Mitä kuritusta sinä olet saanut vanhemmiltasi, syntymävuotesi?
Ja onko se sinusta ollut silloin ymmärrettävää? Miksi se on nykyään kiellettyä?
Itse olen syntynyt 1976 ja sain isältäni piiskaa koivunoksalla sekä vyöllä. Olin esim.valehdellut. Äidiltä sain tukkapöllyä - ihan pienestäkin teosta. Olin katkera kauan, en koskaan voisi tehdä omille lapsilleni niin. En osaa itse sanoa oliko se silloin oikein.
Kommentit (132)
1977. Äitini on väittänyt että minua ei ole kuritettu, mutta se ei pidä täysin paikkaansa, muistan kolme kertaa kun isä kävi suuttuneena vähän käsiksi. Kerran ravisteli, kerran kaatoi maahan ja kerran löi kevyesti rintaan. Muutaman luunapin olen saanut pienenä, mutta niitä en koskaan pitänyt kurituksena.
Lieviä juttuja verrattuna monen muun kokemukseen, kävimme usein sukulaisperheen mökillä ja niiden poikaa kuritettiin sitten enemmän. Se ei ainakaan tehnyt hänestä tottelevaisempaa, vaan se lisäsi kapinointia. Käytösnumero oli joskus kuutonen ja hän tappeli kerran opettajankin kanssa.
Olen - 92 syntynyt ja tukkapöllyä tuli milloin mistäkin. Isä myös löi kaikella sellaisella mistä ei jäänyt jälkeä esim. Jollain paidalla löi "kunnes meni viesti perille".
Henkinen väkivalta oli myös osana joka päiväistä elämää vanhempien osalta.
-88.
Lukittiin ulos jäähylle.
Pepulle läpsimistä.
Tukkapöllyä.
Ei ollut ruumiillista kuritusta, rajat oli kuitenkin. Vanhemmat hyviä ja asiallisia. Lapsia oli monta. Vähän aikaa sitten toinen vanhempi sanoi, että olin kamalin kaikista lapsista. Olen 50v.
Yhteys vanhempiin loppui saman tien. Valehdelleet koko ikäni.
1984
Remmistä, tukkapöllyä ja sit vanhempana uhkailua milloin milläkin, en tiedä mitä olisivat toteuttaneet.
Nykyään ei olla väleissä ja itsellä ei ole lapsia.
Tukkapöllyä, luunappeja, korvasta nostamista ja remmiä persuksille sillä solkipäällä. Kurittaja oli isäni, joka on jo kuollut. Nainen 1967.
Tukkapöllyä, luunappeja ja vähän risulla kintuille. Kaikki tuli aiheesta eikä ole jäänyt mitään traumoja eikä katkeruutta. Syntymävuosi 1965
1967 - en minkäänlaista, vanhempani eivät uskoneet ruumiilliseen kurittamiseen, eikä meitä lapsia koskaan piiskattu tai muutenkaan pahoinpidelty fyysisesti eikä henkisesti. Siitä huolimatta me kaikki elimme hyvin normaalin lapsuuden ja nuoruuden murkkuikineen ja uhmineen. Kaikista tuli vieläpä kunnollisia kansalaisia ja veronmaksajia. Hyväksyin ja hyväksyn edelleen heidän kasvatusmetodinsa ja olen jatkanut sitä omiin lapsiini.
Vm 1974 ja aivan häiriintynyt perhe jossa isä kuritti jatkuvasti ja yllättäen ilman syytä, vain omaa kiukkuaan ja stressiään purkaen.
Nyrkkiä, potkuja, tukistamista, nälässäpitoa, ulos lukitsemista, vessakäyntien kieltämistä, kaikella hakkaamista (risu, remmi, halko, mattopiiska, mittanauha, harjanvarsi, suksisauva, sähköjohto).
Välit erittäin jäiset näin aikuisena ja luonnevika isä on keksinyt syyksi sen että ei hakattu tarpeeksi! Eli minusta tuli uppiniskainen ja kiittämätön ja kaikki olisi toisin kun vaan olisivat ymmärtäneet hakata ENEMMÄN.
Ehkä olis kannattanut kokeilla olla hakkaamatta OLLENKAAN.
-76 ja piiskaa per. seelle monen monituista kertaa ja joka ikinen ansaitusti. Välit ovat erinomaiset tänäkin päivänä.
Tukkapöllyä ja luunappeja. Oltiin veljen kanssa aika villejä ja jos ei sana tehonnut, alkoi "karhu kävelemään sammalikossa".
Ei tullut koskaan ennakoimatta tai aiheetta sapiskaa, ei jäänyt traumoja.
Olen syntynyt -71
Remmiä, niskavilla tukistusta, kerran metalli saunakauhasta kunnolla selkään.
Opettajalta sorminippuria ala-asteella päähän.
M -1974
Tukkapöllyä äidiltä silloin tällöin. Isältä en sitäkään. Isän ei tarvinnut kun katsoa ankarasti niin kaikki me sisarukset toteltiin :D. Syntynyt 1978.
En mitään. Olen hyvin vapaan kasvatuksen hedelmä ja jälkeenpäin olen todennut, että onneksi olen jo teininä ollut sieltä rauhallisemmasta päästä, eikä mitään erityisen idioottimaista oo touhuiltu. Tiedän muita saman ikäisiä, jotka todellakin tarvitsivat ihan perussääntöjä, kotiintuloaikoja ymv. paljon enemmän ja ovat saaneet tukkapöllyä, luunappeja ja ehkä jopa selkäänsä. Olen syntynyt -96.
1986. Ei mitään fyysistä kuritusta koskaan, eikä edes kotiarestia. Mutta huutoa ja raivoamista kyllä tuli, jos vanhemmat olivat pettyneitä meihin lapsiin. Pelkäsin lapsena isääni ja tämän raivokohtauksia.
Isävainaa nakkasi kerran kivellä päähän. En edelleenkään ymmärrä, miten se saattoi osua liikkuvaan polkupyöräilevaän maaliin n. 15 metrin päästä. 70-luvulla.
Kotiarestia, pelikieltoa, en saa viikkorahaa, aikaisempi kotiintuloaika, puhelimesta netti pois. Oon syntyny 2007.
Niskavilloista tukistettiin, aika harvoin kuitenkin.
-96
Koivuniemen herraa kintuille kun emme rauhoittuneet veljeni kanssa nukkumaan. Olimme 4 ja 5.
Tukkapöllyä useinkin. 1959.