Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen pienen pojan täti ja kohtelen kuulema epäreilusti hänen puolisisaruksiaan
02.07.2019 |
Poika on nyt 6 vuotias ja asun noin tunnin ajomatkan päässä heidän kodista. Otan silloin tällöin hänet yökylään. Pääasiassa olemme luonani, hän tykkää hoitaa koiraani eli harjaa sitä ja heittää palloa. Pelaamme sellaisia korttipelejä mitä lapsi osaa tai muistipelejä. Samoja juttuja mitä teen hänen kanssa jos käyn heillä kylässä. Olen opettanut häntä soittamaan pianoa. Joskus olemme käyneet elokuvateatterissa, isossa leikkipuistossa, syöneet mäkkärissä hampparit yms pientä mistä hän on ilahtunut ja mitä ei ole heidän kotipaikkakunnallaan.
Nyt lapsen toinen vanhempi on alkanut vihjailla, että hänen lapset edellisestä liitosta voisi haluta myös kaupunkiviikonloppuja ja sanoikin jo, että on epäreilua kun vaan nuorin pääsee viettämään tädin kanssa viikonloppuja muiden jäädessä kotiin. Vanhemmat lapset eivät koskaan edes vietä aikaa samassa huoneessa kun käyn siellä. Tiedättehän sellaiset esiteini-ikäiset jotka juuri ja juuri tervehtivät ja vastaavat yhdellä sanalla jos jotain kuulumisia yrittää kysyä ja eristäytyvät omiin huoneisiin. En oikeastaan edes tunne heitä, kun aina ovat olleet ujoja ja näemme kuitenkin aika harvoin, ehkä kerran kuussa tai kahden kuukauden välein. Jos käyvät koko perheen voimin minun luonani, he kyselevät koska lähdetään kotiin, joko lähdetään jne.
En usko että viihtyisivät täällä mun luona leipoen tai koiraa lenkittäen hetkeäkään, vaan odottaisivat kai koko viikonlopun jotain parempaa tekemistä ja viihdytystä. Mitä en jaksaisi järjestää ja vieläpä käytännössä lähes vieraille lapsille.
En ole tarjoutunut ottamaan heitäkin kylään, mutta miten voisin ketään loukkaamatta kieltäytyä, jos vanhempi kysyy suoraan? En keksi miten voi ystävällisesti sanoa, että en koe heidän olevan minulle sukua ja että minun pitäisi alkaa tädiksi heillekin tasapuolisuuden vuoksi?
Kommentit (156)
Minulla on läheiset suhteet veljen lapsiin, mutta hänen bonuslapsen kanssa olen etäinen. Olen vaan ihan tavallinen vieras, kun käyn heillä kylässä.
Minusta tämä on ihan ok näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tää juttuhan on selkeästi provo noiden lomajuttujen ja muiden pohjalta :D Muuten sama ajatus tuli mullekin mieleen.
Niin kurjaa kuin se olisikin niin voi olla että en sitten ottaisi veljenkään lasta. LApselle tekisin selväksi mistä johtuu, hyvitelkööt sitä uusperheessään seuraavat 12 vuotta xD Toki on erittäin epätodennäköstä että esiteinit haluaisi tulla harjailemaan koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Meillä lähtisi tuollaiset kuvottavat kiristäjät älä vastaa-osastoon.
Vastasin jo aikaisemmin: "Ehkä ei tai sitten haluaa. Kysyin siksi, että tiedän tällaisen tädin nakatun ulos koko suvusta ihan sen vuoksi, että rupesi luokittelemaan lapsia (ja muitakin läheisiä). Nyt ihmettelee, miksi ei kutsuta sukutapahtumiin tai tuntuu kuin häntä ei haluttaisi jouluksi kotiin jne. Olen sanonut hänelle, että uskon sen johtuvan tuosta luokittelusta, mutta kieltäytyy uskomasta. Ja jatkaa kohtalonsa surkuttelua. Minä puolestani, en enää jaksa kauaa häntä kuunella".
