Miten ihmeessä 70 luvulla oli niin pieni työttömyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvia ei laskettu työttömiksi.

Lapsia oli paljon, lastenhoito kallista.

Ei 70-luvulla ollut paljon lapsia

Ja kyllä naiset 70-luvulla jo aika yleisesti kävivät töissä. Saatettiin olla jonkun naapurin rouvan silmälläpidon alaisena avain narussa kaulassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvia ei laskettu työttömiksi.

Lapsia oli paljon, lastenhoito kallista.

Ei 70-luvulla ollut paljon lapsia

Laske 60-luvun lopulla syntyneet mukaan. Kunnallinen päivähoito alkoi 1973, oli tosin aika epävarmaa touhua alussa.

Ei 60-luvun lopussakaan syntynyt paljon lapsia

Päivähouto oli kyllä heikkoa

Saman vierran syntyneitä kuin vuonna 1990.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvia ei laskettu työttömiksi.

Lapsia oli paljon, lastenhoito kallista.

Ei 70-luvulla ollut paljon lapsia

Ja kyllä naiset 70-luvulla jo aika yleisesti kävivät töissä. Saatettiin olla jonkun naapurin rouvan silmälläpidon alaisena avain narussa kaulassa.

Meillä roikkui avain postiluukun sisäpuolella narussa. Naapurin täti keitti puolen päivän aikaan jotain ruokaa meille. Makkarasopan ja kananmunakastikkeen muistan hyvin. Meitä lapsia oli viisi. ^

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintasopakolaiset lähti Ruotsiin ja muihin maihin. Suomalaiset oli Ruotsissa haittamaahanmmuuttoa useinkin

Et tiedä tästä asiasta yhtään mitään. Menimme sinne tekemään työtä, joka ei ruotsalaisille kelvannut. Emme todellakaan olleet haitaksi. Moni on palannut takaisin, moni jäänyt. Itse palasin, kun tunsin kuitenkin olevani toisen luokan ihminen. Tein siellä työtä seitsemän vuotta.

Osa Ruotsiin lähtijöistä oli wtsakkia ja kyllähän se alkoholismi / puukolla riehuminen aiheutti siellä ongelmia. Oliko se 1985 kun Suomessa raivottiin kun Tukholman sossu sanoi suurin asiakasryhmä on Suomen kansalaiset ja he haluaa että Suomi maksaa niiden toimeentulotuet 

Ruotsiin mentiin, koska Ruotsin ja Suomen välillä oleva elintasokuilu oli about samaa luokkaa kuin nyky-Suomen ja Venäjän Karjalan...

Tämä on sellainen fakta, jota suomalaiset eivät koskaan suostu hyväksymään. Suomi oli helkutan köyhä maa 60- ja 70-luvulla, luultavasti osassa Itä-Eurooppaakin elettiin paremmin. Erään Ruotsiin muuttaneen sukulaisen mukaan Ruotsissa odottivat vuokratalot, joissa oli parkettilattiat ja erilliset kodinhoitohuoneet. Koto-Suomessa oli tarjolla lähinnä isovanhempien saunakamaria kokonaisille perheille. Kannettu kaivovesikin jäätyi porstualla talvisin, ja vesiklosetista sai haaveilla maaseudulla. Työttömyysturvaa ei ollut. Sairaanhoito sitä sun tätä. Hampaat revittiin suusta, ei niitä paikkailtu, puhumattakaan juurihoidoista.

Muuttoliike tyrehtyi 70-luvun loppuun mennessä, kun elintaso lähti Suomessa jyrkkään nousuun. Kasarilla suomalaisia siirtolaisia ei juurikaan enää "näkynyt"; yksi osa oli sopeutunut ja ruotsalaistunut, toinen kadonnut takaisin Suomeen tai yksinkertaisesti vietetty elämä vaati veronsa. Näistä asioista liikkuu paljon huhuja, kannattaa kysellä niiltä, jotka ovat ne kokeneet.

Hehheee, ei tuo nyt ihan pitänyt paikkaansa. Kyllä Suomessa 1960- ja 70 -luvuilla elettiin kaupungeissa ihan hyvän, toki maaseudulla oli ankeampaa.

Itse muutin lapsena pk-seudulla kerrostaloon vuonna 1965 ja talo oli aivan uusi, hieno ja moderni. Pk-seudulla monet lähitö rakennettiin tuolloin ja asunnot olivat todellakin korkealaatuisia verrattuna aikaisempiin.

