Lue keskustelun säännöt.
Asiantuntija: "lihavuutta pitäisi hoitaa laeilla ja säädöksillä"
13.07.2019 |
Pari otetta asiantuntijan, Pertti Mustajoen, kirjoituksesta:
"SUOMALAISIA on vuosikymmenien ajan yritetty kannustaa terveellisempään syömiseen. Vuodesta 1985 maassa on ilmestynyt viisi ravitsemussuositusta. Niiden lisäksi on ollut monia kampanjoita terveellisen ruoan puolesta. Ylipainoisten määrän jatkuva nousu osoittaa, etteivät neuvonta ja valistus ole kyenneet estämään väestön lihomista.
Päättäjämme ovat usein reagoineet hienolla tavalla tilanteissa, joissa yhteiskunnallinen kehitys on johtanut kansalaisten hyvinvoinnin vaarantumiseen. Loistava esimerkki on 1970-luvulla alkanut kehitys, jonka ansiosta Suomen liikennekuolemat vähenivät murto-osaan aiemmasta. Silloin oivallettiin, ettei turvallisuutta voida merkittävästi parantaa opettamalla autoilijoita ajamaan paremmin. Laadittiin lakeja ja säädöksiä – nopeusrajoitukset, turvavyöpakko, promillerajat, talvirengaspakko ja niin edelleen –, joita pääasiassa saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestämme.
Suomessa lihavuusepidemiaa on heikolla menestyksellä yritetty nujertaa opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” nykyisessä lihottavassa ruokamaailmassa. Missään muussakaan maassa väestöön suunnatut kampanjat eivät ole estäneet väestöä lihomasta. Mikseivät päättäjämme ole ryhtyneet laeilla ja säädöksillä ohjaamaan syömistottumuksia vähemmän lihottavaan suuntaan?"
"LIHOTTAVIEN elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää laeilla ja säädöksillä. Monissa maissa tähän on jo ryhdytty. Kohteina ovat sokeripitoiset virvoitusjuomat ja tarpeettomat energiatiheät elintarvikkeet, kuten makeiset ja perunalastut, joiden hintaa on tuntuvasti nostettu. Myös roskaruoan mainostamista lapsille on rajoitettu.
Lihavuuden torjuntaan on ryhdyttävä myös Suomessa, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus parempaan elämään. Lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen verotuksella ja säädöksillä ei maksa mitään. Päinvastoin, viisailla verotusratkaisuilla valtion tulot saattavat kasvaa. Ajan mittaan lihavuussairauksien väheneminen keventäisi terveydenhuoltomme kuluja." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006172258.html?utm_campaign=tf-HS&u…
Asia tulee vissiin yllätyksenä Pertille, mutta esim. minun ylipainoni ei ole tullut syömällä sipsejä ja karkkia ja juomalla sokerilimsaa (juon lightia). Ylipainoni on tullut syömällä ihan liikaa normaalia kotiruokaa, leipää reiluine päällisineen jne. Olenkin nyt tehnyt elämäntapamuutoksen, jonka ansiosta paino on lähtenyt laskemaan. Aika yksisilmäistä asiantuntijalta olettaa, että kunhan limsoja ja karkkia sun muita verotetaan ja niistä laaditaan säädöksiä, niin ylipaino saadaan hallintaan. Jos ylipainoisella ei ole motivaatiota muuttaa elämänsä suuntaa, ei sitä ulkopuolelta tuleva pakkokaan muuta millään.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat kasautuu samaan sakkiin. Eli on niukasti rahaa, joka käytetään tupakkaan, kaljaa/sidukkaan ja halpoihin epäterveellisiin eineksiin ja herkkuihin. Ei ole osaamista eikä kiinnostusta ostella jotain sesonkijuureksia. Halpa merkin ranskispussi ja nakkipaketti lähtee parilla eurolla. Ei ole rahaa maksaviin harrastuksiin, saati sitten verkkareihin ja lenkkareihin. Elämä on parvekkeella polttelua, netissä istumista ja lähikaupassa käymistä.
