Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen pienen pojan täti ja kohtelen kuulema epäreilusti hänen puolisisaruksiaan
02.07.2019 |
Poika on nyt 6 vuotias ja asun noin tunnin ajomatkan päässä heidän kodista. Otan silloin tällöin hänet yökylään. Pääasiassa olemme luonani, hän tykkää hoitaa koiraani eli harjaa sitä ja heittää palloa. Pelaamme sellaisia korttipelejä mitä lapsi osaa tai muistipelejä. Samoja juttuja mitä teen hänen kanssa jos käyn heillä kylässä. Olen opettanut häntä soittamaan pianoa. Joskus olemme käyneet elokuvateatterissa, isossa leikkipuistossa, syöneet mäkkärissä hampparit yms pientä mistä hän on ilahtunut ja mitä ei ole heidän kotipaikkakunnallaan.
Nyt lapsen toinen vanhempi on alkanut vihjailla, että hänen lapset edellisestä liitosta voisi haluta myös kaupunkiviikonloppuja ja sanoikin jo, että on epäreilua kun vaan nuorin pääsee viettämään tädin kanssa viikonloppuja muiden jäädessä kotiin. Vanhemmat lapset eivät koskaan edes vietä aikaa samassa huoneessa kun käyn siellä. Tiedättehän sellaiset esiteini-ikäiset jotka juuri ja juuri tervehtivät ja vastaavat yhdellä sanalla jos jotain kuulumisia yrittää kysyä ja eristäytyvät omiin huoneisiin. En oikeastaan edes tunne heitä, kun aina ovat olleet ujoja ja näemme kuitenkin aika harvoin, ehkä kerran kuussa tai kahden kuukauden välein. Jos käyvät koko perheen voimin minun luonani, he kyselevät koska lähdetään kotiin, joko lähdetään jne.
En usko että viihtyisivät täällä mun luona leipoen tai koiraa lenkittäen hetkeäkään, vaan odottaisivat kai koko viikonlopun jotain parempaa tekemistä ja viihdytystä. Mitä en jaksaisi järjestää ja vieläpä käytännössä lähes vieraille lapsille.
En ole tarjoutunut ottamaan heitäkin kylään, mutta miten voisin ketään loukkaamatta kieltäytyä, jos vanhempi kysyy suoraan? En keksi miten voi ystävällisesti sanoa, että en koe heidän olevan minulle sukua ja että minun pitäisi alkaa tädiksi heillekin tasapuolisuuden vuoksi?
Kommentit (156)
Sanot, että vanhemmat lapset on täysin vieraita sinulle ja siksi otat ainoastaan nuorimman. Jos alkaa vänkääminen, niin sanot ettei kuulu sinulle heidän hoito. Ei sinun todellakaan tarvitse mitään vieraita kakaroita hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole noiden vieraiden lasten täti, joten sinun on turha vastoin tarhtoasi mitään riippakiveä noista ottaa. Olisivat tyytyväisiä, että olet nuorimmaisen kanssa. Silloin omat vanhemmat voivat mennä nuorten kanssa minne tahansa.
Kyllähän se vanhempi todennäköisesti mielensä pahottaa, sanot miten ystävällisesti vaan. Niitä teinejä ei kiinnosta koko asia, ei ne oo missään vaiheessa sun luo halunneetkaan.
Vanhemmasta toi kysely on lähtöisin, ei niistä lapsista. Kuten joku sanoikin, haluais vapaata itselleen.
Ei sun tarvi niitä ottaa hoitaakses, ei se vaan kuulu sulle. Eri asia jos oisit niiden kanssa läheinen - eikä sillonkaan tarvisi, mutta voisit halutessas.
Loukkaantuminen on todennäköisesti edessä joka tapauksessa mutta parasta vain sanoa suoraan, ettet ole lapsille mitään sukua, etkä edes yhtään läheinen eli et aio ottaa heitä. Ja kuten itsekin totesit, ei esiteinejä todellakaan enää viihdytetä yhtä helposti kuin pienempiä lapsia.