Tämä suku on hyvin "maailmoja syleilevää" eli heillä on lapsia monessa polvessa, adoptiolapsia ja päivähoitolapsetkin (jo toisessa polvessa) ovat hyvin läheisiä. Mutta nyt he ovat selkeästi "hylkäämässä" ystävätärtäni tuon lasten syrjimisten vuoksi. Siksi kysynkin ap:lta vielä pitääkö hän mieluummin kiinni käytösestään vai haluaako kuulua sukuun? Hyväksyisivätkö muut av-kommentaattorit, että joutuisivat itse eristetyksi suvustaan, mahdollisesti omista (jo iäkkäistä) vanhemmistaan? Vanhuksethan usein joutuvat näissä tilanteissa välikäteen.
Miksi kiristetään omia sukulaisia ettei saa tavata, pitää yhteyttä tai avustaa sukulaislasta jos ei jaa samaa ihan tuntemattomille lapsille jotka saattavat häipyä elämästä milloin tahansa.
Mikä on motiivi kohdella omia sukulaisiaan noin törkeästi. Kukaan ei usko uusperheiden kestävyyteen ja vaaditaan tutustumaan lapsiin joita ei ehkä huomenna ole enään kuvioissa tai ne vaihtuvat uusiin.
AP, sinun ei tarvitse hoitaa mitään vieraita lapsia.
Täällä on paljon vastuuttomia yh-äitejä, jotka sanoo muuta. Mukava kun olet sen 6-vuotiaan kanssa. Se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano että teinit osaavat kyllä itse pyytää jos haluavat. Tuskin pyytävät, jos ei kiinnosta muutenkaan seura.
On mun mielestä eri asia jos lapsi on tullut sukuun isompana eikä häneen ole kunnolla päässyt tutustumaan. Meilläkin on suvussa sellaisia lapsia joita olen nähnyt vain muutaman kerran vuosien varrella. Vaikka haluaisin antaa heille lahjoja niin en voi koska en tunne heitä niin kunnolla jotta osaisin antaa mitään edullista. Aina kun kuulen mitä he toivovat lahjaksi niin kyseessä on jotain tosi kallista. Heillekin yritetään löytää meidän suvusta hoitajia mutta hyvin harvoin kukaan suostuu koska he eivät tunne näitä lapsia kunnolla. Yleensä kun nähdään perheen aikuisia niin lapset ovat sillä toisella vanhemmalla.
Mutta olin toisaalta kaverini lapsille varaäitinä monta vuotta. He viettivät luonani kerran kk yhden viikonlopun. He olivat todella rakkaita minulle eli ei kyse ole siitä että jonkun pitäisi olla biosukulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Sitten varmaan mentäisi vanhemman ehdoilla, surullista ja itsekästä omaa lasta kohtaan. Ap voisi varmaan tavata pojanpoikaansa sitten taas, kun tämä voi itse valita menonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Sitten varmaan mentäisi vanhemman ehdoilla, surullista ja itsekästä omaa lasta kohtaan. Ap voisi varmaan tavata pojanpoikaansa sitten taas, kun tämä voi itse valita menonsa.
Veljenpoikaa siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Meillä lähtisi tuollaiset kuvottavat kiristäjät älä vastaa-osastoon.
Vastasin jo aikaisemmin: "Ehkä ei tai sitten haluaa. Kysyin siksi, että tiedän tällaisen tädin nakatun ulos koko suvusta ihan sen vuoksi, että rupesi luokittelemaan lapsia (ja muitakin läheisiä). Nyt ihmettelee, miksi ei kutsuta sukutapahtumiin tai tuntuu kuin häntä ei haluttaisi jouluksi kotiin jne. Olen sanonut hänelle, että uskon sen johtuvan tuosta luokittelusta, mutta kieltäytyy uskomasta. Ja jatkaa kohtalonsa surkuttelua. Minä puolestani, en enää jaksa kauaa häntä kuunella".