Aikamoista yleistystä. Minä en esimerkiksi juo alkoholia lainkaan, en polta tupakkaa, en syö eineksiä lainkaan ja herkkujakin nykyään kohtuudella (ja maksimissaan kerran viikossa). Olen kasvissyöjä. Rahaa on myös verkkareihin ja lenkkareihin. Korkeakoulutettukin olen. Siitä huolimatta minulla on ylipainoa. Kroonisista sairauksista löytyy kilpirauhasen vajaatoiminta.
Tai pikemminkin juuri SIKSI sinulla on ylipainoa. Kasvissyönti ajaa elimistön puutostilaan kun ravinto on köyhää. Keho kerää läskiksi kaiken saamansa ruuan nälänhädässään.
Kasvikset ja esim marjat ovat kyllä maailman ravinteikkaita ruokia.
-eri
Aivan niin, sellaiselle, joka on luonnostaan kasvissyöjä, ihminen sitä ei ole.
Ihminen on alkujaan kasvisyöjä. Kun on alettu syödä lihaa, keho on hitaasti tottunut siihen ja ihmisestä tuli sekasyöjä. Se tarkoittaa että ihminen VOI syödä sekä kasvisruokaa että lihaa, ei sitä että on PAKKO syödä lihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mikä olisi tälle ongelmalle optimaalinen ratkaisu, mutta se on tosi kuin vesi että iso osa suomalaisista on ylipainoista kansaa. Asun itse Espanjassa ja täällä on oikeasti todella harvinaista nähdä ylipainoisia nuoria aikuisia ja suurin osa keski-ikäisistäkin on ihan normaalipainon rajojen sisällä. Omat paikalliset ystäväni (20-30-vuotiaita naisia sekä miehiä) kuitenkin tuntuvat syövän tosi paljon, mutta olen tullut siihen tulokseen, etteivät he syö paljon, vaan usein. Muutaman tunnin välein syömisen lisäksi espanjalainen elämäntyyli on olla liikkeessä koko ajan - esim. eräs ystäväni herää aikaisin, käy aamulla rannalla tai kaupungilla tapaamassa ystäviä, suuntaa iltapäiväksi töihin ja käy vielä illalla shoppailemassa tai jossain muussa riennossa. Espanjalaiset pysyy hoikkina nimenomaan tuon aktiivisen elämäntyylin aiheuttamn hyötyliikunnan avulla, kun taas monen suomalaisen elämäntyyli on paljon passiivisempi: istutaan kotona Netflixin ääressä ja ollaan puhelimella. Kyllähän siinä löysistyy, vaikkei vetäisikään sitä sipsipussia per päivä.
Ja itse en siis todellakaan ole espanjalaisten kaltainen menevä ”sata rautaa tulessa”-tyyppi, joten yritän keksiä vaihtoehtoisia keinoja pitää paino normaalin rajojen sisäpuolella :D Mutta mielestäni mielenkiintoinen huomio ja ulkomailla asuessa on kyllä avautunut suomalaisten ylipaino-ongelma ihan uudella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta puuttuu lakeja ja säädöksiä! Vaadimme lisää! Lisää! LISÄÄ!
JA VEROJA ! Niitäkin täällä on AIVAN liian vähän, vaadimme lisempää niitä. Haluamme päästä kääntämään rupiset kukkaromme ja taskumme nurin, suorastaan vaadimme sitä.
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen kouluihin pitäisi saada liikuntaa joka päivälle väh. 2h.
Tässä olet oikeassa. Minusta tässä asiassa voitaisiin mennä amerikkalaiseen malliin, jossa koulupäivän jälkeen lapsille on erilaisia harrastuskerhoja, liikuntaakin tarjolla vaikka kuinka montaa eri lajia. Lasten tulisi harrastettua mielekästä liikuntaa, eikä heidän tarvitsisi olla yksin kotona pitkiä iltapäiviä. Lisäksi vanhempien ei tarvitsisi käyttää koko iltaa kuskaten lapsia harrastuksesta toiseen. Win-win.
