Lue keskustelun säännöt.
Mitä kuritusta sinä olet saanut vanhemmiltasi, syntymävuotesi?
14.07.2019 |
Ja onko se sinusta ollut silloin ymmärrettävää? Miksi se on nykyään kiellettyä?
Itse olen syntynyt 1976 ja sain isältäni piiskaa koivunoksalla sekä vyöllä. Olin esim.valehdellut. Äidiltä sain tukkapöllyä - ihan pienestäkin teosta. Olin katkera kauan, en koskaan voisi tehdä omille lapsilleni niin. En osaa itse sanoa oliko se silloin oikein.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Te ketä pieksettiin aiheetta ja kohtuuttomasti ja jolle ON jäänyt traumoja: oletteko tekemisissä vanhempienne kanssa?
Itse en ole, yli 15v ollut välit poikki. Anteeksi en anna eivätkä tietenkään aio pyytääkään, koska kiistävät kaiken tapahtuneen.
En juurikaan ole tekemisissä. Vanhemmat selittävät valemuistoista, mikä on todella loukkaavaa. Mielenterveydelleni on parempi etten tapaa vanhempiani säännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2001, lyömistä, tukistamista, kuristamista, pakolla sylissä pitämistä, kylmälle parvekkeelle ja pimeään vaatehuoneeseen lukitsemista välillä ilman mitään syytä. lisäksi jatkuva huuto ja haukkuminen. koulussa lievästi väkivaltainen ja epäreilu opettaja. en luota auktoriteetteihin enkä halua lapsia koska pelkään että kohtelisin heitä samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Luunappeja otsaan, avokämmenellä poskelle, vyöllä paljaalle takamukselle, hiuksista repimistä ja vaatteista kiinni ottamista ja lattialle heittämistä. Mitä vain, mistä ei jäänyt päälle päin selkeitä jälkiä. Syntymävuosi 1989. Ei tietenkään ollut oikein eikä hyväksyttävää, kun sitä kaikkea tuli riippumatta siitä, mitä tein tai jätin tekemättä. Muutuin näkymättömäksi ja äänettömäksi. Omia lapsia en tee, mutta jos minulla olisi lapsia, en koskaan satuttaisi heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiuksista vedettiin aina, kun vanhemmilla alkoi pinna kiristyä. Joskus nostettiin rajusti seinälle hiuksista. Suun pesua saippualla ja muutaman kerran tuli piiskaa.
En hyväksy enkä ikinä kohtelisi lapsia noin, mutta omassa lapsuudessa se oli niin normaalia, etten oikein hahmota mitään kaltoinkohtelua tapahtuneen.
-92
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Ymmärtääkseni vyö on ruumiillisen kurituksen tavoista turvallisin. Leveä vyö jakaa voiman isolle alueelle (toisin kuin risu tai keppi), jolloin ei tule haavoja ja pepussa ei ole mitään rikki meneviä luita, joten vyöllä saatiin hetkellisesti aikaan kipua ilman (fyysisiä) vaurioita. Siksi kai on ollut suosittu kurituskäytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Ymmärtääkseni vyö on ruumiillisen kurituksen tavoista turvallisin. Leveä vyö jakaa voiman isolle alueelle (toisin kuin risu tai keppi), jolloin ei tule haavoja ja pepussa ei ole mitään rikki meneviä luita, joten vyöllä saatiin hetkellisesti aikaan kipua ilman (fyysisiä) vaurioita. Siksi kai on ollut suosittu kurituskäytäntö.
Kuulostaa kuitenkin aika, noh, kidutukselta! Miltä se oikeasti tuntui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Ymmärtääkseni vyö on ruumiillisen kurituksen tavoista turvallisin. Leveä vyö jakaa voiman isolle alueelle (toisin kuin risu tai keppi), jolloin ei tule haavoja ja pepussa ei ole mitään rikki meneviä luita, joten vyöllä saatiin hetkellisesti aikaan kipua ilman (fyysisiä) vaurioita. Siksi kai on ollut suosittu kurituskäytäntö.