Eihän tarvitsisi ottaa ihan tasapuolisesti edes saman verran sukua olevia sisaruksia, mielestäni. Kyllä kaikilla on oikeus muodostaa ihmissuhteita myös erikseen ja sen kanssa enemmän, kenen kanssa 'klikkaa'. V
Vanhempien hommaksi jää sitten järjestellä kaikille lapslle tasapuolisesti noita spesiaalimenoja.
Sanoa, että harmi, kun ette ole muiden lasten kanssa niin lähentyneet, kun olivat pieniä. Kysyt, miten heidän omat tädit ja kummit, onko vanhemmat saaneet ylläpidettyä suhteet siihen suuntaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sama. Veljelläni on edellisestä liitostaan 9- ja 10-vuotiaat lapset. Olen ottanut heitä aina kylään, reissuihin ja muualle mukaan koska meillä on saman ikäiset lapset. Veljeni avopuolisolla on entisestä suhteestaan 4-vuotiaat kaksoset.
No tämä veljeni puoliso on nyt sitä mieltä että minun pitäisi alkaa ottamaan myös tämän lapsia meille ja muualle mukaan. Viimeeksi kun olin lähdössä lasten kanssa seikkailupuistoon niin hän tuli ovelle kyselemään että seuraavalla kerralla keksit varmaan jotain, mihin kaikki voivat osallistua.
Minusta nuo lapset ovat niin pieniä vielä, että heidän pitäisi olla hoidossa vain tutuilla ihmisillä. En myöskään halua ottaa vastuuta noin pienistä, vieraista lapsista. Lisäksi minusta on kohtuutonta edes ehdottaa että katsoisin kolmen omani ja veljeni kahden lapsen lisäksi vielä kahta taaperoa. Ja maksaisin myös näiden vieraiden lasten menot (huvipuistot, korkeasaaret jne.). Tavallaan nuo veljenlapset ovat menneet samassa kuin omani kun heistä on seuraa toisilleen.
Minulla on kyllä aiemminkin ollut vähän erikoinen tilanne tuon naisen kanssa kun hän suuttui kun olin ottanut veljeni lapset mukaan ruotsiin näiden äiti-viikolla. Hän oli vihainen kun hoidan lapsia näiden äiti-viikolla vaikka selitin että oltiin lyöty päivämäärät lukkoon jo aikoja sitten ja ne nyt vain sattuivat äiti-viikolle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Veljelläni on edellisestä liitostaan 9- ja 10-vuotiaat lapset. Olen ottanut heitä aina kylään, reissuihin ja muualle mukaan koska meillä on saman ikäiset lapset. Veljeni avopuolisolla on entisestä suhteestaan 4-vuotiaat kaksoset.
No tämä veljeni puoliso on nyt sitä mieltä että minun pitäisi alkaa ottamaan myös tämän lapsia meille ja muualle mukaan. Viimeeksi kun olin lähdössä lasten kanssa seikkailupuistoon niin hän tuli ovelle kyselemään että seuraavalla kerralla keksit varmaan jotain, mihin kaikki voivat osallistua.
Minusta nuo lapset ovat niin pieniä vielä, että heidän pitäisi olla hoidossa vain tutuilla ihmisillä. En myöskään halua ottaa vastuuta noin pienistä, vieraista lapsista. Lisäksi minusta on kohtuutonta edes ehdottaa että katsoisin kolmen omani ja veljeni kahden lapsen lisäksi vielä kahta taaperoa. Ja maksaisin myös näiden vieraiden lasten menot (huvipuistot, korkeasaaret jne.). Tavallaan nuo veljenlapset ovat menneet samassa kuin omani kun heistä on seuraa toisilleen.
Minulla on kyllä aiemminkin ollut vähän erikoinen tilanne tuon naisen kanssa kun hän suuttui kun olin ottanut veljeni lapset mukaan ruotsiin näiden äiti-viikolla. Hän oli vihainen kun hoidan lapsia näiden äiti-viikolla vaikka selitin että oltiin lyöty päivämäärät lukkoon jo aikoja sitten ja ne nyt vain sattuivat äiti-viikolle.
