Uskotko, että toisille pahaa tehneet ihmiset joutuu siitä joskus vielä maksamaan tavalla tai toisella?
Kommentit (57)
En tai aiempi esimieheni palaisi h-tin tulessa. :D
Hän oli kaamea vanha haisunäätä.
Vierailija kirjoitti:
*tarkoitin edellisellä 14/18 kirjoittaa.
Ei kun vierailija nroa 13. Miks nää koko ajan muuttuu...
Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.
En usko, ihminen on vain eläin muiden joukossa, vaikka osalla onkin moraali ja korkeampi ymmärrys niin kaikilla ei ole, toiset on emotionaalisesti jälkeenjäneitä ja toisaalta kukaan ei ole täydellinen. Kuka ei ole ikinä tehnyt pahaa kenellekkään, edes vanhingossa? Edes lapsena?
Vierailija kirjoitti:
En usko, ihminen on vain eläin muiden joukossa, vaikka osalla onkin moraali ja korkeampi ymmärrys niin kaikilla ei ole, toiset on emotionaalisesti jälkeenjäneitä ja toisaalta kukaan ei ole täydellinen. Kuka ei ole ikinä tehnyt pahaa kenellekkään, edes vanhingossa? Edes lapsena?
Tuo on hyvä huomio. Kuten täällä jo aiemmin todettiin, pahan palkka on se pahan tekeminen. Kun tekee pahaa, elämä ei ole hyvä. Se ei ole niin hyvä kuin olisi ilman pahoja tekoja.
Elämä on jatkuvaa valitsemista "taivaan" ja "helvetin" välillä. Mitä enemmä teemme pahoja tekoja, sitä enemmän helvettiä elämämme on. Kaikki teemme myös pahoja tekoja.
Ja jos joku väittää tekevänsä tosi pahoja tekoja, mutta elävänsä taivaallista elämää, se johtuu vain siitä, että hän ei tiedä, kuinka kaunista ja onnellista elämä olisi ilman pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä jotkut uskonnot oli hyviä, että niihin uskovilla oli parempi moraali. (toki jotkut uskonnot on myös saaneet aikaan pahaa) Mutta nykyään kun yhä useampi on Suomessakin ateisti, niin ne myös ajattelee että ne voi tehdä ihan mitä vaan kunhan eivät jää kiinni. Sitten meillä on enemmän varkaita, murhaajia, tappajia, väkivaltaisia, huijareita ja ihan vaan pelkkiä ilkimyksiä. Ajatelkaa jos sellainen olisi totta että mitä paremmin kohtelisit toisia ihmisiä elämäsi aikana, niin sitä mukavemmat oltavat sinulla olisi kuoleman jälkeen. Maailma olisi paljon parempi paikka elää, koska ihmiset yrittäisivät välittää toisista.
Tutkimusten mukaan uskovilla on heikompi moraalin ymmärtämiskyky kuin ateisteilla.
Esim. koulukiusaajilla, pettäjillä. Uskon, että joku päivä he joutuvat tekojensa kanssa kasvokkain. Pettäjä tuhoaa itse itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielessä jotkut uskonnot oli hyviä, että niihin uskovilla oli parempi moraali. (toki jotkut uskonnot on myös saaneet aikaan pahaa) Mutta nykyään kun yhä useampi on Suomessakin ateisti, niin ne myös ajattelee että ne voi tehdä ihan mitä vaan kunhan eivät jää kiinni. Sitten meillä on enemmän varkaita, murhaajia, tappajia, väkivaltaisia, huijareita ja ihan vaan pelkkiä ilkimyksiä. Ajatelkaa jos sellainen olisi totta että mitä paremmin kohtelisit toisia ihmisiä elämäsi aikana, niin sitä mukavemmat oltavat sinulla olisi kuoleman jälkeen. Maailma olisi paljon parempi paikka elää, koska ihmiset yrittäisivät välittää toisista.
Tutkimusten mukaan uskovilla on heikompi moraalin ymmärtämiskyky kuin ateisteilla.
Niin minkä tutkimuksien? Voit varmaan linkata, jos et keksinyt päästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Joutuvathan he maksamaan. Ihmiset jotka kykenevät pahuuteen eivät ole oikeasti onnellisia ihmisiä ja se on se rangaistus.
Juuri näin ajattelin tulla itsekin kirjoittamaan. Tai oikeastaan; kyllä me jokainen kyetään pahuuteen, se on ihan inhimillinen taito sinänsä. Mutta ihminen, joka aidosti on sinut itsensä kanssa, on itseluottamusta ja rakastaa itseään (positiivisessa mielessä) kokee pahoista teoista piston sydämessään eikä siten voi elää niin onnellisena. Tosin, on paljon ihmisiä, jotka eivät tunne itseään, suorittavat elämäänsä ja kaikki arvokas liittyy johonkin kiiltävään pintaan, ehkä he eivät tunnista tätä pistakaan sydämessään.
Mutta itse uskon, etteivät he TODELLA voi olla onnellisia ja vapaita elämässään.
Eli tätä kautta saavat "ansionsa mukaan".