Virheellinen on myös tietosi työttömyysturvasta. Se rahallinen korvaus nimittäin tuli juuri 70-luvun alussa kaikille. Lapiohommia tekivät silloin enää vangit.

Tietosi hammashoidosta ynnä muusta kuulostaa myös enemmän 1940-luvun meiningiltä. Itse muistan just 1970-luvulta ne hienot kouluhammashoitolat.

Et hahmota myöskään muuttoliikettä: nuoret sukupolvet (ne suuret ikäluokat) muuttivat maalta kaupunkeihin. Oli siis myös muuttoliike maan sisällä, joka oli merkittävä. Osa muuttajista sitten muuttivat ulkomaille Ruotsiin, Australiaan, yms. Työttömyys oli syynä kummankinlaiseen muuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintasopakolaiset lähti Ruotsiin ja muihin maihin. Suomalaiset oli Ruotsissa haittamaahanmmuuttoa useinkin

Et tiedä tästä asiasta yhtään mitään. Menimme sinne tekemään työtä, joka ei ruotsalaisille kelvannut. Emme todellakaan olleet haitaksi. Moni on palannut takaisin, moni jäänyt. Itse palasin, kun tunsin kuitenkin olevani toisen luokan ihminen. Tein siellä työtä seitsemän vuotta.

Osa Ruotsiin lähtijöistä oli wtsakkia ja kyllähän se alkoholismi / puukolla riehuminen aiheutti siellä ongelmia. Oliko se 1985 kun Suomessa raivottiin kun Tukholman sossu sanoi suurin asiakasryhmä on Suomen kansalaiset ja he haluaa että Suomi maksaa niiden toimeentulotuet 

Ruotsiin mentiin, koska Ruotsin ja Suomen välillä oleva elintasokuilu oli about samaa luokkaa kuin nyky-Suomen ja Venäjän Karjalan...

Tämä on sellainen fakta, jota suomalaiset eivät koskaan suostu hyväksymään. Suomi oli helkutan köyhä maa 60- ja 70-luvulla, luultavasti osassa Itä-Eurooppaakin elettiin paremmin. Erään Ruotsiin muuttaneen sukulaisen mukaan Ruotsissa odottivat vuokratalot, joissa oli parkettilattiat ja erilliset kodinhoitohuoneet. Koto-Suomessa oli tarjolla lähinnä isovanhempien saunakamaria kokonaisille perheille. Kannettu kaivovesikin jäätyi porstualla talvisin, ja vesiklosetista sai haaveilla maaseudulla. Työttömyysturvaa ei ollut. Sairaanhoito sitä sun tätä. Hampaat revittiin suusta, ei niitä paikkailtu, puhumattakaan juurihoidoista.

Muuttoliike tyrehtyi 70-luvun loppuun mennessä, kun elintaso lähti Suomessa jyrkkään nousuun. Kasarilla suomalaisia siirtolaisia ei juurikaan enää "näkynyt"; yksi osa oli sopeutunut ja ruotsalaistunut, toinen kadonnut takaisin Suomeen tai yksinkertaisesti vietetty elämä vaati veronsa. Näistä asioista liikkuu paljon huhuja, kannattaa kysellä niiltä, jotka ovat ne kokeneet.

Hehheee, ei tuo nyt ihan pitänyt paikkaansa. Kyllä Suomessa 1960- ja 70 -luvuilla elettiin kaupungeissa ihan hyvän, toki maaseudulla oli ankeampaa.

Itse muutin lapsena pk-seudulla kerrostaloon vuonna 1965 ja talo oli aivan uusi, hieno ja moderni. Pk-seudulla monet lähitö rakennettiin tuolloin ja asunnot olivat todellakin korkealaatuisia verrattuna aikaisempiin.

Virheellinen on myös tietosi työttömyysturvasta. Se rahallinen korvaus nimittäin tuli juuri 70-luvun alussa kaikille. Lapiohommia tekivät silloin enää vangit.

Tietosi hammashoidosta ynnä muusta kuulostaa myös enemmän 1940-luvun meiningiltä. Itse muistan just 1970-luvulta ne hienot kouluhammashoitolat.