Hankala tilanne. Kukaan ei varmaankaan oleta (tai ainakaan ei ole kohtuullista), että huolehtisit 5 ala-asteikäisestä (kolme omaa ja kaksi veljesi lasta) ja kahdesta pikkulapsesta samaan aikaan. Eihän tuollainen porukka mahdu edes kulkemaan yhdellä autolla. Toisaalta samassa talossa asuvat lapset kokevat kuitenkin, että heitä on kohdeltava tasapuolisesti. Toki se, että kaksi lasta on sinun mukana antaa vanhemmille mahdollisuuden keksiä, jotain ikätasoista haukaa kahdelle pienemmälle. Voisitko ainakin välillä ehdottaa jotain kivaa tekemistä koko perheiden kesken eli kutsuisit reisuun mukaan koko veljesi perheen. Esim. seikkailupuistossa on ratoja myös pieneimmille ja toinen vanhempi voi vahtia heitä siellä ja seikkailun jälkeen, voitte syödä jätskit porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan ne teinit haluta "kaupunkilomille" ihan itsekin. Mutta eivät rakkaudesta tätiin, vaan ihan omista opportunistisista syistään: täti voisi viedä syömään, shoppailemaan, uimaan ja leffaan. Ja isommat teinit (ei edes kovin isot) tuntee jo paikkakunnaltasi mesen ja instan kautta kavereita, joita on hankala nähdä jos asuu jossain in the middle of nowhere. Otapa tämmönen teini yökyläilemään, niin se keksii pian konstin livahtaa kaupungille "kaveria tapaamaan", seuraavaksi sun luona on toinen ja kolmaskin teini, tai sitten se oma teini on häviksissä, tai soittaa jostain kymmenen kilometrin päästä että menin bussilla tänne, tuu hakemaan kun ei täältä tuu busseja takaisin.
Älä ota teinejä yökylään. Nimimerkki kummitytön kasvaessa teiniksi hänestä tuli kamala...
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano tuolle naiselle että onko sitten parempi, että et ota tätä yhtäkään?
Millaiset välit teillä muuten on? Ottavatko esim. koiraasi hoitoon, kun olet matkoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama. Veljelläni on edellisestä liitostaan 9- ja 10-vuotiaat lapset. Olen ottanut heitä aina kylään, reissuihin ja muualle mukaan koska meillä on saman ikäiset lapset. Veljeni avopuolisolla on entisestä suhteestaan 4-vuotiaat kaksoset.
No tämä veljeni puoliso on nyt sitä mieltä että minun pitäisi alkaa ottamaan myös tämän lapsia meille ja muualle mukaan. Viimeeksi kun olin lähdössä lasten kanssa seikkailupuistoon niin hän tuli ovelle kyselemään että seuraavalla kerralla keksit varmaan jotain, mihin kaikki voivat osallistua.
Minusta nuo lapset ovat niin pieniä vielä, että heidän pitäisi olla hoidossa vain tutuilla ihmisillä. En myöskään halua ottaa vastuuta noin pienistä, vieraista lapsista. Lisäksi minusta on kohtuutonta edes ehdottaa että katsoisin kolmen omani ja veljeni kahden lapsen lisäksi vielä kahta taaperoa. Ja maksaisin myös näiden vieraiden lasten menot (huvipuistot, korkeasaaret jne.). Tavallaan nuo veljenlapset ovat menneet samassa kuin omani kun heistä on seuraa toisilleen.
Minulla on kyllä aiemminkin ollut vähän erikoinen tilanne tuon naisen kanssa kun hän suuttui kun olin ottanut veljeni lapset mukaan ruotsiin näiden äiti-viikolla. Hän oli vihainen kun hoidan lapsia näiden äiti-viikolla vaikka selitin että oltiin lyöty päivämäärät lukkoon jo aikoja sitten ja ne nyt vain sattuivat äiti-viikolle.
