Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen pienen pojan täti ja kohtelen kuulema epäreilusti hänen puolisisaruksiaan
02.07.2019 |
Poika on nyt 6 vuotias ja asun noin tunnin ajomatkan päässä heidän kodista. Otan silloin tällöin hänet yökylään. Pääasiassa olemme luonani, hän tykkää hoitaa koiraani eli harjaa sitä ja heittää palloa. Pelaamme sellaisia korttipelejä mitä lapsi osaa tai muistipelejä. Samoja juttuja mitä teen hänen kanssa jos käyn heillä kylässä. Olen opettanut häntä soittamaan pianoa. Joskus olemme käyneet elokuvateatterissa, isossa leikkipuistossa, syöneet mäkkärissä hampparit yms pientä mistä hän on ilahtunut ja mitä ei ole heidän kotipaikkakunnallaan.
Nyt lapsen toinen vanhempi on alkanut vihjailla, että hänen lapset edellisestä liitosta voisi haluta myös kaupunkiviikonloppuja ja sanoikin jo, että on epäreilua kun vaan nuorin pääsee viettämään tädin kanssa viikonloppuja muiden jäädessä kotiin. Vanhemmat lapset eivät koskaan edes vietä aikaa samassa huoneessa kun käyn siellä. Tiedättehän sellaiset esiteini-ikäiset jotka juuri ja juuri tervehtivät ja vastaavat yhdellä sanalla jos jotain kuulumisia yrittää kysyä ja eristäytyvät omiin huoneisiin. En oikeastaan edes tunne heitä, kun aina ovat olleet ujoja ja näemme kuitenkin aika harvoin, ehkä kerran kuussa tai kahden kuukauden välein. Jos käyvät koko perheen voimin minun luonani, he kyselevät koska lähdetään kotiin, joko lähdetään jne.
En usko että viihtyisivät täällä mun luona leipoen tai koiraa lenkittäen hetkeäkään, vaan odottaisivat kai koko viikonlopun jotain parempaa tekemistä ja viihdytystä. Mitä en jaksaisi järjestää ja vieläpä käytännössä lähes vieraille lapsille.
En ole tarjoutunut ottamaan heitäkin kylään, mutta miten voisin ketään loukkaamatta kieltäytyä, jos vanhempi kysyy suoraan? En keksi miten voi ystävällisesti sanoa, että en koe heidän olevan minulle sukua ja että minun pitäisi alkaa tädiksi heillekin tasapuolisuuden vuoksi?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Sitten varmaan mentäisi vanhemman ehdoilla, surullista ja itsekästä omaa lasta kohtaan. Ap voisi varmaan tavata pojanpoikaansa sitten taas, kun tämä voi itse valita menonsa.
Ketä pojanpoikaa? Ap kirjoitti olevansa täti tälle lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Ihmiset muodostaa perheensä itse. Miehen lapset on sinun perhettä, mutta eivät ole siskosi perhettä!
Joillain on niin pieni asunto ettei sinne mahdu kuin yksi kerrallaan ja äidille on tuupattu 5 lastenlasta 30 neliön yksiöön yökylään lattioille nukkumaan kun hänen pitää olla tasapuolinen ja ottaa kaikki tai ei ketään. Täysin hullua touhua. Vanhemmat menevät yökerhoon niin kotiin ei voi jäädä ketään vaan pitää kaikista päästä eroon. Ei siinä mitään lasten tasapuolisuutta ajatella vaan ihan puhdas vanhempien itsekkyys.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kiristetään omia sukulaisia ettei saa tavata, pitää yhteyttä tai avustaa sukulaislasta jos ei jaa samaa ihan tuntemattomille lapsille jotka saattavat häipyä elämästä milloin tahansa.
Mikä on motiivi kohdella omia sukulaisiaan noin törkeästi. Kukaan ei usko uusperheiden kestävyyteen ja vaaditaan tutustumaan lapsiin joita ei ehkä huomenna ole enään kuvioissa tai ne vaihtuvat uusiin.
Minä uulen, että jotkut varmaan uskovat uusperheiden kestävyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Ihmiset muodostaa perheensä itse. Miehen lapset on sinun perhettä, mutta eivät ole siskosi perhettä!
Niin juurikin eikä siskon sukua. Minä varmasti erottelisin myös enkä tuntisi mitään huonoa omaatuntoa. Niillä muilla lapsilla on oma sukunsa enkä minäkään sinne tuppaantuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin, että tuskin teini-ikäisiä kiinnostaa koiran harjaaminen ja muistipelit, mutta jos lapsetonta vapaata kaipaatte, voin tulla teille joskus illaksi/yöksi (määrittele aika, ettet joudu koko vkl/eteläloman ajaksi), että vanhemmat pääsevät hetkeksi rentoutumaan
Minkä ihmeen takia ap:n pitäisi tulla koko revohkan lapsenvahdiksi? Vanhemmat palkatkoon lapsenvahtinsa itse. Ei ole ap:n ongelma.
