Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko lapset jättää käytännössä ilman perintöä?
06.07.2019 |
Aikuisten lasten juristi-isä kuoli. Kävi ilmi, että mökki, rahastot, pörssiosakkeet jne olivat kaikki vaimon(Ei lasten äiti) omistuksessa, ainoastaan asunto oli puolisoiden yhteinen.
Lapset siis perivät isänsä, mutta eivät käytännössä saaneet mitään perintöä, koska leski voi asua asunnossa elämänsä loppuun. Miten voi olla mahdollista, että huipputuloja tienanneelta isältä ei jäänyt muuta omaisuutta?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavathan he kuitenkin jotain, nimittäin perintöverot!
Ei mitään perintöveroa tule, jos ei perintöäkään...
Mutta kysymykseen: kyllä avioliitossa saa sopia täysin vapaasti kenen nimissä omaisuus on.
Perintövero tulee siitä asunnosta, johon leski jää asumaan. Avioliitossa kun tulot ja omaisuus ovat sen omistuksessa ,jolle ne ovat tulleet. Jos ostat omaisuutta toisen nimiin niin tämän saajan pitäisi maksaa lahjaveroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavathan he kuitenkin jotain, nimittäin perintöverot!
Ei mitään perintöveroa tule, jos ei perintöäkään...
Mutta kysymykseen: kyllä avioliitossa saa sopia täysin vapaasti kenen nimissä omaisuus on.
Perintövero tulee siitä asunnosta, johon leski jää asumaan. Avioliitossa kun tulot ja omaisuus ovat sen omistuksessa ,jolle ne ovat tulleet. Jos ostat omaisuutta toisen nimiin niin tämän saajan pitäisi maksaa lahjaveroa.
Erossa tai kuolemassa yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan. Välittämättä siitä kuka sen on tienannut.
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroa tulisi n.12.000 euroa molemmille. Koska toinen on ilmoittanut, ettei ota perintöä vastaan, eikä hänellä ole lapsia, niin kuka tulee omistamaan tuon neljänneksen asunnosta?
Neljännes jaetaan muiden perillisten kesken. Jos lapsia on yhteensä kaksi, on muita perillisiä vain tuo toinen lapsi eli hän perii sekä oman neljänneksensä että saa myös sisaruksensa neljänneksen (ja maksaa verot molemmista).
Kyllä lapset voi jättää vaikka kokonaan ilman perintöä, mutta se tietysti edellyttää että lapset suostuvat siihen eivätkä vaadi heille kuuluvaa osuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroa tulisi n.12.000 euroa molemmille. Koska toinen on ilmoittanut, ettei ota perintöä vastaan, eikä hänellä ole lapsia, niin kuka tulee omistamaan tuon neljänneksen asunnosta?
Neljännes jaetaan muiden perillisten kesken. Jos lapsia on yhteensä kaksi, on muita perillisiä vain tuo toinen lapsi eli hän perii sekä oman neljänneksensä että saa myös sisaruksensa neljänneksen (ja maksaa verot molemmista).
Eikö se mene kieltäytyjän vanhemmille ensin, sitten vasta sisaruksille ellei vanhemmet ole elossa?
Ihan mukavankokoinen asunto jos perintövero neljänneksestä on 12000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erossa tai kuolemassa yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan. Välittämättä siitä kuka sen on tienannut.
Tämä on vain osittain totta. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, saa leski halutessaan pitää omissa nimissään olevan omaisuuden kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroa tulisi n.12.000 euroa molemmille. Koska toinen on ilmoittanut, ettei ota perintöä vastaan, eikä hänellä ole lapsia, niin kuka tulee omistamaan tuon neljänneksen asunnosta?
Se toinen perijä perii silloin kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaan ei sitten kannata laittaa tietoa, ettei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille.
Mitä tarkoitat? Tietysti tuo on syytä kirjata perukirjaan, siis että leski ei maksa tasinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän asunnon puolikkaasta välttämättä veroja tule, ainakin jos lapsia on useita. Vai onko se joku miljoonalukaali?
Ei tarvitse olla mikään miljoonalukaali. Jo 200 000 euron asunnosta lasten osuus on 100 000. Jos lapsia on kaksi, tulee tästä 50 000 euroa lasta kohti, mikä menee selvästi verotettavan rajan (täysi-ikäisellä 20 000) yli. Vaikka lesken asumisoikeus pienentää perintöveroja, tulee tuosta silti maksettavaa.
Mutta jos lapsia on neljä, niin eipä tulekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaan ei sitten kannata laittaa tietoa, ettei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille.
Mitä tarkoitat? Tietysti tuo on syytä kirjata perukirjaan, siis että leski ei maksa tasinkoa.
Jos lesken omaisuus on suurempi kuin kuolleen miehensä niin totta Mooses aikanaan lesken perikunta maksaa tasinkoa miehen perikunnalle.
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavathan he kuitenkin jotain, nimittäin perintöverot!
Ei mitään perintöveroa tule, jos ei perintöäkään...
VÄÄRIN!
Jos perit asunnon, johon leski jää asumaan, niin maksat perintöverot, mutta et voi myydä asuntoa. Leskihän voi olla nuorempi kuin sinä, joten kuolet ensin. Jos olet lapseton, niin edes lapset eivät peri asuntoa, joten maksat verot, mutta et mitään peri.
Ihmetyttää, kun näillä palstoilla kaiken maailman ihmiset jakelevat viisauttaan vaikka MITÄÄN TIETOA ASIASTA EI OLE.
Tuohon pitäisi saada muutos, perintövero vasta siinä vaiheessa, kun asunto vapautuu ja sen voi tarvittaessa myydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroa tulisi n.12.000 euroa molemmille. Koska toinen on ilmoittanut, ettei ota perintöä vastaan, eikä hänellä ole lapsia, niin kuka tulee omistamaan tuon neljänneksen asunnosta?
