Miksi en pidä lapsista YHTÄÄN?
älkää lynkatko heti. Lukekaa, hengittäkää rauhassa.
Inhoan lapsia.
Olen 22-vuotias nainen, jolla ei ole omia lapsia. En aio hankkia lapsia.
Kerronpa syyn ja toivon analyysiä tilanteeseeni:
Minulle ei ole istutettu päähän äitigeeniä. En pidä lapsista yhtään, minua etoo älyttömien ihmisalkioiden lähellä oleminen.
Älkää ymmärtäkö väärin - en samonut ettei lapsia saisi olla. Minua vain oksettaa nähdä ja kuulla niistä.
En tiedä miksi. Inhoan käyttää julkisia rääkyvien kakaroiden takia. Onneksi minulla on auto. En pidä ihmisistä, jotka heittävät elämänsä roskikseen lasten takia. Minua etoo nähdä kuinka lapsi vilkaiseekin minuun. Eräänä päivänä päätin kääntyä pois, kun edessäni lapsi kaatui pyörällä. Ei pahasti, mutta kuitenkin.
Kuullessani tutun vauvauutisista, muistin että jotkut jopa haluavat niitä. Väläytin tekohymyn kasvoille ja siirryin keskustelusta muualle.
Olen muutoin muut huomioon ottava, tervejärkinen ja hyväkäytöksinen. Lapsia en vain voi sietää. Muutamalle n 7-10-vuotiaalle olen joutunut sanomaan, että painu v*ttuun siitä.
Tuttuihin katkon välit kun ilmoittavat tulevaisuudessa "rakkauden hedelmistään".
Minusta on lisäksi vastuutonta tuoda lapsia maapallolle.
Kommentit (72)
En minäkään pidä kakaroista. Mölyävät ja sotkevat paikkoja. En tule myöskään hankkimaan yhtään kersaa, koska haluan elää elämäni ilman noita elämänpilaajia.
Olet kenties hieman empatiakyvytön. On eri asia ei-tykätä jostain, kun inhota, haistatella ja katkaista välejä lapsia hankkiviin.
Mutta no, tämä on taas yksi näistä tuhannesta "lapset on kauheita" -provoja.
Sama. Varsinkin söpöstelevät, sössöttävät pikkutytöt ärsyttää. Minulla oli pas ka lapsuus mutta tieto siitä ei vähennä kylläkään ärsytystäni.
Lapset ovat aivan hirveitä. Pilaavat mahdollisuuden merkitykselliseen elämään.
Jos tämä on aito kokemus, kyllähän tuo on ihan selkeä tapaus: kun olit lapsi, sinua pidettiin etovana, vastenmielisenä haittana vanhempiesi elämälle.
Aivosi on ohjelmoitu toistamaan samaa arvomaailmaa. Jos olet onnekas, saat kokea elämässäsi rakkautta, jolloin lapsuuden haavat alkavat paljastua.
Tästä sitten alkaa pitkä tie kohti kykyä rakastaa itseään ja sitten toisia.
Jos et käy tätä tietä, saatat päätyä esim riippuvuuksien kanssa ongelmiin yms. Kannattaisi lähteä korjaamaan tilannetta per heti. Ehdit vielä paljon.
Olen pahoillani puolestasi.
Minäkään en enää todellakaan halua omia lapsia sen jälkeen kun olin päiväkodissa töissä :D miksi ihmeessä pilata oma elämä kaikin puolin hankkimalla lapsia, varsinkaan nuorena
En tykkää minäkään ja kun ne eivät tottele yhtään mitään. Jonkun vauvan syöttäminen oksettaa kun se kakara heittelee ruokaa pitkin seiniä ja pulauttelee ulos oksennusta ja heittelee ruokaa matoille ja seinille.
Ihoan niiden rääkymistä ja seuraavaksi kiljuntaa. Katkasin välit lapsuuden ajan kavereihin väleihin kun he alkoivat tehtailemaan kakaroita eivätkä ne tajunneet että ihnhosin niiden kakaroita.
Mun kotiani ei sotketa sillä olen Hyasintti Buketti tyyppinen hygieenikko joka rakastan olla puhtaassa kodissa eikä missään sikalassa.
Hyvin pinnallista on todeta jotain täysin tunteisen vallassa. Miksi ihmettelet koko asiaa, jos se on niin selkeä? Miksi kysyt tämän kysymyksen, siinä suurin ongelmasi. Yritä ensin selvittää se, niin pääset eteenpäin.
Et saa mitään aikaiseksi elämässä, jos et kyseenalaista asioita. Valitettavasti pitää alkaa miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on aito kokemus, kyllähän tuo on ihan selkeä tapaus: kun olit lapsi, sinua pidettiin etovana, vastenmielisenä haittana vanhempiesi elämälle.
Aivosi on ohjelmoitu toistamaan samaa arvomaailmaa. Jos olet onnekas, saat kokea elämässäsi rakkautta, jolloin lapsuuden haavat alkavat paljastua.
Tästä sitten alkaa pitkä tie kohti kykyä rakastaa itseään ja sitten toisia.
Jos et käy tätä tietä, saatat päätyä esim riippuvuuksien kanssa ongelmiin yms. Kannattaisi lähteä korjaamaan tilannetta per heti. Ehdit vielä paljon.
Olen pahoillani puolestasi.
Mistä sitä rakkautta voisi tilata häh?
Ei lapsista ole mikään pakko tykätä. Tämä on vapaa maa.
Karmein ääni maailmassa on se, kun joku herranterttu parkuu. Hyi hitto!
Onneksi nykyään on monia lapsivapaita paikkoja.
Nykyajan lasten käytös on suurimmaksi osaksi niin hirveää, etten ihmettele, jos joku ei niiden seuraa kaipaa. Mammat vielä äitihormoneissaan kuvittelevat, että kaikki ovat ihastuksissaan heidän rääkyvistä pennuistaan.