Ap hoitaa tätinä olemisen hienosti ja kahdenkeskinen aika tädin kanssa on varmasti pojalle korvaamattoman tärkeää. Ei ole mitään velvollisuutta alkaa vieraille teineille mitään tätiä leikkimään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Aika todella julmaa ja sadistista tuota 6-vuotiasta kohtaan, tekisin lasun. Sen lisäksi että lapsiparka joutuu tottumaan uusioperheeseen hänen välinsä sukuunsa yritetään katkaista. Lasta siis rangaistaan vanhempiensa erosta. Hirveää. Lapsi on aina syytön siihen että vanhempien juttu ei voinut toimia.
Järkyttyneenä katselen vierestä näitä uusioperhehelvettejä. Jos en itse onnistu löytämään lapsetonta miestä perheenperustamiseen, niin hommaan sitten jälkikasvuni luovutetulla spermalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Ihmiset muodostaa perheensä itse. Miehen lapset on sinun perhettä, mutta eivät ole siskosi perhettä!
Niin juurikin eikä siskon sukua. Minä varmasti erottelisin myös enkä tuntisi mitään huonoa omaatuntoa. Niillä muilla lapsilla on oma sukunsa enkä minäkään sinne tuppaantuisi.
Erottelisit jos saisit. Eiköhän ne vanhemmat päätä keitä heidän (omat, vieraat, bonus, laina, adoptio jne.) lapset tapaavat.
Otapa joskus koko sakki pariksi yöksi, ja touhutkaa koko aika niitä samoja juttuja kuin muulloinkin 6-vuotiaan kanssa. Eivät tule toiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Aika todella julmaa ja sadistista tuota 6-vuotiasta kohtaan, tekisin lasun. Sen lisäksi että lapsiparka joutuu tottumaan uusioperheeseen hänen välinsä sukuunsa yritetään katkaista. Lasta siis rangaistaan vanhempiensa erosta. Hirveää. Lapsi on aina syytön siihen että vanhempien juttu ei voinut toimia.
Järkyttyneenä katselen vierestä näitä uusioperhehelvettejä. Jos en itse onnistu löytämään lapsetonta miestä perheenperustamiseen, niin hommaan sitten jälkikasvuni luovutetulla spermalla.
Lasu sen vuoksi, ettei vanhemmat anna tavata tätiä? Sossussa nauraisivat itsensä kipeäksi 🤣Tällähetkellä edes isovanhemmilla ei ole oikeutta tavata lastenlapsia, jollei vanhemmat niin halua. Tosin tähän kai ollaan puuhaamassa muutosta.
Taas nousee vahingonilo päälle, kun lukee näitä uusperhekuvioita. Tämmöinenkin ongelma vielä siihen päälle.
Uusperheistä ei voi tulla kuin sekopäisiä aikuisia, kun niitä pompotellaan eestaas.. kukaan ei välitä tai halua.
Ne sitten pyörittää tätä maata jossain vaiheessa, jos pyörittävät. Taidanpa alkaa lukemaan venäjää, että sitte osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoisin hämmästyneenä veljen puolisoa, että enhän minä ole näiden kaikkien lasten täti vaan tämän yhden vaan.
Vierailija kirjoitti:
Taas nousee vahingonilo päälle, kun lukee näitä uusperhekuvioita. Tämmöinenkin ongelma vielä siihen päälle.
Uusperheistä ei voi tulla kuin sekopäisiä aikuisia, kun niitä pompotellaan eestaas.. kukaan ei välitä tai halua.
Ne sitten pyörittää tätä maata jossain vaiheessa, jos pyörittävät. Taidanpa alkaa lukemaan venäjää, että sitte osaa.
On fiksuja uusperheitä ja sitten vähämmän fiksuja, sama ilmiö koskee ydinperheitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietyllä tavalla, näin moninkertaisena tätinä, joka on osallistunut lasten syntymästä asti kiinteästi heidän elämäänsä, mietin myös sitä, miltä omista siskonlapsistani tuntuisi, jos en olisikaan enää heidän oma tätinsä, vaan yhtäkkiä rupeaisin olemaan täti myös heidän äitinsä uuden miehen lapsille. Siskonlapsieni edestä olisin valmis tekemään vaikka mitä, koska tunneside, mutta uusien, itselleni vieraiden lasten, kanssa en tietenkään.