Tämä suku on hyvin "maailmoja syleilevää" eli heillä on lapsia monessa polvessa, adoptiolapsia ja päivähoitolapsetkin (jo toisessa polvessa) ovat hyvin läheisiä. Mutta nyt he ovat selkeästi "hylkäämässä" ystävätärtäni tuon lasten syrjimisten vuoksi. Siksi kysynkin ap:lta vielä pitääkö hän mieluummin kiinni käytösestään vai haluaako kuulua sukuun? Hyväksyisivätkö muut av-kommentaattorit, että joutuisivat itse eristetyksi suvustaan, mahdollisesti omista (jo iäkkäistä) vanhemmistaan? Vanhuksethan usein joutuvat näissä tilanteissa välikäteen.
Miten ihmeessä muut sisarukset jo määrittelevät vanhempien yhteydenpidon muihin lapsiinsa? Kuulostaa sairaalta manipuloinnilta josta on maailman syleily kaukana valitettavasti.
En tiedä muista mutta minä en tarvitsisi sukuani ollenkaan jos alettaisiin kiristämään. Ei tämä elämä ole tasapuolista. Täyssiaruksistakin voidaan ottaa suosikkeja. Vanhemmatkin ydinperheessä voivat suosia yhtä ja jättää muut vähemmälle. Lapsettomat sukulalaiset voivat ottaa suosikkeja. Isovanhemmilla voi olla suosikkeja. Sisaruksetkin ovat erilaisia. Tätini oli yksinäinen ja kun olin rauhallinen helppo lapsi niin hän halusi minut seurakseen mökille. Ei hän jaksanut montaa villiä lasta paimentaa ja pääsin sisaruksistani välillä vähän eroon, rauhaan niin että minullekkin se teki hyvää. Ei meitä täys sisaruksiakaan aina yhdessä niputettuna pakotettu sukulaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Meillä lähtisi tuollaiset kuvottavat kiristäjät älä vastaa-osastoon.
Vastasin jo aikaisemmin: "Ehkä ei tai sitten haluaa. Kysyin siksi, että tiedän tällaisen tädin nakatun ulos koko suvusta ihan sen vuoksi, että rupesi luokittelemaan lapsia (ja muitakin läheisiä). Nyt ihmettelee, miksi ei kutsuta sukutapahtumiin tai tuntuu kuin häntä ei haluttaisi jouluksi kotiin jne. Olen sanonut hänelle, että uskon sen johtuvan tuosta luokittelusta, mutta kieltäytyy uskomasta. Ja jatkaa kohtalonsa surkuttelua. Minä puolestani, en enää jaksa kauaa häntä kuunella".
Tämä suku on hyvin "maailmoja syleilevää" eli heillä on lapsia monessa polvessa, adoptiolapsia ja päivähoitolapsetkin (jo toisessa polvessa) ovat hyvin läheisiä. Mutta nyt he ovat selkeästi "hylkäämässä" ystävätärtäni tuon lasten syrjimisten vuoksi. Siksi kysynkin ap:lta vielä pitääkö hän mieluummin kiinni käytösestään vai haluaako kuulua sukuun? Hyväksyisivätkö muut av-kommentaattorit, että joutuisivat itse eristetyksi suvustaan, mahdollisesti omista (jo iäkkäistä) vanhemmistaan? Vanhuksethan usein joutuvat näissä tilanteissa välikäteen.Miten ihmeessä muut sisarukset jo määrittelevät vanhempien yhteydenpidon muihin lapsiinsa? Kuulostaa sairaalta manipuloinnilta josta on maailman syleily kaukana valitettavasti.
Hyvin sanottu, samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vaatiminen on väärin, velvollisuutta sinulla ei ole. Omista rajoista pitää pitää kiinni eikä taipua toisten toiveisiin oman kuormittumisen uhalla.