Olikohan tuo perinnöstä luopuja hieman harkitsematon? Leskikin kuolee joskus tai saattaa muuttaa muualle tai olla muuten vaan valmis myymään omistamansa puolikkaaan asunnosta.
Mutta näin ollen tuo toinen lapsi perii koko isänsä omistaman puolikkaan. Samalla perintövero yli tuplaantuu ehkä noin 30.000 euroon. Onhan tuossa perintöveroarviossa huomioitu lesken asumisoikeus? Sehän alentaa veroa hieman.
Lesken kuollessa omaisuus puolitetaan, ja silloin aiemmin kuolleen miehen lapset saavat osansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaan ei sitten kannata laittaa tietoa, ettei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille.
Mitä tarkoitat? Tietysti tuo on syytä kirjata perukirjaan, siis että leski ei maksa tasinkoa.
Jos lesken omaisuus on suurempi kuin kuolleen miehensä niin totta Mooses aikanaan lesken perikunta maksaa tasinkoa miehen perikunnalle.
Leski voi vaatia tasinkoa jos varakkaampi puoliso kuolee ensin.
Jos vähävaraisempi kuolee ensin, niin jäljelle jäänyt varakkaampi leski voi halutessaan myöntää tasinkoa. Mutta kukaan ei voi siihen pakottaa.
Jäljelle jääneenkin kuoltua mitään tasinkoja ei enää jaella, se juna meni jo. AP:n tapauksessa lesken perivät hänen omat sukulaisensa mikäli sellaisia on, ei ainakaan AP (ilman testamenttia).
Uskon että AP:n tapauksessa tällä avioparilla on avioehto, jolloin tasinko ei edes tule kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Eihän asunnon puolikkaasta välttämättä veroja tule, ainakin jos lapsia on useita. Vai onko se joku miljoonalukaali?
Verottoman perinnön yläraja on 20000€. Jos lapsia on esim. 3, he perivät kukin 1/6 kämpästä. (Johon leski siis kumminkin saa jäädä asumaan.)
Juristin koti tuskin on mikään mörskä muuttotappiokunnassa; sanotaan että kämpän arvo on esim. 240.000€. Kunkin lapsen perinnön arvo on silloin 40.000€, mistä summasta kyllä menee vero. Ei tosin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Lesken kuollessa omaisuus puolitetaan, ja silloin aiemmin kuolleen miehen lapset saavat osansa.
Ei. AP:n tapauksessa leski ei ole sukua näille vainajan kahdelle lapselle, eivätkä nämä ole osallisena perinnön jaossa lesken kuoltua.
Sen sijaan lesken hallintaoikeus yhteiseen asuntoon päättyy ja nuo edellä mainitut lapset saavat jo aikaisemmin perimänsä asunnon puolikkaan hallinnan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroa tulisi n.12.000 euroa molemmille. Koska toinen on ilmoittanut, ettei ota perintöä vastaan, eikä hänellä ole lapsia, niin kuka tulee omistamaan tuon neljänneksen asunnosta?
Olikohan tuo perinnöstä luopuja hieman harkitsematon? Leskikin kuolee joskus tai saattaa muuttaa muualle tai olla muuten vaan valmis myymään omistamansa puolikkaaan asunnosta.
Mutta näin ollen tuo toinen lapsi perii koko isänsä omistaman puolikkaan. Samalla perintövero yli tuplaantuu ehkä noin 30.000 euroon. Onhan tuossa perintöveroarviossa huomioitu lesken asumisoikeus? Sehän alentaa veroa hieman.
Elinikäinen hallintaoikeus voi alentaa perinnön arvoa huomattavasti, riippuen lesken iästä. Vero.fi sivuilla näkyy kertoimet ja voi laskea itse veron.
Vierailija kirjoitti:
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavathan he kuitenkin jotain, nimittäin perintöverot!
Ei mitään perintöveroa tule, jos ei perintöäkään...
VÄÄRIN!
Jos perit asunnon, johon leski jää asumaan, niin maksat perintöverot, mutta et voi myydä asuntoa. Leskihän voi olla nuorempi kuin sinä, joten kuolet ensin. Jos olet lapseton, niin edes lapset eivät peri asuntoa, joten maksat verot, mutta et mitään peri.
Ihmetyttää, kun näillä palstoilla kaiken maailman ihmiset jakelevat viisauttaan vaikka MITÄÄN TIETOA ASIASTA EI OLE.
Väärin. Kyllä sinä PERIT ja omistat sen osuuden asunnosta, vaikka et voikaan muuttaa sitä rahaksi.
Lisäksi lesken asumisoikeus vaikuttaa asunnon käypään arvoon, joten ne verot jäävät kuitenkin aika pieniksii.
Eikö siihen omaan puolikkaaseen voi muuttaa asumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lesken kuollessa omaisuus puolitetaan, ja silloin aiemmin kuolleen miehen lapset saavat osansa.
Ei. AP:n tapauksessa leski ei ole sukua näille vainajan kahdelle lapselle, eivätkä nämä ole osallisena perinnön jaossa lesken kuoltua.
Sen sijaan lesken hallintaoikeus yhteiseen asuntoon päättyy ja nuo edellä mainitut lapset saavat jo aikaisemmin perimänsä asunnon puolikkaan hallinnan.
Ilman testamenttia lesken kuollessa aiemmin kuolleen puolison perijät saavat puolet omaisuudesta.
Alue: Aihe vapaa
Perukirjaan ei sitten kannata laittaa tietoa, ettei lesken tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille.