailla yli 6000e liksoja, miettikääpä sitä! Sitten Suomessa ihmetellään kun hoitsut painelee ulkomaille😂😂

Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia hoitajia, erityisesti aasialaisia, he viitsivät ja jaksavat tehdä töitä, ja heidän kulttuurissaan  vanhuksia arvostetaan. Suomen palkkataso on heille jopa korkea.

Erityisesti filppiiniläisiä hoitajia toivon lisää suomalaisia vanhuksia hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Hoitoala hoidetaan kuntoon nimenomaan palkalla. Lähäreiden peruspalkaksi 2400-2500e ja sairaanhoitajien peruspalkaksi 3000-3200e. Tuohon sitten lisät päälle.

Sairaanhoitajat vetää ulkomailla yli 6000e liksoja, miettikääpä sitä! Sitten Suomessa ihmetellään kun hoitsut painelee ulkomaille😂😂

Esim. Norjassa voi tehdä vain parin päivän työviikkoa ja silti saa saman palkan mitä Suomessa kokopäivätyössä

Irlannissakin hyvät palkat. Hollannissa ja Ruotsissa myös ja tottakai Sveitsissä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia hoitajia, erityisesti aasialaisia, he viitsivät ja jaksavat tehdä töitä, ja heidän kulttuurissaan  vanhuksia arvostetaan. Suomen palkkataso on heille jopa korkea.

Erityisesti filppiiniläisiä hoitajia toivon lisää suomalaisia vanhuksia hoitamaan.

Suomalaisista hoitajista vanhusten puolella on todella kova pula jo nyt. Itse olen kuullut useilta vanhuksilta, että kaipaisivat nimenomaan suomalaisia hoitajia itselleen, mutta kun ei ole..

Suomalaisia hoitajia kyllä on, mutta he eivät mene vanhustenhoidon pariin vaan muihin paikkoihin.