Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pullamössösukupolvi = 50- ja 60-luvulla syntyneet
06.07.2019 |
Eikö se näin mene? Saaneet kaiken hopeatarjottimella.
Kommentit (157)
Eiköhän joka sukupolvella ole omat "haasteensa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse syntynyt 60-luvulla pk-seudulla. Taitaa aika moni mun kokemus olla nykynuorille aika tuntematonta.
Ensimmäinen koti oli vanha omakotitalo, jossa ei ollut kylpyhuonetta eikä lämmintä vettä. Käytiin kerran viikossa saunassa peseytymässä ja muuten lämmitettiin hellalla vettä ja peseydittiin kylmässä varastohuoneessa.
Äiti palasi töihin kun olin juuri täyttänyt 3 vuotta. Kuljin kotoa yksin tuon ikäisenä hoitoon 15 minuutin matkan.
Talvella oli vielä todella kylmää ja paljon lunta etelässäkin.
Ensimmäisessä koulussani oli vain kaksi luokkahuonetta ja ulkovessat. Ateriat syötiin pulpetilta, ruokalaa ei ollut. Ruoka oli sen ajan perussafkaa: veripalttua, puuroja, maksalaatikkoa, kaalikeittoa, yms. Opettajilla oli oikeus rangaista lapsia fyysisesti, meitä tukistettiin ja lyötiin viivottimella näpeille. Alueen toinen koulu oli liian pieni kasvavalle joukolle lapsia, siellä osa lapsista kävi koulua rakennusparakeissa ja lapset oli jaettu aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kaikki lapset kulkivat yksin kouluun heti ekasta luokasta yleensä kävellen tai suksilla. Koulua käytiin myös lauantaisin.
Jo kouluikäisestä lapset olivat usein yksin kotona koulun jälkeen ja kesällä, kun vanhemmat olivat töissä (lomia ei ollut niin paljon kuin nykyään). Kotiavain oli kaulassa tai sidottu hiusnauhalla ponnariin. Naapurin vanhin tyttö oli samanikäinen kuin mina, muistan että kesällä kun vanhemmat olivat töissä me 9-vuotiaat olimme vastuussa nuoremmista 3-7-vuotiaista pikkusisaruksistamme.
Säännöt olivat tiukat, jos ei ollut kotona kello 17 eli ruoka-aikaan, ruokaa ei saanut enää sinä päivänä. Käytöstavat piti osata eli tervehdittiin kohteliaasti vnahempia, kiitettiin, niiattiin (tytöt) tai kumarrettiin (pojat).
Lomilla pääsi vain mummolaan. Harvoin oli mitään huveja eikä karkkia saati leluja saanut useinkaan. Isompana sai pientä viikkorahaa, siitä piti säästä jos halusi jotain kivaa ostaa itselleen. Pidin itse musiikista, mutten saanut vanhemmilta rahaa levyihin tai kasetteihin saati kasettisoittimeen. Jouduin säästämään kesätyörahoista ja viikkorahoista nämä itse.
Töitä joutui tekemään kotona pienestä asti. Oma huone piti siivota, käydä äidin tai isän asioilla kaupassa tai naapureiden luona. Jo 10-vuotiaana saattoi joutua lapsenlikaksi, kitkemään kasvimaata, poimimaan marjoja, vetämään lankanoita, yms. 13- ja 14-vuotiaana olin kesätöissä ja hoidin naapurien lapsia. Ensimmäisen virallisen kesätyöpaikan sai ottaa 15-vuotiaana, olin tehtaassa juoksutyttönä, muistelen että kuukausipalkka olisi ollut 750 markkaa, mikä vastaa n. 600 euroa tänään. Työt piti tehdä tarkasti, koska pienestäkin mokasta sai nuhteet.
Sen jälkeen olin joka kesä töissä, joskus tein keikkatöitä myös talviaikaan. Kotona sai katon pään päälle, ruoan 18-vuotiaaksi, sekä perusvaatteet, jos halusi jotain muotivaatetta, sekin piti ostaa itse. Pienenä varsinkin joutui usein käyttämään kierrätettyjä vaatteita, ei väliä kenen, eli tytöilläkin saattoi olla poikien vaatteet.