Olet väärässä, vyöllä hakattiin raivona hirveät ruhjeet ja kudosvauriot, viikkoja kestäneet mustelmat ja verinaarmut, istuminen ja kävely mahdotonta muutamaan päivään. Solkipää teki sitten vielä pahemman jäljen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luunappia ja tukkapöllyä muistan saaneeni mutten usein. Syntynyt 1994
1990 olen syntynyt ja kerran on äiti tukistanut, kun olin teini-ikäinen. Riitaa tuli niinkin vakavasta asiasta kuin että kumpi saa valita telkkarikanavan. Hieman eskaloitui riita, hah.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Ymmärtääkseni vyö on ruumiillisen kurituksen tavoista turvallisin. Leveä vyö jakaa voiman isolle alueelle (toisin kuin risu tai keppi), jolloin ei tule haavoja ja pepussa ei ole mitään rikki meneviä luita, joten vyöllä saatiin hetkellisesti aikaan kipua ilman (fyysisiä) vaurioita. Siksi kai on ollut suosittu kurituskäytäntö.
Olet väärässä, vyöllä hakattiin raivona hirveät ruhjeet ja kudosvauriot, viikkoja kestäneet mustelmat ja verinaarmut, istuminen ja kävely mahdotonta muutamaan päivään. Solkipää teki sitten vielä pahemman jäljen.
Ei se kaikilla tuollaista ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran tukkapöllyä, luunappeja ja vyöstä perseelle. Ei tuosta mitään kaunoja jäänyt vanhempia kohtaan, mutta ei todellakaan selity että se oli sitä aikaa. Kuitenkin oli jo rangaistava teko, vaikkakin yleistä oli kaveripiirissäkin. Syntynyt 1993.
Miksi tuo vyö on ollut niin suosittu kuritustapa? Kuulostaa niin brutaalilta. Vai eikö se sitten ollut niin kamalaa kuin miltä vaikuttaa, kun on ollut niin yleistä?
En tiedä kultaako aika muistot enkä ole ihan täysin varma, että pelotteliko isä enemmän vyöllä. Mutta ei se niin pahalta kuulosta omissa muistoissa MUTTA ei todellakaan oikea tie kasvatukseen. Ei silloin eikä varsinkaan nyt.
Ymmärtääkseni vyö on ruumiillisen kurituksen tavoista turvallisin. Leveä vyö jakaa voiman isolle alueelle (toisin kuin risu tai keppi), jolloin ei tule haavoja ja pepussa ei ole mitään rikki meneviä luita, joten vyöllä saatiin hetkellisesti aikaan kipua ilman (fyysisiä) vaurioita. Siksi kai on ollut suosittu kurituskäytäntö.
Olet väärässä, vyöllä hakattiin raivona hirveät ruhjeet ja kudosvauriot, viikkoja kestäneet mustelmat ja verinaarmut, istuminen ja kävely mahdotonta muutamaan päivään. Solkipää teki sitten vielä pahemman jäljen.
Ei se kaikilla tuollaista ollut.
Ei tietenkään, mutta joillain oli. Mitä luulet jääkö pahempi trauma raivohakkaamisesta vai leikkiläpsäisystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istuttamista rappusilla puolipukessa, vessaan (joka oli siis pieni ja ikkunaton) telkeämistä, remmiä takamukselle ja reisille, tukkapöllyä, huutamista. Tähän osallistuivat myös toiset isovanhemmat.
Olin se luonnevikainen, jääräpäinen kiltin tytön irvikuva, jota sai ja piti rangaista. No eihän tuo mitään auttanut, päin vastoin olin täynnä vihaa ja teini-iässä ajauduin usein mukaan tappeluihin , milloin ikätovereiden kanssa ja milloin opettajan. Luokkakaverit muistavat varmaan loppuelämänsä, kun painin enkunopen kanssa luokan lattialla ja lopulta kolme opettajaa piteli minua...