Kaikki pitäisi tapahtua pienin askelin. Jos olet tottunut syömään 3000kcal päivässä ja sitten ravitsemusterapeutti lätkäisee 1200kcal listan, niin sitä jaksaa noudattaa pari päivää ja sitten toteaa, että tämä paskaa ja palaa vanhaan. Ensin pitäisi vaikka totutella pienentämään annoksia ja sen jälkeen vähitellen järkeistää lautasen sisällön laatua jne.
Lisäksi terapeutti käskee syömään vähärasvaista lihaa, vähärasvaista kalaa, vähärasvaisia leikkeleitä, vähärasvaista juustoa, täysjyväpastaa...kas kas: nämä tuotteet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia. Vähävarainen henkilö ostaa sitten niitä rasvaisempia, jotka ovat halvempia. Tässä yhteydessä en halua esitelmää siitä kuinka halvalla saa kasviksia. Ne ovat hyvä lisä, mutta sekasyöjä haluaa syödä muutakin. Tässä kohtaa voitaisiin muuttaa hinnoittelua niin, että vähärasvaisten hintaa laskettaisiin ja rasvaisten nostettaisiin. Tarvittaessa valtio voisi subventoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut ovat aina niin kapea-alaisia. Esim. jos ihminen ei saa riittävästi kunnon unta, se pidemmän päälle vaikuttaa painoon nostavasti. Lihavuus on monien eri asioiden summa ja siihen kun vielä lisätään jokaisen ihmisen yksilöllisyys, ei yleispätevää laihdutus- taikaa ole olemassakaan.
Sellainen yleispätevä taika on olemassa! Kun ei syö liikaa on mahdotonta lihoa. Läski kun ei voi syntyä tyhjästä. Se on aina lähtöisin ravinnosta.
Itse asiassa olet väärässä. Vai miten selität sen että tiettyjen sairauksien oireisiin kuuluu lihominen tai laihtuminen - ihan riippumatta ruokavaliosta?
Jos sairaus tai lääkitys lisää ruokahalua, ruokavalioon on tehtävä muutos, jos haluaa välttyä lihomiselta. Se muutos ei tarkoita ruuan vähentämistä, vaan koostumuksen muuttamista.
Lääkkeitä tai sairauksia on aivan turha syyttää ylipainosta, koska syöty ruoka on ainoa, joka painoon vaikuttaa.
Joskus sitä todella toivoo, että Siperia opettais.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkeehän sen kaupassa
Laskekaa hyllymetrit
- olutta ja siideriä
- makeisia ja sipsejä
- limua
verratkaa hevi-osastoon ja miettikää mikä suhdeluku pitäisi olla.
Sitten voi miettiä sitäkin, säilyykö hevi-osaston tuotteet yhtä pitkään mitä alkoholi, sipsit ja makeiset.
Paha sanoa, perjantaina on helposti sipsihylly tyhjänä ja olutkin käy vähiin. HeVi sen sijaan...
Sanoisin siis että pysyvät hyllyssä pidempäänkin kuin nuo em. tuotteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta roskaruuan ja muiden herkkujen verokannan nostaminen on loistava idea. Samalla tosin pitää laskea kasvisten ja hedelmien veroa. Itse söisin paljon enemmän kasviksia jos ne olisivat edullisempia (nyt puhun muistakin kuin sipulista, porkkanasta ja perunasta).
Lihavuushan on vahvasti sidoksissa myös koulutustasoon ja sitä kautta yhteiskuntaluokkaan, joten epäterveellisten ruokien hintoja nostamalla vaikutettaisiin alemman yhteiskuntaluokan terveyteen positiivisesti (ennen kuin joku itkee, että tuntee sata lihavaa korkeakoulutettua ja kaksi sataa laihaa tuilla eläjää, niin tästä on olemassa paljon tutkimuksia, googleta).