Mutta mikset haluaisi tutustua siskosi/veljesi perheeseen kuuluviin lapsiin, varsinkin jos he tulisivat mielellään kylään (mikä pitäisi kysyä heiltä)? Tai jos siskollasi/veljelläsi on lastenhoitajan tarve, niin miksipä et haluaisi auttaa häntä joskus? Jos et halua ja et halua niin ok, mutta JOS sattuu viihtymään lasten kanssa ja JOS sattuu haluamaan auttaa, niin mistä syntyy ne tiukat rajat meidän ja muiden mukuloille? Mutta ehkä ei viihdykään eikä haluakaan auttaa, vaan toteuttaa jotain omaa tarvettaan. Sekin on ok. Biologisesta näkökulmasta resurssien suuntaaminen verisukulaisille on varsin perusteltua.
Lukisitko aloituksen uudelleen, ihan ajatuksen kanssa. Kun siellä ihan selvästi sanotaan ettei isompia lapsia kiinnosta kyläily tämän tädin luona, kysyvät koko ajan milloin lähdetään kotiin. ns "kaupunkiloma" teineille on nimenomaan heidän äitinsä keksimä juttu koska haluaa lapsistaan eroon hetkeksi toisen kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miltä sinusta tuntuisi, jos tämän 6 vuotiaan vanhemmat sanoisivat, että kaikki tai ei ketään? Eli "menettäisit" tämän 6 vuotiaan. Et saisi enää tavata häntä, ottaa luoksesi jne.
Meillä lähtisi tuollaiset kuvottavat kiristäjät älä vastaa-osastoon.
Vastasin jo aikaisemmin: "Ehkä ei tai sitten haluaa. Kysyin siksi, että tiedän tällaisen tädin nakatun ulos koko suvusta ihan sen vuoksi, että rupesi luokittelemaan lapsia (ja muitakin läheisiä). Nyt ihmettelee, miksi ei kutsuta sukutapahtumiin tai tuntuu kuin häntä ei haluttaisi jouluksi kotiin jne. Olen sanonut hänelle, että uskon sen johtuvan tuosta luokittelusta, mutta kieltäytyy uskomasta. Ja jatkaa kohtalonsa surkuttelua. Minä puolestani, en enää jaksa kauaa häntä kuunella".
Tämä suku on hyvin "maailmoja syleilevää" eli heillä on lapsia monessa polvessa, adoptiolapsia ja päivähoitolapsetkin (jo toisessa polvessa) ovat hyvin läheisiä. Mutta nyt he ovat selkeästi "hylkäämässä" ystävätärtäni tuon lasten syrjimisten vuoksi. Siksi kysynkin ap:lta vielä pitääkö hän mieluummin kiinni käytösestään vai haluaako kuulua sukuun? Hyväksyisivätkö muut av-kommentaattorit, että joutuisivat itse eristetyksi suvustaan, mahdollisesti omista (jo iäkkäistä) vanhemmistaan? Vanhuksethan usein joutuvat näissä tilanteissa välikäteen.
Jos vanhemmat hylkäävät lapsensa tuollaisesta syystä, on perhekuvio niin sairas, että on parempi olla ilman. Adoptiolapsen syrjiminen on väärin, se on selvä. Mutta aloittajan asetelma oli ihan selvä. Muut perheen lapset eivät olleet hänelle tuttuja, eivätkä myöskään sukuun adoptoituja. Päivähoitolapsia ei kukaan normaali rinnasta sukulaisiin, ja sitä ei varmasti lasten vanhemmatkaan haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Tämänkin ongelman saa kaupanpäälle kun lähtee uusiokuvioon. Onnittelut valinnoista!! : ))
Eihän ap ole lähtenyt mukaan mihinkään uuskuvioon.
Monilapsisessa perheessä kasvavalle tekee varmasti hyvää, jos saa tädin kanssa aina joskus erikoiskohtelua "ainoana lapsena". Varsinkin nuorimmainen jää lapsikatraassa helposti varjoon, kaikki touhut mietitään isompien ehdoilla ja pienin saa tulla perässä minkä pystyy.