Mun perhe ei ollut varakas, mutta alempaa keskiluokkaa. Köyhempien perheiden lapsilla oli vielä tiukempaa.
Hullua että nyt joku kutsuu meitä "pullamössöksi" :D
Tarkoitat ilmeisesti, että olet syntynyt 1860-luvulla? Opettajilla ei ole ollut oikeutta fyysiseen rankaisemiseen lähes sataan vuoteen.
Minä menin ekaluokalle 1971 ja ainakin sillä opettajalla heilui käsi ja viivotin. Yhden pojan opettaja nosti kauluksesta naulakkoon, ihme, ettei poika kuristunut. Peruskoulun tuleminen muutti jotain, sen aikana opettajat eivät lyöneet tai tukistaneet.
Voi olla, mutta yhtä kaikki se oli laitonta. Jos asiasta olisi nostettu meteli, opettaja olisi saanut potkut.
T. Kahden opettajan lapsi
Kuka olisi uskaltanut nostaa metelin? Tavallisen perheen vanhemmat eivät ainakaan. Jos olisikin, niin sille olisi vain naurettu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, sen myönnän, että työelämään pääsy oli varmasti helpompaa kuin nykyään. 80-luvun lopulla vain käveli firmoihin niin sai hyviä töitä.
Muuta pullamössöilyä en tunnista.
Vm 1968
Voisi vaikka olettaa että tuo koko alkuperäinen kommentti koski nimenomaan taloudellista turvallisuutta. Töihin pääsi helposti lyhyemmälläkin koulutuksella, palkka oli hyvä ja eläkkeet on huippuluokkaa. Suurin osa sai vielä talonsakin kohtalaisen halvalla, ja tekivätpä niillä hyvää myyntivoittoakin pitkän aikaa.
Samanlaisia etuja ja varmuutta taloudellista turvasta ei ole muilla sukupolvilla ollut eikä tule olemaan. Tosin jos ymmärsin väärin niin voihan tuo tarkoittaa vaikka fyysisen työn määrää, jolloin olisi tietysti outoa väittää että 50-60 -luvuilla syntyneet ovat päässeet nuorempiaan helpommalla kun käytännössä lienee ennemminkin toisinpäin.
Ja sitten tuli lama 90-luvun alussa ja yllätti porukat. Yrittäjiä joutui konkurssiin ja jotkut tekivät itsarin. Perheitä joutui kahden asunnon loukkuun, kun oli ostettu uusi kämppä eikä vanha mennyt kaupaksi. Asuntojen hinnat romahtivat, käteen jäi iso asuntolaina. Tämä vaikutti kaikkiin. Lisäksi isot irtisanomiset ja työttömyys. Ja menikös jokin pankki nurin?
Pullamössöä kerrakseen kaikille.
"Asuntolainoja juuri kukaan kolmikymppinen ei enää saa, täytyy olla kymmenien-satojen tonnien säästöt/perinnöt. Että siinä asiassa te viisikymppiset olette olleet onnekkaita, lainaa sai kun käveli pankkiin eikä säästöjä tarvittu, vakituinen työpaikka riitti. "
Eipä sitä lainaa 100% asunnon hinnasta saanut 80-luvullakaan. Maksimi taisi olla 80% vaikka kuinka oli vakituiset työpaikat. Loppu rahoitus sitten piti hankkiä muuten. Ja silloin aloitettiin yksiöstä/kaksiosta. Elettiin siinä ja maksettiin velkaa pois, kunnes pystyi hankkimaan isomman.
Se ero nykyiseen oli, että vuokra-asunnot olivat kiven alla. Itsekin asuin vuoden verran sukulaisten alivuokralaisena, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse syntynyt 60-luvulla pk-seudulla. Taitaa aika moni mun kokemus olla nykynuorille aika tuntematonta.
Ensimmäinen koti oli vanha omakotitalo, jossa ei ollut kylpyhuonetta eikä lämmintä vettä. Käytiin kerran viikossa saunassa peseytymässä ja muuten lämmitettiin hellalla vettä ja peseydittiin kylmässä varastohuoneessa.
Äiti palasi töihin kun olin juuri täyttänyt 3 vuotta. Kuljin kotoa yksin tuon ikäisenä hoitoon 15 minuutin matkan.