Esim jos sipsipussi maksaisi vaikkapa 6 euroa, ihmiset ostaisivat sipsejä vain erikoistilanteisiin. Myös pikaruokapaikkojen hintoja pitäisi nostaa ja niihin sisällyttää ympäristökorvaus, koska kertakäyttöroskaa tulee niin paljon ja typerät asiakkaat vielä levittävät roskia kadulle ja luontoon.
Verotus pitäisi kohdistaa ihan kaikkiin energiatiheisiin ruokiin, eli jos kalorien määrä ylittää jonkin tietyn / 100 g, niin silloin vero nousee.
Väärin, energiatiheys ei kerro terveellisyydestä mitään. Terveellisyyttä kun ei mitata kaloreilla.
Ihmisten pitäisi oikeesti syödä runsaskalorista ruokaa, näin ruokamäärät ja ateriontikerrat pysyisi kohtuudessa. Vähäkalorista ruokaa syömällä suu joutuu käymään kaiken aikaa ja nälkä on jatkuvaa.
Mainitsepa joku erittäin energiatiheä, terveellinen ruoka.
Pähkinät, mantelit, siemenet, lohi, oliiviöljy, kaura, bataatit, yms.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitäisi tapahtua pienin askelin. Jos olet tottunut syömään 3000kcal päivässä ja sitten ravitsemusterapeutti lätkäisee 1200kcal listan, niin sitä jaksaa noudattaa pari päivää ja sitten toteaa, että tämä paskaa ja palaa vanhaan. Ensin pitäisi vaikka totutella pienentämään annoksia ja sen jälkeen vähitellen järkeistää lautasen sisällön laatua jne.
Lisäksi terapeutti käskee syömään vähärasvaista lihaa, vähärasvaista kalaa, vähärasvaisia leikkeleitä, vähärasvaista juustoa, täysjyväpastaa...kas kas: nämä tuotteet ovat tuoteryhmänsä kalleimpia. Vähävarainen henkilö ostaa sitten niitä rasvaisempia, jotka ovat halvempia. Tässä yhteydessä en halua esitelmää siitä kuinka halvalla saa kasviksia. Ne ovat hyvä lisä, mutta sekasyöjä haluaa syödä muutakin. Tässä kohtaa voitaisiin muuttaa hinnoittelua niin, että vähärasvaisten hintaa laskettaisiin ja rasvaisten nostettaisiin. Tarvittaessa valtio voisi subventoida.
Ne sun vähärasvaiset on keinoruokaa, jonka rasva on korvattu sokerilla. Joten nälkä on jatkuvaa ja ruokamäärät ei pysy kohtuudessa.
Aidot rasvaiset ruuat pitää nälkää ja ravitsee kehoa, näin ruokamäärä pysyy kohtuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo auttaa minun lihavuuteeni kun voisin jos haluaisin kuluttaa ruokaan useita tuhansia kuukaudessa ilman vaikeutta .
Tuolla Hesarin kommenteissa on pari hyvää pointtia:
- nykyään on jostakin syystä kovin paheksuttavaa puhua itsekurista, vaikka se on tässä lihavuuskeskustelussa kaiken ydin.
- jokaiselle vuosittainen painoindeksin tsekkaus, ja veroprosentti sen mukaan.
Jokohan alkaisi löytyä motivaatiota ja itsekuria syömisten hallintaan, mitä luulet?
Sitten pitäisi kyllä tulla selkeästi isommat maksut myös esim urheiluvammojen hoitamisille.
Eikä mitään pelastuspartioita ( tai miksei omakustannushintaan) vuorikiipeilijöille yms.
Kaikki harrastuksissa esim hevosten
tai moottoriurheilun kanssa tulevat tapaturmat maksetaan itse.
Huviajelulla tulleet autokolarista aiheutuneet kustannukset myös itse maksettaviksi.
Jne jne.