Veli teki ankkurilapsen/iltatähden/what ever muutettuaan ensin toiselle puolelle suomea. Tällä lapsella ja vanhemmalla sisarpuolellaan on liki 15v ikäeroa. Mun lapsiin ikäero on sama liki 15v. En varmastikaan tule olemaan tälle lapselle samanlainen täti kuin vanhemmalle, jota olen kuskaillut huveihin tai yökylään omien lasten seuraksi. Jo tuo välimatka tekee sen että tavatessa olen pienelle lapselle aivan vieras aikuinen ja jos meidän sukuun tulee, niin parin tunnin vierailulla ei ehdi edes lämmetä sen vertaa että ottaisi kontaktia. Ihan yhtä vieraaksi varmaan jää kuin ne bonuslapsetkin siinä perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Veljelläni on edellisestä liitostaan 9- ja 10-vuotiaat lapset. Olen ottanut heitä aina kylään, reissuihin ja muualle mukaan koska meillä on saman ikäiset lapset. Veljeni avopuolisolla on entisestä suhteestaan 4-vuotiaat kaksoset.
No tämä veljeni puoliso on nyt sitä mieltä että minun pitäisi alkaa ottamaan myös tämän lapsia meille ja muualle mukaan. Viimeeksi kun olin lähdössä lasten kanssa seikkailupuistoon niin hän tuli ovelle kyselemään että seuraavalla kerralla keksit varmaan jotain, mihin kaikki voivat osallistua.
Minusta nuo lapset ovat niin pieniä vielä, että heidän pitäisi olla hoidossa vain tutuilla ihmisillä. En myöskään halua ottaa vastuuta noin pienistä, vieraista lapsista. Lisäksi minusta on kohtuutonta edes ehdottaa että katsoisin kolmen omani ja veljeni kahden lapsen lisäksi vielä kahta taaperoa. Ja maksaisin myös näiden vieraiden lasten menot (huvipuistot, korkeasaaret jne.). Tavallaan nuo veljenlapset ovat menneet samassa kuin omani kun heistä on seuraa toisilleen.
Minulla on kyllä aiemminkin ollut vähän erikoinen tilanne tuon naisen kanssa kun hän suuttui kun olin ottanut veljeni lapset mukaan ruotsiin näiden äiti-viikolla. Hän oli vihainen kun hoidan lapsia näiden äiti-viikolla vaikka selitin että oltiin lyöty päivämäärät lukkoon jo aikoja sitten ja ne nyt vain sattuivat äiti-viikolle.
Hankala tilanne. Kukaan ei varmaankaan oleta (tai ainakaan ei ole kohtuullista), että huolehtisit 5 ala-asteikäisestä (kolme omaa ja kaksi veljesi lasta) ja kahdesta pikkulapsesta samaan aikaan. Eihän tuollainen porukka mahdu edes kulkemaan yhdellä autolla. Toisaalta samassa talossa asuvat lapset kokevat kuitenkin, että heitä on kohdeltava tasapuolisesti. Toki se, että kaksi lasta on sinun mukana antaa vanhemmille mahdollisuuden keksiä, jotain ikätasoista haukaa kahdelle pienemmälle. Voisitko ainakin välillä ehdottaa jotain kivaa tekemistä koko perheiden kesken eli kutsuisit reisuun mukaan koko veljesi perheen. Esim. seikkailupuistossa on ratoja myös pieneimmille ja toinen vanhempi voi vahtia heitä siellä ja seikkailun jälkeen, voitte syödä jätskit porukalla.
Ovat olleet porukalla mökillämme ja sukujuhlissa ja olemme silloin tällöin käyneet jossain yhdessä.
Tuo ongelma koskee sitä kun otan vain veljen lapset mukaamme.