Talvella oli vielä todella kylmää ja paljon lunta etelässäkin.
Ensimmäisessä koulussani oli vain kaksi luokkahuonetta ja ulkovessat. Ateriat syötiin pulpetilta, ruokalaa ei ollut. Ruoka oli sen ajan perussafkaa: veripalttua, puuroja, maksalaatikkoa, kaalikeittoa, yms. Opettajilla oli oikeus rangaista lapsia fyysisesti, meitä tukistettiin ja lyötiin viivottimella näpeille. Alueen toinen koulu oli liian pieni kasvavalle joukolle lapsia, siellä osa lapsista kävi koulua rakennusparakeissa ja lapset oli jaettu aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kaikki lapset kulkivat yksin kouluun heti ekasta luokasta yleensä kävellen tai suksilla. Koulua käytiin myös lauantaisin.
Jo kouluikäisestä lapset olivat usein yksin kotona koulun jälkeen ja kesällä, kun vanhemmat olivat töissä (lomia ei ollut niin paljon kuin nykyään). Kotiavain oli kaulassa tai sidottu hiusnauhalla ponnariin. Naapurin vanhin tyttö oli samanikäinen kuin mina, muistan että kesällä kun vanhemmat olivat töissä me 9-vuotiaat olimme vastuussa nuoremmista 3-7-vuotiaista pikkusisaruksistamme.
Säännöt olivat tiukat, jos ei ollut kotona kello 17 eli ruoka-aikaan, ruokaa ei saanut enää sinä päivänä. Käytöstavat piti osata eli tervehdittiin kohteliaasti vnahempia, kiitettiin, niiattiin (tytöt) tai kumarrettiin (pojat).
Lomilla pääsi vain mummolaan. Harvoin oli mitään huveja eikä karkkia saati leluja saanut useinkaan. Isompana sai pientä viikkorahaa, siitä piti säästä jos halusi jotain kivaa ostaa itselleen. Pidin itse musiikista, mutten saanut vanhemmilta rahaa levyihin tai kasetteihin saati kasettisoittimeen. Jouduin säästämään kesätyörahoista ja viikkorahoista nämä itse.
Töitä joutui tekemään kotona pienestä asti. Oma huone piti siivota, käydä äidin tai isän asioilla kaupassa tai naapureiden luona. Jo 10-vuotiaana saattoi joutua lapsenlikaksi, kitkemään kasvimaata, poimimaan marjoja, vetämään lankanoita, yms. 13- ja 14-vuotiaana olin kesätöissä ja hoidin naapurien lapsia. Ensimmäisen virallisen kesätyöpaikan sai ottaa 15-vuotiaana, olin tehtaassa juoksutyttönä, muistelen että kuukausipalkka olisi ollut 750 markkaa, mikä vastaa n. 600 euroa tänään. Työt piti tehdä tarkasti, koska pienestäkin mokasta sai nuhteet.
Sen jälkeen olin joka kesä töissä, joskus tein keikkatöitä myös talviaikaan. Kotona sai katon pään päälle, ruoan 18-vuotiaaksi, sekä perusvaatteet, jos halusi jotain muotivaatetta, sekin piti ostaa itse. Pienenä varsinkin joutui usein käyttämään kierrätettyjä vaatteita, ei väliä kenen, eli tytöilläkin saattoi olla poikien vaatteet.
Mun perhe ei ollut varakas, mutta alempaa keskiluokkaa. Köyhempien perheiden lapsilla oli vielä tiukempaa.
Hullua että nyt joku kutsuu meitä "pullamössöksi" :D
Tarkoitat ilmeisesti, että olet syntynyt 1860-luvulla? Opettajilla ei ole ollut oikeutta fyysiseen rankaisemiseen lähes sataan vuoteen.
Minä menin ekaluokalle 1971 ja ainakin sillä opettajalla heilui käsi ja viivotin. Yhden pojan opettaja nosti kauluksesta naulakkoon, ihme, ettei poika kuristunut. Peruskoulun tuleminen muutti jotain, sen aikana opettajat eivät lyöneet tai tukistaneet.
Voi olla, mutta yhtä kaikki se oli laitonta. Jos asiasta olisi nostettu meteli, opettaja olisi saanut potkut.