Aikuisena sain sitten ADHD diagnoosin. 1978 olen siis syntynyt. Välit äitiini ovat huonot , tuli vanhalla iällä kunnolla uskoon ja pitää itseään hurskaana, viattomana vanhuksena jonka ainoa lapsi ilkeyttään ei pidä yhteyttä. Isäni on kuollut, kuolemaansa asti koetti käydä minuun käsiksi kunnes fyysiset voimat heikkenivät ja siirtyi henkiseen väkivaltaan. Lopulta eräänä päivänä jätin ukon rähjäämään Kelalle, ajoin kotiin enkä mennyt enää käymään tai vastannut puheluihin. 2kk myöhemmin äiti soitti ja käski sairaalaan jos tahdon vielä isäni elossa nähdä. Sanoin etten todellakaan halua.
Luunappia, tukkapöllyä, sormille napauttamista. Myös väkivallalla uhkailua ja erityisesti hylkäämisellä uhkailua. Koen, että kaikki on ollut väärin ja olen niistä jonkin verran kärsinyt. Olen kurittanut omaa lastani, ennen kuin tajusin hakea apua tilanteeseeni ja lopettaa väkivallan sukupolvisen ketjun. Omat vanhempani edelleen vähättelevät kuritustaan, eivät koe sen olleen väärin.
-87 syntynyt
Sain piiskaa risulla ja vyöllä. Ei tuntunut missään. Kotiaresti oli pahin rangaistus.
Useimmiten tukkapöllyä/korvasta vetämistä ja pientä näpäyttämistä. Muistan äitini kopsauttaneen kengällä päähän, kun en rauhoittunut :D Joskus kans laitettiin väkisin ulos rauhottumaan ja nahkaremmistä saatiin takamukselle isältä, mutta onneksi sitä tapahtui harvoin.
En ole saanut mitään traumoja näistä. Rakastan silti vanhempiani, vaikka he käyttivät fyysistä kuritusta.
Olen syntynyt 1995.
Ihan käsittämätöntä, kuinka yleistä piiskan käyttö on ollut suomalaisissa kodeissa vielä 80- ja 90-luvuilla, vaikka se oli jo tuolloin laitonta! Tekopyhyyden huippu lyödä lasta jonkun ajattelemattomuuden tai huolimattomuuden takia, kun samalla itse rikkoo Suomen lakia. Tuollaisille vanhemmille ei heru minulta tippaakaan ymmärrystä.
Meidän kotona ei luojan kiitos piiskattu, mutta parhaan ystäväni kotona kyllä, ja nimenomaan sellaisella kylmän rauhallisella sadistisella tyylillä. Vieläkin menee kylmät väreet, kun muistan kaverini kertomukset kurituksista, joita hän sai. Kerran olin heillä yökylässä, kun kaverini veli tuli myöhässä kotiin. Veli komennettiin huoneeseensa ja kaverin isä meni sinne perässä vyön kanssa. Sitten sieltä alkoi kuulua huutoa ja lyöntejä. Olin ihan kauhuissani enkä saanut sinä yönä unta.
Lasten lyöminen on kuvottavaa. Ja mitä hyötyä siitä on? Kaveriani piiskattiin mm. huonoista arvosanoista, joten hän stressasi kokeita aivan paniikissa ja kärsi pitkään itsetunto-ongelmista. Myöhemmin on sitten käsitellyt näitä traumojaan terapiassa.
1968.
En mitään, koskaan. Minulla olikin hippivanhemmat.
-86 syntynyt ylempää jatkaa. En ole väleissä äitini kanssa, hän ei koskaan myöntänyt minuun kohdistamaansa väkivaltaa, vaan vetosi edelleen minun olevan mielisairas, joka keksi kaiken.