Huh, ei tosiaankaan.
Minä taas en ole koskaan pitänyt aikuisista, jotka ovat kuin lapsia. Se se vasta kurja näky onkin.
Haluavat käyttää koko 75 vuotta vain itseensä. Antaa planeetan mennä, kunhan minä saan tehdä kuten haluan.
Yhteiskunnan tuleekin ”teilata” tällaiset ihmiset, koska he kieltäytyvät kasvamasta aikuisiksi. Mitä hyötyä on aikuisista, jotka eivät siirrä elämäntaitojaan eteenpäin.
Ajatelkaa työpaikkaa, jossa puolet porukasta ilmoittaa etteivät halua auttaa uusia työntekijöitä. Eivät KOE sitä mukavaksi puuhaksi.
Sitten jäljelle jääneet saavat tehdä entistä enemmän, koska osa kieltäytyy NORMAALEISTA vastuista.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pinnallista on todeta jotain täysin tunteisen vallassa. Miksi ihmettelet koko asiaa, jos se on niin selkeä? Miksi kysyt tämän kysymyksen, siinä suurin ongelmasi. Yritä ensin selvittää se, niin pääset eteenpäin.
Et saa mitään aikaiseksi elämässä, jos et kyseenalaista asioita. Valitettavasti pitää alkaa miettimään.
Varmaan siksi kun kaikkien pitäisi tykätä lapsista ja haluta liuta niitä! Sun pitää tehdä niitä tai olet epänormaali jos et jostaisn syystä tee. Mulle koitettiin sanoa ettet ole yhteiskuntakelpoinen jos et tee kararoita ja ihan sama teetkö lastenkotiin niitä mutta kaikkein pahinta on jos et tee ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan lasten käytös on suurimmaksi osaksi niin hirveää, etten ihmettele, jos joku ei niiden seuraa kaipaa. Mammat vielä äitihormoneissaan kuvittelevat, että kaikki ovat ihastuksissaan heidän rääkyvistä pennuistaan.
Huh, ei tosiaankaan.
Minua ärsyttää ihan kaikenlaiset lapset, ei vain huonosti käyttäytyvät. Ärsyttää kun ne saa kaiken valmiina. Minä en ikinä saanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on aito kokemus, kyllähän tuo on ihan selkeä tapaus: kun olit lapsi, sinua pidettiin etovana, vastenmielisenä haittana vanhempiesi elämälle.
Aivosi on ohjelmoitu toistamaan samaa arvomaailmaa. Jos olet onnekas, saat kokea elämässäsi rakkautta, jolloin lapsuuden haavat alkavat paljastua.
Tästä sitten alkaa pitkä tie kohti kykyä rakastaa itseään ja sitten toisia.
Jos et käy tätä tietä, saatat päätyä esim riippuvuuksien kanssa ongelmiin yms. Kannattaisi lähteä korjaamaan tilannetta per heti. Ehdit vielä paljon.
Olen pahoillani puolestasi.
Mistä sitä rakkautta voisi tilata häh?
Etsivä löytää. Aikansa kun lattialla mesoaa niin joutuu nousta ylös ja miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ole koskaan pitänyt aikuisista, jotka ovat kuin lapsia. Se se vasta kurja näky onkin.
Haluavat käyttää koko 75 vuotta vain itseensä. Antaa planeetan mennä, kunhan minä saan tehdä kuten haluan.
Yhteiskunnan tuleekin ”teilata” tällaiset ihmiset, koska he kieltäytyvät kasvamasta aikuisiksi. Mitä hyötyä on aikuisista, jotka eivät siirrä elämäntaitojaan eteenpäin.
Ajatelkaa työpaikkaa, jossa puolet porukasta ilmoittaa etteivät halua auttaa uusia työntekijöitä. Eivät KOE sitä mukavaksi puuhaksi.
Sitten jäljelle jääneet saavat tehdä entistä enemmän, koska osa kieltäytyy NORMAALEISTA vastuista.
Hajoa kakaroihisi 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä on aito kokemus, kyllähän tuo on ihan selkeä tapaus: kun olit lapsi, sinua pidettiin etovana, vastenmielisenä haittana vanhempiesi elämälle.
Aivosi on ohjelmoitu toistamaan samaa arvomaailmaa. Jos olet onnekas, saat kokea elämässäsi rakkautta, jolloin lapsuuden haavat alkavat paljastua.
Tästä sitten alkaa pitkä tie kohti kykyä rakastaa itseään ja sitten toisia.
Jos et käy tätä tietä, saatat päätyä esim riippuvuuksien kanssa ongelmiin yms. Kannattaisi lähteä korjaamaan tilannetta per heti. Ehdit vielä paljon.
Olen pahoillani puolestasi.
Mistä sitä rakkautta voisi tilata häh?
Etsivä löytää. Aikansa kun lattialla mesoaa niin joutuu nousta ylös ja miettiä.
Eli?
On helpompi ymmärtää, jos lapsiin on pelkästään neutraali, välinpitämätön suhtautuminen, mutta suoranainen inho on jotain muuta. Minustakin olisi kiinnostavaa tietää, mikä syy siihen on. Jotain omaan lapsuuteen liittyvää ehkä?
Voi olla ettei kaikilla ole sitä "geeniä", joka saa pitämään lapsista, mutta voiko suoranainen lapsiviha kuitenkaan olla geeneissä? Evoluution kannalta ajatellen se ei kuulosta kovin helposti leviävältä ominaisuudelta.
Onko sulla joku trauma? Millainen oli oma lapsuutesi? Kannattaisi selvittää asia, käy varmaan aika raskaaksi tuollainen lasten inhoaminen.