T. Kahden opettajan lapsi
Kuka olisi uskaltanut nostaa metelin? Tavallisen perheen vanhemmat eivät ainakaan. Jos olisikin, niin sille olisi vain naurettu!
Hyvin moni olisi uskaltanut. Opettajia arvosteltiin tuolloin aivan siinä missä nykyisinkin. Aika vain on kullannut tai vääristänyt muistot. Vai luuletko, että opettajat olivat tuolloin jotenkin lain yläpuolella? Poliitikot ehkä olivat ja jotkut muut silmäätekevät, mutta tavalliset opettajat eivät todellakaan olleet.
T, kahden opettajan lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se noin on. Töitä riitti ilman koulutustakin eläkeikään saakka. Rakensivat talot ja mökit. Nyt nauttivat järjettömän suuria eläkkeitä, suurempia kuin mitä nuoremmat saa nykyään palkkaa. Helpolla ovat päässeet.
Eläkkeitä? 50-luvun alussa syntyneitä on nyt eläkkeellä, mutta lopulla ja 60-luvulla syntyneet ei. Etkö osaa laskea?
Eivät vissiin. 1959 syntyneet tayttävät vasta 60v. Alin eläkeikä 64v3kk ja tavoite 65v5kk, eli ovat töissä vielä ~4-5v.
1940-50-60 luvulla syntyivät kovimmat kestävyysurheilijat Suomessa. Sietokyky oli helvetin moinen. Vrt nykymiehet. Katso armeijan Cooper keskiarvot eri vuosilta. Nykymiehet näyttää invalideiltä ja niiden sperma on kelvotonta. Tästä lähdetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajista vielä. Aloitin koulun v72, peruskoulu alkoi toisella luokalla. Todellakaan opettajia ei julkisesti moitittu kotiväen toimesta. Eikä juuri edes oman perheen kesken. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että koulussa totellaan ja opettaja kyllä tietää. Jos koulusta olisi soitettu kotiin jostain rikkomuksesta, olisi se ollut suuri häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se noin on. Töitä riitti ilman koulutustakin eläkeikään saakka. Rakensivat talot ja mökit. Nyt nauttivat järjettömän suuria eläkkeitä, suurempia kuin mitä nuoremmat saa nykyään palkkaa. Helpolla ovat päässeet.
Eläkkeitä? 50-luvun alussa syntyneitä on nyt eläkkeellä, mutta lopulla ja 60-luvulla syntyneet ei. Etkö osaa laskea?
Eivät vissiin. 1959 syntyneet tayttävät vasta 60v. Alin eläkeikä 64v3kk ja tavoite 65v5kk, eli ovat töissä vielä ~4-5v.
Riippuu alasta myös. -56 syntyneillä tavoite-eläkeikä on 63 v. 6 kk, eli tänä vuonna eläkkeelle suurin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse syntynyt 60-luvulla pk-seudulla. Taitaa aika moni mun kokemus olla nykynuorille aika tuntematonta.
Ensimmäinen koti oli vanha omakotitalo, jossa ei ollut kylpyhuonetta eikä lämmintä vettä. Käytiin kerran viikossa saunassa peseytymässä ja muuten lämmitettiin hellalla vettä ja peseydittiin kylmässä varastohuoneessa.
Äiti palasi töihin kun olin juuri täyttänyt 3 vuotta. Kuljin kotoa yksin tuon ikäisenä hoitoon 15 minuutin matkan.
Talvella oli vielä todella kylmää ja paljon lunta etelässäkin.
Ensimmäisessä koulussani oli vain kaksi luokkahuonetta ja ulkovessat. Ateriat syötiin pulpetilta, ruokalaa ei ollut. Ruoka oli sen ajan perussafkaa: veripalttua, puuroja, maksalaatikkoa, kaalikeittoa, yms. Opettajilla oli oikeus rangaista lapsia fyysisesti, meitä tukistettiin ja lyötiin viivottimella näpeille. Alueen toinen koulu oli liian pieni kasvavalle joukolle lapsia, siellä osa lapsista kävi koulua rakennusparakeissa ja lapset oli jaettu aamuvuoroon ja iltavuoroon. Kaikki lapset kulkivat yksin kouluun heti ekasta luokasta yleensä kävellen tai suksilla. Koulua käytiin myös lauantaisin.