Minun täytyy sanoa, että olen varmaan harvinainen poikkeus, mutta meidän uusioperhekuvio onnistui erinomaisesti. Isä adoptoi isoveljeni ja -siskoni ja heille isä on se ainoa oikea isä, bioisää kun ei lapsiperhearki enää kiinnostanut, eikä häntä paljoa kuvioissa näkynyt. Isälle veli ja sisko ovat myös hänen lapsiaan, eikä meitä olla kohdeltu eriarvoisesti koskaan. Joskus siis näinkin.
Ei tädin tarvitse olla läheinen edes kaikkien biologisten sisarusten kanssa!
Meitä on kolme sisarusta ja meillä on kaksi tätiä, eno ja kaksi setää. Toisen tätini kanssa olen ollut aina hyvin läheinen, koska meillä ei ole paljoa ikäeroa. Olen käynyt tädin kanssa Puuhamaassa, uimassa, retkillä ym paljon ja sisarukseni olivat kotona kun olivat liian pieniä. Tällöin hän siis vahti minua, myöhemmin hänestä tuli yksi läheisimpiä ihmisiä minulle. Nykyisin vahdin hänen lapsiaan.
Sisarukseni taas viettivät paljon aikaa setäni perheen kanssa, koska heillä oli samanikäiset serkut kuin sisarukseni. Itsestäni olisi tuntunut todella oudolle jos oltaisiin pienenä tuupattu sedälle joka asui poikamiesboksissa yksin, mutta sisarusteni ollessa lapsia oli sedän elämäntilanne täysin muuttunut. Ja edelleen ovat hyviä ystäviä serkkujen kanssa vaikka ollaan kaikki yli kaksikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minun täytyy sanoa, että olen varmaan harvinainen poikkeus, mutta meidän uusioperhekuvio onnistui erinomaisesti. Isä adoptoi isoveljeni ja -siskoni ja heille isä on se ainoa oikea isä, bioisää kun ei lapsiperhearki enää kiinnostanut, eikä häntä paljoa kuvioissa näkynyt. Isälle veli ja sisko ovat myös hänen lapsiaan, eikä meitä olla kohdeltu eriarvoisesti koskaan. Joskus siis näinkin.
Jatkan vielä: meidän kaikkien kolmen lapset ovat myös isälle omia lapsenlapsia. Joskus oikein hätkähdän, kun tajuan, että kyseessä ovatkin sisarpuoleni, eivät 100%biosisarukset
Miksi äiti kerjää hoitoapua? Eikö pärjää lastensa kanssa?
Sun pitää puhua tämä asia veljesi kanssa selväksi.
Äiti saa tunkea lapsensa hoitoon omille läheisilleen.
Et ole hänen lastensa täti eikä tarvi ollakkaan.
Sit olis eri juttu jos nää ns. uuden puolison lapset olisivat jotenkin myös bondanneet sun kanssa, mutta esiteinit harvemmin ottaa mitään kontaktia ja heille oot luultavasti vain "se toin sisko".
Meillä on uusperhekuvio eikä tässä kuviossa ole mitenkään oletettu että kaikki lapset kulkevat aina kaikkialle kuin hattivattilauma. Meidän molempien lapsilla on omat mummonsa ja tätinsä/setänsä/enonsa. no mummot on vuosien varrella sekoittuneet niin että, ainakin minusta, tuntuu luontevalta mennä kumpaan tahansa mummolaan porukalla. Ja noiden kohdalla on myös lapsetkin olleet välillä koko porukka mummolassa yökylässä tai tunnin - pari kun meidän aikuisten on ollut käytävä muualla.
Mutta siis takaisin alkuperäiseen: sulla ei tätinä ole mitään velvollisuutta ottaa niitä toisia lapsia mukaasi jos et halua ja jos se ei tule ns. luonnostaan.
Alue: Aihe vapaa
Läheisyys syntyy ajan kanssa, jos syntyy. Ei pakottamalla. Ja läheisyyden tunteesta se on kiinni, mitä lasta haluaa hoitaa.
Minulla on runsaasti verrattavissa olevia esimerkkejä, joskin lapsen näkökulmasta. Vanhempien eron jälkeen olen viettänyt vuosikausia joulut ja lomat jossain puolituttujen (isän vaimo tai äidin mies) nurkissa. Isällä käytiin sen verran harvoin että en erityisemmin ikinä lähentynyt sinne päin. Lisäksi molemmilla on ollut avioeron jälkeen useita kumppaneita. Kyllähän sitä näin aikuisena joulupuurot voi vetäistä vaikka missä, mutta lapsena oli kamalaa kun ei tuntenut ketään tämän paremman puoliskon perheestä ja eri perheiden tavatkin ovat niin erilaisia.
Ei ne teinit (tai edes esiteinit) halua puolituttujen nurkkiin pyörimään, oli sitten luvassa kaupunkiviikonloppu eli ei.