Vierailija kirjoitti:
Joutuvathan he maksamaan. Ihmiset jotka kykenevät pahuuteen eivät ole oikeasti onnellisia ihmisiä ja se on se rangaistus.
Äitipuoleni kyllä vaikutti onnelliselta isäni kanssa. Saimme kyllä kostomme isäni kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Katolisilla on kiirastuli kai edelleen . Onko ortodokdeillakin?
Me luterilaiset ollaan vaan pieni lahko, joka on ehkä hieman väärillä jäljillä. Eli ehkä ne menee kiirastulen kautta?
No mihin raamatunkohtaan kiirastulioppi perustuu?
Ei mitään tuonpuoleista tuomaria ole.
Ei jumalia, ei karman lakia.
Kyllä moni pahansuopa ihminen porskuttaa hyvin hautaan saakka ja hänestä ylistävät negrologit kirjoitetaan.
Aika hakoteilla olette. Pahuutta ei ole olemassa vasta kun meidän mielessämme. Me vertaamme, tuo on pahaa tai tuo on hyvää. Sota-aikana meidän sankari on toiselle puolelle pahin teurasta. Ja päin vastoin.
Kukaan ei ns pahantekijä ole mielestään sellainen, eikä kukaan tee pahaa tarkoituksella, vaan sillä teolla on joku toinen tarkoitus; peloitelu, uhkaus, tms jolla on tarkoitus taas saada se toinen valtaansa.
Saako ns pahantekijä pahuudet takaisin? Se joka peloittelulla tai uhkailulla haluaa valtaa, yleensä jostain nousee samanlainen joka haluaa valtaa vielä enemmän. Joten saa useinkin.
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Moni toki joutuu maksamaan tavalla tai toisella, mutta ei ole olemassa mitään luonnonlakia tai muuta, että näin tulee tapahtumaan.
Moni elää teoistaan huolimatta täyden ja hyvän elämän joutumatta koskaan vastuuseen.
Ei se ole hyvä elämä jos omatunto kolkuttaa. Mitähän tarkoitat täydellä elämällä?
Lestadiolaiset saa ainakin kaiken anteeksi sunnuntain seuroissa. Voivat sitten jatkaa tekosien tekemistään kuten kiusaamistaan.
En usko että pahaa saa aina palkkansa, en todellakaan.
Mutta luulen, että KESKIMÄÄRIN ei ole kannattavaa olla ikävä ihminen, koska silloin muut ihmiset kohtelevat huonommin: syrjimällä, kieltäytymällä yhteistyöstä, väkivallalla, eristämällä vankilaan yms.
Jotkut toivat esiin sen, että paha ei voi olla onnellinen. Kuitenkin myös paha voi olla ihan tyytyväinen elämäänsä, ehkä jopa onnellinen, mutta vaikka ei voisikaan, niin ei se ole mikään rangaistus. Moni ihan hyväkään ihminen ei pysty olemaan kovin onnellinen, silti elämä saattaa olla siedettävää. Jos pahan elämä on siedettävää, vaikka olisi tehnyt muiden oloista sietämätöntä, niin ei hän ole saanut ansionsa mukaan. Jotain minimaalista "elämä tuntuu vain neutraalilta" -seurausta ei todellakaan voi pitää rangaistuksena.
On toiveajattelua luulla, että paha ihminen aina jotenkin kärsisi. Kun näkee että pahalla porskuttaa pintapuolisesti hyvin, on varmaan lohduttavaa ja vihasta vapauttavaa uskoa, että jossain syvällä sisimmässään hän kärsii, mutta se ei ole välttämättä totuus.
Huonoa omaatuntoa voisi ehkä pitää jonkinlaisena rangaistuksena, mutta kaikki eivät pode sitä, vaikka tekisivät mitä.
Joillakin ihmisillä on ollut kärsimystä lapsuudessa, ja heille on kasvanut uusi, paha minä, ehkä suojakuoreksi. Voidaanko sanoa, että he ovat saaneet rangaistuksensa etukäteen?
Mutta on myös ihmisiä, joista tuli pahoja, vaikka heille ei ole tapahtunut mitään erityisen kurjaa. Eli heillä suurin syy on geeneissä.
Paha ei usein saa "ansionsa mukaan", mutta toisaalta paha ei ole pelkästään itse päättänyt olla paha. Vaikka teot ovatkin usein tietoisia päätöksiä, esim. empatiakykyä tai syyllisyydentuntoja ei voi sammuttaa yksinkertaisella päätöksellä, eikä sitä mistä saa tyydytystä. Paha on tavallaan oman pahuutensa uhri - vaikkakin ympärillä olevat joutuvat kärsimään paljon enemmän kuin paha itse. Usein niin pahasti, että mikään pahan saama rangaistus ei sitä hyvitä.
Miten kohtuullinen rangaistus edes määritellään? Vaikka pahalle tapahtuisi samat asiat kuin muille tai pahemmin, siitä ei välttämättä tule vastapainoksi muille niin hyvä mieli, että he lakkaisivat kärsimästä kokemastaan pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Ison kirjan mukaan viidenteen polveen.
Niin, meinaat sitä muinaisen kansan laki- ja tarinakirjaa?
*tarkoitin edellisellä 14/18 kirjoittaa.