Jo kouluikäisestä lapset olivat usein yksin kotona koulun jälkeen ja kesällä, kun vanhemmat olivat töissä (lomia ei ollut niin paljon kuin nykyään). Kotiavain oli kaulassa tai sidottu hiusnauhalla ponnariin. Naapurin vanhin tyttö oli samanikäinen kuin mina, muistan että kesällä kun vanhemmat olivat töissä me 9-vuotiaat olimme vastuussa nuoremmista 3-7-vuotiaista pikkusisaruksistamme.
Säännöt olivat tiukat, jos ei ollut kotona kello 17 eli ruoka-aikaan, ruokaa ei saanut enää sinä päivänä. Käytöstavat piti osata eli tervehdittiin kohteliaasti vnahempia, kiitettiin, niiattiin (tytöt) tai kumarrettiin (pojat).
Lomilla pääsi vain mummolaan. Harvoin oli mitään huveja eikä karkkia saati leluja saanut useinkaan. Isompana sai pientä viikkorahaa, siitä piti säästä jos halusi jotain kivaa ostaa itselleen. Pidin itse musiikista, mutten saanut vanhemmilta rahaa levyihin tai kasetteihin saati kasettisoittimeen. Jouduin säästämään kesätyörahoista ja viikkorahoista nämä itse.
Töitä joutui tekemään kotona pienestä asti. Oma huone piti siivota, käydä äidin tai isän asioilla kaupassa tai naapureiden luona. Jo 10-vuotiaana saattoi joutua lapsenlikaksi, kitkemään kasvimaata, poimimaan marjoja, vetämään lankanoita, yms. 13- ja 14-vuotiaana olin kesätöissä ja hoidin naapurien lapsia. Ensimmäisen virallisen kesätyöpaikan sai ottaa 15-vuotiaana, olin tehtaassa juoksutyttönä, muistelen että kuukausipalkka olisi ollut 750 markkaa, mikä vastaa n. 600 euroa tänään. Työt piti tehdä tarkasti, koska pienestäkin mokasta sai nuhteet.
Sen jälkeen olin joka kesä töissä, joskus tein keikkatöitä myös talviaikaan. Kotona sai katon pään päälle, ruoan 18-vuotiaaksi, sekä perusvaatteet, jos halusi jotain muotivaatetta, sekin piti ostaa itse. Pienenä varsinkin joutui usein käyttämään kierrätettyjä vaatteita, ei väliä kenen, eli tytöilläkin saattoi olla poikien vaatteet.
Mun perhe ei ollut varakas, mutta alempaa keskiluokkaa. Köyhempien perheiden lapsilla oli vielä tiukempaa.
Hullua että nyt joku kutsuu meitä "pullamössöksi" :D
Tarkoitat ilmeisesti, että olet syntynyt 1860-luvulla? Opettajilla ei ole ollut oikeutta fyysiseen rankaisemiseen lähes sataan vuoteen.
Minä menin ekaluokalle 1971 ja ainakin sillä opettajalla heilui käsi ja viivotin. Yhden pojan opettaja nosti kauluksesta naulakkoon, ihme, ettei poika kuristunut. Peruskoulun tuleminen muutti jotain, sen aikana opettajat eivät lyöneet tai tukistaneet.
Voi olla, mutta yhtä kaikki se oli laitonta. Jos asiasta olisi nostettu meteli, opettaja olisi saanut potkut.
T. Kahden opettajan lapsi
Kuka olisi uskaltanut nostaa metelin? Tavallisen perheen vanhemmat eivät ainakaan. Jos olisikin, niin sille olisi vain naurettu!
Hyvin moni olisi uskaltanut. Opettajia arvosteltiin tuolloin aivan siinä missä nykyisinkin. Aika vain on kullannut tai vääristänyt muistot. Vai luuletko, että opettajat olivat tuolloin jotenkin lain yläpuolella? Poliitikot ehkä olivat ja jotkut muut silmäätekevät, mutta tavalliset opettajat eivät todellakaan olleet.
T, kahden opettajan lapsi
Opettajia ei todellakaan arvosteltu kuin nykyisin. Opettajat olivat silloin auktoriteettejä.
Hei täällä yksi mössö vm54.
