Asiantuntija: "lihavuutta pitäisi hoitaa laeilla ja säädöksillä"
Pari otetta asiantuntijan, Pertti Mustajoen, kirjoituksesta:
"SUOMALAISIA on vuosikymmenien ajan yritetty kannustaa terveellisempään syömiseen. Vuodesta 1985 maassa on ilmestynyt viisi ravitsemussuositusta. Niiden lisäksi on ollut monia kampanjoita terveellisen ruoan puolesta. Ylipainoisten määrän jatkuva nousu osoittaa, etteivät neuvonta ja valistus ole kyenneet estämään väestön lihomista.
Päättäjämme ovat usein reagoineet hienolla tavalla tilanteissa, joissa yhteiskunnallinen kehitys on johtanut kansalaisten hyvinvoinnin vaarantumiseen. Loistava esimerkki on 1970-luvulla alkanut kehitys, jonka ansiosta Suomen liikennekuolemat vähenivät murto-osaan aiemmasta. Silloin oivallettiin, ettei turvallisuutta voida merkittävästi parantaa opettamalla autoilijoita ajamaan paremmin. Laadittiin lakeja ja säädöksiä – nopeusrajoitukset, turvavyöpakko, promillerajat, talvirengaspakko ja niin edelleen –, joita pääasiassa saamme kiittää turvallisemmasta liikenteestämme.
Suomessa lihavuusepidemiaa on heikolla menestyksellä yritetty nujertaa opettamalla ihmisiä ”ajamaan paremmin” nykyisessä lihottavassa ruokamaailmassa. Missään muussakaan maassa väestöön suunnatut kampanjat eivät ole estäneet väestöä lihomasta. Mikseivät päättäjämme ole ryhtyneet laeilla ja säädöksillä ohjaamaan syömistottumuksia vähemmän lihottavaan suuntaan?"
"LIHOTTAVIEN elintarvikkeiden kulutusta voidaan vähentää laeilla ja säädöksillä. Monissa maissa tähän on jo ryhdytty. Kohteina ovat sokeripitoiset virvoitusjuomat ja tarpeettomat energiatiheät elintarvikkeet, kuten makeiset ja perunalastut, joiden hintaa on tuntuvasti nostettu. Myös roskaruoan mainostamista lapsille on rajoitettu.
Lihavuuden torjuntaan on ryhdyttävä myös Suomessa, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus parempaan elämään. Lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen verotuksella ja säädöksillä ei maksa mitään. Päinvastoin, viisailla verotusratkaisuilla valtion tulot saattavat kasvaa. Ajan mittaan lihavuussairauksien väheneminen keventäisi terveydenhuoltomme kuluja." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006172258.html?utm_campaign=tf-HS&u…
Asia tulee vissiin yllätyksenä Pertille, mutta esim. minun ylipainoni ei ole tullut syömällä sipsejä ja karkkia ja juomalla sokerilimsaa (juon lightia). Ylipainoni on tullut syömällä ihan liikaa normaalia kotiruokaa, leipää reiluine päällisineen jne. Olenkin nyt tehnyt elämäntapamuutoksen, jonka ansiosta paino on lähtenyt laskemaan. Aika yksisilmäistä asiantuntijalta olettaa, että kunhan limsoja ja karkkia sun muita verotetaan ja niistä laaditaan säädöksiä, niin ylipaino saadaan hallintaan. Jos ylipainoisella ei ole motivaatiota muuttaa elämänsä suuntaa, ei sitä ulkopuolelta tuleva pakkokaan muuta millään.
Määrittele iso? Absoluuttisena riskinä lihavuus on oikeasti yllättävän pieni. Genetiikka selittää yleensä 50%, kaikki muu on sitten huomattavan pieniä. Esimerkiksi pitkäkestoinen stressi voi olla satoja kertoja suurempi riski absoluuttisena riskinä.
Tutkimusuutisoinneissa kannattaa aina pohtia vastavaikuttajaa. Mikäli uutisoidaan liikunnan vähentävän sairauspoissaoloja, pitää silloin kysyä paljonko liikunta lisää sairauspoissaoloja. Sama pätee lihavuuteenkin: jos lihavuus lisää sairauspoissaoloja, paljon lihavuus vähentää sairauspoissaoloja. Tutkimusasetelmista pitää huomata myös kaupallisuus ja ihmisten hallintaan liikkuvat tekijät. Lääketiedekin on puhtaasti ihmisten hallintaan liittyvä tiede.