Usein se menee niin että päätän ex tempore viedä omat lapset vaikka johonkin tramppa-puistoon,megazoneen, uimaan tai ratsastamaan ja ajattelen että ehkä veljen lapset haluavat tulla messissä. Meillä nuo aktiviteetit menevät sen mukaan mistä omat lapseni ovat kiinnostuneet ja serkut tulevat siinä vähän kuin siivellä.
Minusta tuntuisi todella oudolta jättää veljen lapset kotiin ja suunnitella tasapuolisuuden nimissä jotain ohjelmaa 4-vuotiaille enkä oikeasti usko että omat lapsenikaan innostuisivat 4-vuotiaille suunnatusta ohjelmasta. Enkä usko että veljeni avokkikaan tuota haluaisi, luulen että hän haluaisi että ottaisin koko katraan jotta saa itse vapaata, mutta heillähän on kyllä veljen lasteni äiti-viikot jolla voisivat vain viedä pienet jollekin hoitoon. Onhan hänelläkin sukulaisia.
Tälle tädille:
pelastat luultavasti ne veljenlapsesi lapsenvahtimisvelvollisuuksista, kun viet ne pois huushollista.
Poikani ex-puoliso oli muutaman vuoden yhdessä miehen kanssa, jolla oli taaperoikäinen poika. Asuminen oli kummallakin nykyajan mukaan viikko-viikko, eli pojan tyttäret olivat äidillään viikon ja isällään viikon ja samoin tämän heidän äidin uuden kumppanin taapero oli äidillään viikon ja isällään viikon. Ja lapset tietty oli kummallakin sitten samaan aikaan.
Meidän lapsenlapset olivat tuolloin kymmenen kahta puolen. Ja vaikka tämä taapero oli hauska seura hauskimmillaan, niin kyllä sitä vastuuta heille sälytettiin yllättäen aika paljon: leikitkö tiivitaavin kanssa nyt kun se ei voi tulla tänne kun meillä nyt sitä ja tätä, ootko sen aikaa tiivitaavin kanssa kun käydään kaupassa/saunassa/naapurissa/naimassa (no tätä viimeistä ei sanottu ääneen).
Lapsenlapset olivat äärettömän helpottuneita aina kun heidät haettiin sieltä pois. Onneksi ex-miniäkin tajusi piankin uuden ihastuksensa kyvyttömyyteen vanhempana tai mihinkään muuhunkaan, ja se suhde päättyi (tullaan muuten ex-miniän kanssa toimeen erinomaisesti).
Eli: veljesi nykyinen vaimo tarvitsee veljesi isommista lapsista lapsenvahtia vilkkaille kaksosilleen.
Itse olen kahden lapsen täti, ja mielelläni vien heitä Lintsille ja ties minne. Veri on vettä sakeampaa.
Ei tulisi kyllä mieleenkään alkaa kuskailla ja keksiä tekemistä lasten kavereille, kavereiden lapsille, sisarusten puolisoiden ex-liittojen lapsille tai naapureiden lapsille.
Sori siitä.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Alue: Aihe vapaa
Henk. koht. olen samaa mieltä, että ei se biologia ole oleellisin juttu. Itselläni on tällä hetkellä käytännössä välit poikki erääseen verisukulaiseen, koska hänestä parisuhteeni ei ole olemassa (?!), samaan aikaan pidän yhtä uussukulaista hyvinkin selvänä osana kaikki sukujuhlia yms. ja on myös täysin ei-sukulaisia, joiden kanssa olen hyvin läheinen.
Mutta kun tässä ap:n tapauksessa nimenomaan oli kyse siitä, että suhdetta näihin vanhempiin lapsiin ei ole syntynyt eikä heitä kiinnosta olla ap:n kanssa tekemisissä, niin miten ihmeessä se on ap:n vika?
Itse esittäisin asian vanhemmille juuri tuosta kulmasta ja jättäisin biologian jutun ulkopuolelle.