Mulla oli onnellinen lapsuus, upea vapaa nuoruus 70-luvulla.
Opiskelemaan pääsin välivuoden jälkeen, töissä lomilla , vakituinen paikka n3 vuotta valmistumisen jälkeen. 90-luvulla onnella minä sekä mies jotenkin selvittiin yt-rumbasta, Sen jälkeen työpaikka myytiin pariinkiin kertaan , sain roikkua mukana. Sille "suurelle "eläkkeelle jäin n.39 vuoden jälkeen.
Koti ei ollut varakas, jos ei köyhäkään. Lapsena yleisessä saunassa kerran viikossa. Myöhemmin lämmintä vettä =suihku kotona kellarissa.
Kansakoulussa 44 oppilasta luokalla, toisen luokan kävin iltavuorossa.
Sellasta mössöä, ihan hyvää ja normaalia elämää koen eläneeni.
Helppoa, ei aina, mutta selvitty on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajista vielä. Aloitin koulun v72, peruskoulu alkoi toisella luokalla. Todellakaan opettajia ei julkisesti moitittu kotiväen toimesta. Eikä juuri edes oman perheen kesken. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että koulussa totellaan ja opettaja kyllä tietää. Jos koulusta olisi soitettu kotiin jostain rikkomuksesta, olisi se ollut suuri häpeä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se noin on. Töitä riitti ilman koulutustakin eläkeikään saakka. Rakensivat talot ja mökit. Nyt nauttivat järjettömän suuria eläkkeitä, suurempia kuin mitä nuoremmat saa nykyään palkkaa. Helpolla ovat päässeet.
Oletko huomannut, että 50- ja 60-luvulla syntyneistä vain murto-osa on eläkeiässä? Haukutkohan nyt väärää puuta? Vai oletko sitä mieltä, että tällä hetkellä 50+ ikäisen irtisanotun on helppo löytää uutta työtä? Uusi työ ilman koulutusta tuosta vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se noin on. Töitä riitti ilman koulutustakin eläkeikään saakka. Rakensivat talot ja mökit. Nyt nauttivat järjettömän suuria eläkkeitä, suurempia kuin mitä nuoremmat saa nykyään palkkaa. Helpolla ovat päässeet.
Eläkkeitä? 50-luvun alussa syntyneitä on nyt eläkkeellä, mutta lopulla ja 60-luvulla syntyneet ei. Etkö osaa laskea?
Eivät vissiin. 1959 syntyneet tayttävät vasta 60v. Alin eläkeikä 64v3kk ja tavoite 65v5kk, eli ovat töissä vielä ~4-5v.
Riippuu alasta myös. -56 syntyneillä tavoite-eläkeikä on 63 v. 6 kk, eli tänä vuonna eläkkeelle suurin osa.
Ja -69 syntynyt saa jatkaa vielä hyvän tovin töissä, jos ei YT:t vie työpaikkaa.
Suurimmat ikäluokat syntyivät sotien jälkeen 40-luvulla. Ap:n historian ja matematiikan osaamisessa on pahoja puutteita.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että ehkä 40-50-luvulla syntyneet ovat sitä pullamössöporukkaa, jotka ovat ryövänneet valtion kassan eivätkä jättäneet mitään nuoremmille. Heiltä pitäisi ottaa pois äänioikeus.
Eiköhän ne ollu ennemminkin suuret ikäluokat? Ehditään antaa kaikkea hyvää, kunnes huomataan, että siihen ei olekaan varaa. Sitten kiristetään ruuvia ja 50-60-luvulla syntyneille ei enää olekaan varaa maksaa sitä ja tätä, mutta ”saavutettuihin etuihin” ei puututa ja vanhemmat ikäluokat saa pitää etunsa.
No, nyt on vanhustenhuolto siinä jamassa, että sitä en toivo pahimmalle vihamiehellenikään.
Vierailija kirjoitti:
Opettajista vielä. Aloitin koulun v72, peruskoulu alkoi toisella luokalla. Todellakaan opettajia ei julkisesti moitittu kotiväen toimesta. Eikä juuri edes oman perheen kesken. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että koulussa totellaan ja opettaja kyllä tietää. Jos koulusta olisi soitettu kotiin jostain rikkomuksesta, olisi se ollut suuri häpeä.