Kun ihminen sairastuu, on lihavuus riskitekijä mutta ei voida varmasti osoittaa että se on ainoa tai edes pääasiallinen syy sairastumiseen.
Siksi lihavuuden verottaminen ei ole yksinkertainen juttu.
Sitä paitsi hyvin vanhaksi elävät ihmiset vievät yhteiskunnan varoja pitkän eläkkeellä elämisen lisäksi viimeisinä raihnaisina vuosina raskaan hoitonsa takia enemmän kuin lihava nuorempana kuollut.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mikä olisi tälle ongelmalle optimaalinen ratkaisu, mutta se on tosi kuin vesi että iso osa suomalaisista on ylipainoista kansaa. Asun itse Espanjassa ja täällä on oikeasti todella harvinaista nähdä ylipainoisia nuoria aikuisia ja suurin osa keski-ikäisistäkin on ihan normaalipainon rajojen sisällä. Omat paikalliset ystäväni (20-30-vuotiaita naisia sekä miehiä) kuitenkin tuntuvat syövän tosi paljon, mutta olen tullut siihen tulokseen, etteivät he syö paljon, vaan usein. Muutaman tunnin välein syömisen lisäksi espanjalainen elämäntyyli on olla liikkeessä koko ajan - esim. eräs ystäväni herää aikaisin, käy aamulla rannalla tai kaupungilla tapaamassa ystäviä, suuntaa iltapäiväksi töihin ja käy vielä illalla shoppailemassa tai jossain muussa riennossa. Espanjalaiset pysyy hoikkina nimenomaan tuon aktiivisen elämäntyylin aiheuttamn hyötyliikunnan avulla, kun taas monen suomalaisen elämäntyyli on paljon passiivisempi: istutaan kotona Netflixin ääressä ja ollaan puhelimella. Kyllähän siinä löysistyy, vaikkei vetäisikään sitä sipsipussia per päivä.
Ja itse en siis todellakaan ole espanjalaisten kaltainen menevä ”sata rautaa tulessa”-tyyppi, joten yritän keksiä vaihtoehtoisia keinoja pitää paino normaalin rajojen sisäpuolella :D Mutta mielestäni mielenkiintoinen huomio ja ulkomailla asuessa on kyllä avautunut suomalaisten ylipaino-ongelma ihan uudella tavalla.
Löydätkö mitään eroa näiden kahden maan väliltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ja tarjoamalla palveluita lihaville. Monen on vaikea laihduttaa. Itselläni ei ole koskaan ollut vaikeuksia pysyä hoikkana, kunnes niveleni tulehtui. Liikkuminen on jäänyt minimiin, koska säryt ovat kovat. Todella vaikea syödä entistä vähemmän ja lihomista tapahtuu, vaikka ruokavalio on terveellinen. Itse tarvitsisin ammattiapua enemmän, niin että joku keksii minulle sopivat keinot. Itseltäni on loppunut äly tässä asiassa.
Ja terveellisen ruuan halventaminen auttaa. Ostaisin kalaa ja hedelmiä, mutta ne on liian kalliita. Kierre on kova, koska liikuntakyvyttömyys on vienyt myös toimeentulon.
Terveellinen ruoka on liian kallista.
Pelkkiä tekosyitä sinulla ja tietämättömyyttä hyvästä ravinnosta. Terveellinen ei suinkaan ole kallista.
Minkäs ikäinen tämä Mustajoki on? Varmaan jo eläkeiässä. En jaksa suhtautua vakavasti tämän asiantuntijan mielipiteisiin.
Luin aikoinaan Mustajoen kirjan ylipainosta. Siitä jäi mieleen, että sokerin syöminen on ok, koska sokerista ei ole mitään haittaa terveydelle. Mustajoen mukaan ainut sokerin haitta on sen vaikutukset hampaisiin.