Et hahmota myöskään muuttoliikettä: nuoret sukupolvet (ne suuret ikäluokat) muuttivat maalta kaupunkeihin. Oli siis myös muuttoliike maan sisällä, joka oli merkittävä. Osa muuttajista sitten muuttivat ulkomaille Ruotsiin, Australiaan, yms. Työttömyys oli syynä kummankinlaiseen muuttoon.

Vuonna 1965 asuimme surkeassa puulämmitteisessä puutaloasunnossa keskustassa. Mutta hammashoito oli koulussa parempaa kuin nykyään. Meillä oli oikomishoitokin jo kansakoulussa. Joka vuosi tarkastukset.

Kyllä 70-luvulla jotain töitä sai, jos kaikki kelpasi. Ja silloin kelpasi tai piti muuttaa työn perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintasopakolaiset lähti Ruotsiin ja muihin maihin. Suomalaiset oli Ruotsissa haittamaahanmmuuttoa useinkin

Et tiedä tästä asiasta yhtään mitään. Menimme sinne tekemään työtä, joka ei ruotsalaisille kelvannut. Emme todellakaan olleet haitaksi. Moni on palannut takaisin, moni jäänyt. Itse palasin, kun tunsin kuitenkin olevani toisen luokan ihminen. Tein siellä työtä seitsemän vuotta.

Osa Ruotsiin lähtijöistä oli wtsakkia ja kyllähän se alkoholismi / puukolla riehuminen aiheutti siellä ongelmia. Oliko se 1985 kun Suomessa raivottiin kun Tukholman sossu sanoi suurin asiakasryhmä on Suomen kansalaiset ja he haluaa että Suomi maksaa niiden toimeentulotuet 

Ruotsiin mentiin, koska Ruotsin ja Suomen välillä oleva elintasokuilu oli about samaa luokkaa kuin nyky-Suomen ja Venäjän Karjalan...

Tämä on sellainen fakta, jota suomalaiset eivät koskaan suostu hyväksymään. Suomi oli helkutan köyhä maa 60- ja 70-luvulla, luultavasti osassa Itä-Eurooppaakin elettiin paremmin. Erään Ruotsiin muuttaneen sukulaisen mukaan Ruotsissa odottivat vuokratalot, joissa oli parkettilattiat ja erilliset kodinhoitohuoneet. Koto-Suomessa oli tarjolla lähinnä isovanhempien saunakamaria kokonaisille perheille. Kannettu kaivovesikin jäätyi porstualla talvisin, ja vesiklosetista sai haaveilla maaseudulla. Työttömyysturvaa ei ollut. Sairaanhoito sitä sun tätä. Hampaat revittiin suusta, ei niitä paikkailtu, puhumattakaan juurihoidoista.

Muuttoliike tyrehtyi 70-luvun loppuun mennessä, kun elintaso lähti Suomessa jyrkkään nousuun. Kasarilla suomalaisia siirtolaisia ei juurikaan enää "näkynyt"; yksi osa oli sopeutunut ja ruotsalaistunut, toinen kadonnut takaisin Suomeen tai yksinkertaisesti vietetty elämä vaati veronsa. Näistä asioista liikkuu paljon huhuja, kannattaa kysellä niiltä, jotka ovat ne kokeneet.

Hehheee, ei tuo nyt ihan pitänyt paikkaansa. Kyllä Suomessa 1960- ja 70 -luvuilla elettiin kaupungeissa ihan hyvän, toki maaseudulla oli ankeampaa.

Itse muutin lapsena pk-seudulla kerrostaloon vuonna 1965 ja talo oli aivan uusi, hieno ja moderni. Pk-seudulla monet lähitö rakennettiin tuolloin ja asunnot olivat todellakin korkealaatuisia verrattuna aikaisempiin.

Virheellinen on myös tietosi työttömyysturvasta. Se rahallinen korvaus nimittäin tuli juuri 70-luvun alussa kaikille. Lapiohommia tekivät silloin enää vangit.

Tietosi hammashoidosta ynnä muusta kuulostaa myös enemmän 1940-luvun meiningiltä. Itse muistan just 1970-luvulta ne hienot kouluhammashoitolat.

Et hahmota myöskään muuttoliikettä: nuoret sukupolvet (ne suuret ikäluokat) muuttivat maalta kaupunkeihin. Oli siis myös muuttoliike maan sisällä, joka oli merkittävä. Osa muuttajista sitten muuttivat ulkomaille Ruotsiin, Australiaan, yms. Työttömyys oli syynä kummankinlaiseen muuttoon.