Hankala tilanne. Kukaan ei varmaankaan oleta (tai ainakaan ei ole kohtuullista), että huolehtisit 5 ala-asteikäisestä (kolme omaa ja kaksi veljesi lasta) ja kahdesta pikkulapsesta samaan aikaan. Eihän tuollainen porukka mahdu edes kulkemaan yhdellä autolla. Toisaalta samassa talossa asuvat lapset kokevat kuitenkin, että heitä on kohdeltava tasapuolisesti. Toki se, että kaksi lasta on sinun mukana antaa vanhemmille mahdollisuuden keksiä, jotain ikätasoista haukaa kahdelle pienemmälle. Voisitko ainakin välillä ehdottaa jotain kivaa tekemistä koko perheiden kesken eli kutsuisit reisuun mukaan koko veljesi perheen. Esim. seikkailupuistossa on ratoja myös pieneimmille ja toinen vanhempi voi vahtia heitä siellä ja seikkailun jälkeen, voitte syödä jätskit porukalla.
En ole tuo jolle vastastit, mutta asenteesi on ihmeellinen.
Ilmeisesti tämä veljen uusioperhe ei ole kuskaamassa kirjoittajan lapsia yhtään minnekään - eli jos vastuu sälytetään sille, joka alunperinkin on aktiivinen. Tämä taas alkaa olla jo hyväksikäyttöä - ihan ilman mitään uusperhekuviotakin - eli täti vie omat ja veljen lapset, mutta veli ei toimi samoin toisinpäin. Samalla tavalla veljen uusi vaimo voisi itse keksiä ne riennot, joihin kaikki pääsevät eikä sälytää vastuuta puolison siskolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan ne teinit haluta "kaupunkilomille" ihan itsekin. Mutta eivät rakkaudesta tätiin, vaan ihan omista opportunistisista syistään: täti voisi viedä syömään, shoppailemaan, uimaan ja leffaan. Ja isommat teinit (ei edes kovin isot) tuntee jo paikkakunnaltasi mesen ja instan kautta kavereita, joita on hankala nähdä jos asuu jossain in the middle of nowhere. Otapa tämmönen teini yökyläilemään, niin se keksii pian konstin livahtaa kaupungille "kaveria tapaamaan", seuraavaksi sun luona on toinen ja kolmaskin teini, tai sitten se oma teini on häviksissä, tai soittaa jostain kymmenen kilometrin päästä että menin bussilla tänne, tuu hakemaan kun ei täältä tuu busseja takaisin.
Älä ota teinejä yökylään. Nimimerkki kummitytön kasvaessa teiniksi hänestä tuli kamala...
Sitten päälle vielä se vanhempien toimesta tapahtuva sinun syyllistäminen, kun teinit ovat törttöilleet ollessaan sinun ”valvonnassa”
Vaatiminen on väärin, velvollisuutta sinulla ei ole. Omista rajoista pitää pitää kiinni eikä taipua toisten toiveisiin oman kuormittumisen uhalla.
Mutta mikset haluaisi tutustua siskosi/veljesi perheeseen kuuluviin lapsiin, varsinkin jos he tulisivat mielellään kylään (mikä pitäisi kysyä heiltä)? Tai jos siskollasi/veljelläsi on lastenhoitajan tarve, niin miksipä et haluaisi auttaa häntä joskus? Jos et halua ja et halua niin ok, mutta JOS sattuu viihtymään lasten kanssa ja JOS sattuu haluamaan auttaa, niin mistä syntyy ne tiukat rajat meidän ja muiden mukuloille? Mutta ehkä ei viihdykään eikä haluakaan auttaa, vaan toteuttaa jotain omaa tarvettaan. Sekin on ok. Biologisesta näkökulmasta resurssien suuntaaminen verisukulaisille on varsin perusteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Onhan se nyt vähän eri asia olla puhumatta jollekin, joka on samassa tilassa kuin kestittää koko uusiosukua. Ja nuo sometykkäykset ovat nyt ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kyllä uudet sukulaiset pitää sukuun ottaa, mutta on aika itsekästä olettaa hoito/ viihdytysvastuuta samalla kun suku kasvaa. Ap:n tapauksessa kyseessä oli nimenomaan kyläilyt, eikä kenelläkääno ole sinänsä vastuuta viihdyttää edes niitä biosukulaisia vaan sekin lähtee ihan hyvästä sydämmestä ja ystävällisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Onhan se nyt vähän eri asia olla puhumatta jollekin, joka on samassa tilassa kuin kestittää koko uusiosukua. Ja nuo sometykkäykset ovat nyt ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kyllä uudet sukulaiset pitää sukuun ottaa, mutta on aika itsekästä olettaa hoito/ viihdytysvastuuta samalla kun suku kasvaa. Ap:n tapauksessa kyseessä oli nimenomaan kyläilyt, eikä kenelläkääno ole sinänsä vastuuta viihdyttää edes niitä biosukulaisia vaan sekin lähtee ihan hyvästä sydämmestä ja ystävällisyydestä.