Pitkään on opetettu, että sokeri on ylipainoiselle ok koska siinä on vähän energiaa verrattuna rasvaan. Sen takia elintarvikkeista poistettiin rasva ja laitettiin sokeria tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mikä olisi tälle ongelmalle optimaalinen ratkaisu, mutta se on tosi kuin vesi että iso osa suomalaisista on ylipainoista kansaa. Asun itse Espanjassa ja täällä on oikeasti todella harvinaista nähdä ylipainoisia nuoria aikuisia ja suurin osa keski-ikäisistäkin on ihan normaalipainon rajojen sisällä. Omat paikalliset ystäväni (20-30-vuotiaita naisia sekä miehiä) kuitenkin tuntuvat syövän tosi paljon, mutta olen tullut siihen tulokseen, etteivät he syö paljon, vaan usein. Muutaman tunnin välein syömisen lisäksi espanjalainen elämäntyyli on olla liikkeessä koko ajan - esim. eräs ystäväni herää aikaisin, käy aamulla rannalla tai kaupungilla tapaamassa ystäviä, suuntaa iltapäiväksi töihin ja käy vielä illalla shoppailemassa tai jossain muussa riennossa. Espanjalaiset pysyy hoikkina nimenomaan tuon aktiivisen elämäntyylin aiheuttamn hyötyliikunnan avulla, kun taas monen suomalaisen elämäntyyli on paljon passiivisempi: istutaan kotona Netflixin ääressä ja ollaan puhelimella. Kyllähän siinä löysistyy, vaikkei vetäisikään sitä sipsipussia per päivä.
Ja itse en siis todellakaan ole espanjalaisten kaltainen menevä ”sata rautaa tulessa”-tyyppi, joten yritän keksiä vaihtoehtoisia keinoja pitää paino normaalin rajojen sisäpuolella :D Mutta mielestäni mielenkiintoinen huomio ja ulkomailla asuessa on kyllä avautunut suomalaisten ylipaino-ongelma ihan uudella tavalla.
Olen samaa mieltä. Itse Italiassa asuvana näen kyllä kuinka suuresti ympäristö vaikuttaa. Suomessa ollaan paljon kotona ja sisällä jo ihan kelien takia. Sisälämpötilat ovat korkeita ja kaikkialle menee bussit tai sitten ei ylipäätään mennä. Julkinen liikenne on kallista ja se johtaa oman auton ostoon ja sitten ei kävellä edes pysäkille asti. Suomen kaupungit ovat pieniä, joten käveleminen niissäkin on pientä verrattuna suurkaupungeissa käveleviin. Ruoka-ajat ovat aina. Ei ole enää lounas tai illallisaikoja, kuten monessa muussa maassa. Mutta ennenkaikkea lapset osatavat itse omat herkkunsa kaupoista. Tätä ei Italiassa näe koskaan. Lapsia yksinään sipsi tai karkkihyllyllä. Samoin tämä naisten alkoholipitoisten juomien juominen. Se on aivan toisissa määrissä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta roskaruuan ja muiden herkkujen verokannan nostaminen on loistava idea. Samalla tosin pitää laskea kasvisten ja hedelmien veroa. Itse söisin paljon enemmän kasviksia jos ne olisivat edullisempia (nyt puhun muistakin kuin sipulista, porkkanasta ja perunasta).
Lihavuushan on vahvasti sidoksissa myös koulutustasoon ja sitä kautta yhteiskuntaluokkaan, joten epäterveellisten ruokien hintoja nostamalla vaikutettaisiin alemman yhteiskuntaluokan terveyteen positiivisesti (ennen kuin joku itkee, että tuntee sata lihavaa korkeakoulutettua ja kaksi sataa laihaa tuilla eläjää, niin tästä on olemassa paljon tutkimuksia, googleta).
Esim jos sipsipussi maksaisi vaikkapa 6 euroa, ihmiset ostaisivat sipsejä vain erikoistilanteisiin. Myös pikaruokapaikkojen hintoja pitäisi nostaa ja niihin sisällyttää ympäristökorvaus, koska kertakäyttöroskaa tulee niin paljon ja typerät asiakkaat vielä levittävät roskia kadulle ja luontoon.