Tämä oli vielä 97-06 kun olin peruskoulussa... Meillä luokanope pimahti kerran niin pahasti meidän luokan pahimmalle, kiusaavalle adhd-pojalle, että haukkui tämän k-pääksi luokan edessä. Sitten seuraava rangaistus oli pukea ulkovaatteet päälle, juosta koulun valtavan pihan päätyyn ja takaisin, vaatteet pois ja sama ralli x 5.
Soitti vielä pojan vanhemmille asiasta. Ei enää kyseinen poika uskaltanut pelleillä tunneilla. Tämä sattui joskus -03.
Pullamössö? Köyhä koti, hyvin ahdas ja ilman mukavuuksia. Isällä oli aina töitä rakennuksilla, äiti oli usein työttömänä.Ei matkusteltu mihinkään. Ei ollut autoa, kaikki ajoi polkupyörällä. No, olin kai 13 kun mentiin Korkeasaareen siskon miehen autolla. Luokkaretket ja pankkiretket (kuka muistaa?) oli niitä matkoja, jolloin pääsin kotikunnan ulkopuolelle.
Nälässä ei oltu, mutta mitään herkkuja ei syöty juuri koskaan.
16-vuotiaana töihin, en tosin ihan heti kauppakoulusta päässyt vaan jouduin etsimään töitä hetken aikaa. Ilman työkokemusta ei ollut niin helppoa, olinhan joutunut hoitamaan siskoja kesäisin.
Töitä on kyllä ollut, ainoastaan pari kuukautta olin työttömänä kun uskaltauduin vaihtamaan vakipaikan tilapäiseen. Vakipaikassa oli vaan niin yksinkertaiset työt.
Palkka oli aina pieni ja niin on eläkekin. Kaukana keskieläkkeestä. Yli 45 vuotta kuitenkin työhistoriaa takana. Mutta niin on monilla ystävilläkin, tosin jos on kaksi kulujen jakajaa - se tietenkin helpottaa aina. Yksin asuvat pieneläkeläiset ovat aika heikoilla. Niin, kasvatin ja koulutin pitkälle myös yhden lapsen yksin. Jos tämä on pullamössöä, niin olkoon sitten. Kai tuo olikin provo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se noin on. Töitä riitti ilman koulutustakin eläkeikään saakka. Rakensivat talot ja mökit. Nyt nauttivat järjettömän suuria eläkkeitä, suurempia kuin mitä nuoremmat saa nykyään palkkaa. Helpolla ovat päässeet.
Näitä ns. järjettömän suuria eläkkeitä pääsi nauttimaan vain 50-53-syntyneet. Sen jälkeen tuli eläkeremontti, koska valtio huomasi kulujen kasvavan. 1954 jälkeen syntyneet ovat edelleen töissä pääsääntöisesti, eläke pienenee vuosi vuodelta. Osa-aikaeläkkeet loppuivat myös em. ikäluokan jälkeen.
Vm. 1958, eläkeikä 65 - edelleen töissä, koska pakko. - vaikka ei jaksaisi.
Eläke tulee olemaan 55 prosenttia nykyisestä brutosta.
Hallelujaa.
1045 e brutto on järjettömän suuri eläkkeeni, revi siitä!!! Pienipalkkaista osin osaaikaisia tövuosia takana 37v !
Alue: Aihe vapaa
Voisi vaikka olettaa että tuo koko alkuperäinen kommentti koski nimenomaan taloudellista turvallisuutta. Töihin pääsi helposti lyhyemmälläkin koulutuksella, palkka oli hyvä ja eläkkeet on huippuluokkaa. Suurin osa sai vielä talonsakin kohtalaisen halvalla, ja tekivätpä niillä hyvää myyntivoittoakin pitkän aikaa.
Samanlaisia etuja ja varmuutta taloudellista turvasta ei ole muilla sukupolvilla ollut eikä tule olemaan. Tosin jos ymmärsin väärin niin voihan tuo tarkoittaa vaikka fyysisen työn määrää, jolloin olisi tietysti outoa väittää että 50-60 -luvuilla syntyneet ovat päässeet nuorempiaan helpommalla kun käytännössä lienee ennemminkin toisinpäin.