Mutta miksi se hyväsydämisyys ja ystävällisyys on varattu vain geneettisille sukulaisille? Tämä hämmentää ihmistä joka mielellään ottaa kylään kavereiden tai naapureiden lapsia jos on tarvis, ja on saanut paljon vastaavaa takaisin. Se ymmärrän täysin jos ei ehdi/jaksa/halua/kiinnosta, mutta sitä en ymmärrä että jos perheessä on biologista sukua olevia lapsia ja sosiaalisesti sukua olevia lapsia, niin miksi se ehtiminen, jaksaminen, haluaminen ja kiinnostaminen on sukulaisuuden luonteesta kiinni.
Edelleen olen sitä mieltä että ap:lla ei ole velvollisuutta mihinkään eikä häntä voi syyttää yhtään mistään, mutta osaako joku avata minulle tätä ajatusmaailmaa jossa "puolisisaruus" on vuorovaikutusta ja suhdetta määrittävä tekijä?
Kyllä se geneettinen sukulaisuus on vahvempi sukulaisuus jo evolutiivisusta syistäkin ja vaikuttaa tunnesiteeseen, turha siitä uusperheiden närkästyä. Ja onhan niillä bonuslapsillakin kuutenkin jo kaksi sukua, pakkoko niiden on kolmaskin suku saada?
Vierailija kirjoitti:
No... jos asetelma on tuo ollut jo vuosia, niin kyllä, toimit väärin. Jos perhekuvio taas on uusi, niin on tietenkin ymmärrettävämpää ettet nyt näitä toisia lapsia sinne ota. Mutta vaikka et heitä mitenkään hoitaisikaan, tulisi kohtelun olla kuitenkin samanlaista kuin biosukulaisenkin.
Me ollaan uusperhe. Puolisolla on kaksi lasta edellisestä liitosta, asuvat vakituisesti meidän kanssa ja ovat kanssamme ihan aina. Lapset ovat "meidän lapsia" siinä missä myös ne kaksi lasta, jotka oikeasti ovat meidän yhteisiä. Lapset olivat ihan pieniä, kun alettiin tutustua, seurustella jne. Nykyään ollaan naimisissa. Pidän näitä lapsia ominani siinä missä muitakin.
Mutta sitten esimerkiksi siskoni. Tykkäilee vain kuvista, missä on meidän kaksi biolasta. Ei koskaan kysele näiden ei-biolapsen kuulumisia. Meille tullessaan juttelee lähinnä pienemmille. Jos tuo tuliaisia, niin tuo niitä lähinnä pienemmille, ei ole kummankaan kummi eli ei siitä kysymys.
Mies on loukkaantunut tästä, minkä ymmärrän oikein hyvin. Sisko ei vain ymmärrä tai välitä, vaikka hänelle olen asiasta sanonut. Mutta siis erotteluahan tuo on, ja kyllä ne isommatkin sen vain huomaa.
Kuitenkin nää kyseiset lapset on olleet tässä perheessä ja suvussa kohta lähemmäksi kymmenen vuotta. Eli mistään tuoreesta asiasta ei ole enää kysymys. Mutta idiootteja on joka lähtöön.
Kai niillä sun bonuslapsilla äidinkin suku on, johon taas teidän yhteisillä lapsilla ei ole osuutta?
Tämänkin ongelman saa kaupanpäälle kun lähtee uusiokuvioon. Onnittelut valinnoista!! : ))
Alue: Aihe vapaa
Se miiden vanhempi tahtoo ilmaista lastenhoitajaa. Ei se niiltä lapsilta ole lähtöisin. Älä suostu. Sanot asiaan, että etköhän sinä tiedä kenen täti sinä olet ja kenen täti et ole, ja "vie itse omat lapsesi näiden omille sukulaisille"