Verotus pitäisi kohdistaa ihan kaikkiin energiatiheisiin ruokiin, eli jos kalorien määrä ylittää jonkin tietyn / 100 g, niin silloin vero nousee.
Väärin, energiatiheys ei kerro terveellisyydestä mitään. Terveellisyyttä kun ei mitata kaloreilla.
Ihmisten pitäisi oikeesti syödä runsaskalorista ruokaa, näin ruokamäärät ja ateriontikerrat pysyisi kohtuudessa. Vähäkalorista ruokaa syömällä suu joutuu käymään kaiken aikaa ja nälkä on jatkuvaa.
Mainitsepa joku erittäin energiatiheä, terveellinen ruoka.
Voi
kovaa rasvaa, olisit laittanut edes oliiviöljyn
Hankkisit sinä tietoa rasvoista, niin et luokittelisi rasvoja pelkästään "koviin" ja "pehmeisiin"= "huonoihin" ja "hyviin"
Joo tekussa elintarvikepuolella ne varmaan luokitellaan eri tavalla kuin teillä viikissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mikä olisi tälle ongelmalle optimaalinen ratkaisu, mutta se on tosi kuin vesi että iso osa suomalaisista on ylipainoista kansaa. Asun itse Espanjassa ja täällä on oikeasti todella harvinaista nähdä ylipainoisia nuoria aikuisia ja suurin osa keski-ikäisistäkin on ihan normaalipainon rajojen sisällä. Omat paikalliset ystäväni (20-30-vuotiaita naisia sekä miehiä) kuitenkin tuntuvat syövän tosi paljon, mutta olen tullut siihen tulokseen, etteivät he syö paljon, vaan usein. Muutaman tunnin välein syömisen lisäksi espanjalainen elämäntyyli on olla liikkeessä koko ajan - esim. eräs ystäväni herää aikaisin, käy aamulla rannalla tai kaupungilla tapaamassa ystäviä, suuntaa iltapäiväksi töihin ja käy vielä illalla shoppailemassa tai jossain muussa riennossa. Espanjalaiset pysyy hoikkina nimenomaan tuon aktiivisen elämäntyylin aiheuttamn hyötyliikunnan avulla, kun taas monen suomalaisen elämäntyyli on paljon passiivisempi: istutaan kotona Netflixin ääressä ja ollaan puhelimella. Kyllähän siinä löysistyy, vaikkei vetäisikään sitä sipsipussia per päivä.
Ja itse en siis todellakaan ole espanjalaisten kaltainen menevä ”sata rautaa tulessa”-tyyppi, joten yritän keksiä vaihtoehtoisia keinoja pitää paino normaalin rajojen sisäpuolella :D Mutta mielestäni mielenkiintoinen huomio ja ulkomailla asuessa on kyllä avautunut suomalaisten ylipaino-ongelma ihan uudella tavalla.
Löydätkö mitään eroa näiden kahden maan väliltä?
Toisessa maassa ne läskit voi piilottaa lähes koko vuoden vaatteiden alle ja toisessa ne joutuu ainakin muutaman kuukauden verran tuoda muiden silmien eteen. Jos ei halua koko kesää itseään hävetä, niin talvellakin vahtii sitä omaa rasvan kertymistä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Minkäs ikäinen tämä Mustajoki on? Varmaan jo eläkeiässä. En jaksa suhtautua vakavasti tämän asiantuntijan mielipiteisiin.
Luin aikoinaan Mustajoen kirjan ylipainosta. Siitä jäi mieleen, että sokerin syöminen on ok, koska sokerista ei ole mitään haittaa terveydelle. Mustajoen mukaan ainut sokerin haitta on sen vaikutukset hampaisiin.
Pitkään on opetettu, että sokeri on ylipainoiselle ok koska siinä on vähän energiaa verrattuna rasvaan. Sen takia elintarvikkeista poistettiin rasva ja laitettiin sokeria tilalle.
Mustajoen jutut voi ottaa vitsillä.
Vierailija kirjoitti:
Jep.
Taistellaan vaan lihavuutta ja päihteidenkäyttöä vastaan ja unohdetaan juurisyyt: ylensyöminen ja päihteily ovat välttelykäyttäytymistä.
Mitä paremmin ihmiset kykenevät hanskaamaan oman päänsisäisen elämänsä, sitä paremmin he pystyvät välttämään epäterveellisiä, tuhoisia valintoja.
Tosin siinä kyllä olen samaa mieltä ettäverotaakkaa voisi siirtää epäterveellisille elintarvikkeille - mutta voi sit miettiä ne kategoriat uusiksi ettei xylitol-purkasta makseta samaa karkkiveroa kuin irtokarkeista.
Fiksu kommentti! Mä välttelin ahmimalla herkkuja lapsen sairastumista ja pelkoa hänen kuolemasta. Kuoleman tultua taas selvisin itse hengissä syömällä herkkuja. Voimia ei ollut tehdä ruokaa tai elää terveellisesti kun halusin itsekin kuolla. Vasta muutaman vuoden jälkeen rupesin pikku hiljaa syömään kunnon ruokaa aina yks ateria kerrallaan. Nykyään syön normaalisti 4-5 ateriaa päivässä ja paino pysyy hallinnassa.
Mitä on ehdotettu jo, niin kouluruuan pitäisi olla kunnon aineksista tehty, myös kermaa ja rasvoja käyttäen. Arkiruuan pitää maistua hyvältä ja salaatti/kasvispuolen pitäisi olla monipuolista. Omassa lapsuudessa taisi salaatti olla pelkkää kaalia, jossa jotain kummallisen makuista säilöttyä kurpitsaa(?), ei muuta. Kouluissa voitaisiin tarjota myös hedelmiä ja leipää välipalaksi.
Kun syödään kunnon aamupala, maittava lounas ja muutkin ateriat niin, eipä tee mieli herkkuja samallalailla ja herkut pysyy kohtuudessa. Silloin kun söin nälkään herkkuja, niin helposti meni suklaalevy, puol pussia sipsejä, pullaa ym.
Mainoskiellot ja verotus ok myös, mutta makeisverotuksessa oli ongelmia, miksi ne poistettiin. Kekseissä ei ollut veroja ja se oli epäoikeudenmukaista, valmistajat rupesivat tekemään enemmän suklaisia keksejä, joista ei siis maksettu veroja ja suklaanvalmistajat maksoivat. Jos olisi ollut sokeriverotus, niin olisi ollut vaikeaa laittaa rajaa, mitä verotaan ja laskentatapas, kun hedelmissäkin on luontaisesti sokeria.
Kauppojen tarjonta on ydinasemassa. Jos käyt kaupassa esimerkiksi espanjassa tai aasian maissa huomaa eron. Kasvishyllyt sekä käsittelemättömät ruoat eli lihatuotteet tiskiltä ovat suunnattomia. Suomessa taas karkki ja pitkälle jalostetut maito ja lihatuotteet vievät hyllytilasta suurimman osan.
Joo ja tarjoamalla palveluita lihaville. Monen on vaikea laihduttaa. Itselläni ei ole koskaan ollut vaikeuksia pysyä hoikkana, kunnes niveleni tulehtui. Liikkuminen on jäänyt minimiin, koska säryt ovat kovat. Todella vaikea syödä entistä vähemmän ja lihomista tapahtuu, vaikka ruokavalio on terveellinen. Itse tarvitsisin ammattiapua enemmän, niin että joku keksii minulle sopivat keinot. Itseltäni on loppunut äly tässä asiassa.
Ja terveellisen ruuan halventaminen auttaa. Ostaisin kalaa ja hedelmiä, mutta ne on liian kalliita. Kierre on kova, koska liikuntakyvyttömyys on vienyt myös toimeentulon.
Terveellinen ruoka on liian kallista.