Vuonna 1965 asuimme surkeassa puulämmitteisessä puutaloasunnossa keskustassa. Mutta hammashoito oli koulussa parempaa kuin nykyään. Meillä oli oikomishoitokin jo kansakoulussa. Joka vuosi tarkastukset.

Me taas muutettiin vuonna 1965 uuteen omakotitaloon ja oltiin ihan tavallinen duunariperhe. Isä töissä tehtaalla, äiti kaupassa osapäiväisenä myyjänä. En tiedä nykypäivän hammashoidosta, mutta meillä oli kansakoulussa 70-luvun alussa oma hammaslääkäri. Siis sillä oli koulussa oma tila kaikkine vempeleineen ja kaikki hammahommat paikkaamisineen ja oikomisineen hoidettiin siellä. Terveskeskuksen valmistumisen myötä sekin loppui ja kaikki koululaisten hammashoito keskitettiin sinne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla jotain töitä sai, jos kaikki kelpasi. Ja silloin kelpasi tai piti muuttaa työn perässä.

Ei 70-lukua voi yhtenä könttinä määrittää, se kun oli työllisyyden suhteen hyvin kaksijakoinen. 70-luvun alku oli vielä kohtuullisen työlilsyyden aikaa, mutta vuosikymmenen puolivälin öljykriisin jälkeen se lähti jyrkkään nousuun.

Ensimmäisellä puoliskolla Suomessa oli vain muutama kymmenentuhatta työtöntä. Kun UKK runnoi läpi hätätilahallituksen vuonna 1975, oli hänen mielestään hätätila, koska Suomessa oli työttömiä "peräti" 60 000. No eipä auttanut hätätilahallituskaan, vaan työttömys jatkoi jyrkkää nousuaan ja 1978 Suomessa oli jo 200 000 työtöntä. Silloin oli kyllä kiven alla ne paskemmatkin työpaikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla jotain töitä sai, jos kaikki kelpasi. Ja silloin kelpasi tai piti muuttaa työn perässä.

Ei 70-lukua voi yhtenä könttinä määrittää, se kun oli työllisyyden suhteen hyvin kaksijakoinen. 70-luvun alku oli vielä kohtuullisen työlilsyyden aikaa, mutta vuosikymmenen puolivälin öljykriisin jälkeen se lähti jyrkkään nousuun.

Ensimmäisellä puoliskolla Suomessa oli vain muutama kymmenentuhatta työtöntä. Kun UKK runnoi läpi hätätilahallituksen vuonna 1975, oli hänen mielestään hätätila, koska Suomessa oli työttömiä "peräti" 60 000. No eipä auttanut hätätilahallituskaan, vaan työttömys jatkoi jyrkkää nousuaan ja 1978 Suomessa oli jo 200 000 työtöntä. Silloin oli kyllä kiven alla ne paskemmatkin työpaikat.

En muista tarkasti, v. 1973 palasin kouluun, kun olin saanut säästöjä kasaan. Illat ja viikonloput tein siivoustyötä. Vuonna 1979 valmistuin, pääsin heti töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla jotain töitä sai, jos kaikki kelpasi. Ja silloin kelpasi tai piti muuttaa työn perässä.

Ei 70-lukua voi yhtenä könttinä määrittää, se kun oli työllisyyden suhteen hyvin kaksijakoinen. 70-luvun alku oli vielä kohtuullisen työlilsyyden aikaa, mutta vuosikymmenen puolivälin öljykriisin jälkeen se lähti jyrkkään nousuun.

Ensimmäisellä puoliskolla Suomessa oli vain muutama kymmenentuhatta työtöntä. Kun UKK runnoi läpi hätätilahallituksen vuonna 1975, oli hänen mielestään hätätila, koska Suomessa oli työttömiä "peräti" 60 000. No eipä auttanut hätätilahallituskaan, vaan työttömys jatkoi jyrkkää nousuaan ja 1978 Suomessa oli jo 200 000 työtöntä. Silloin oli kyllä kiven alla ne paskemmatkin työpaikat.

En muista tarkasti, v. 1973 palasin kouluun, kun olin saanut säästöjä kasaan. Illat ja viikonloput tein siivoustyötä. Vuonna 1979 valmistuin, pääsin heti töihin.

Sulla on ollut hvtin hyvä munkki - sillä niin kuin edellä olevat on jo kertonut, oli 70-luku työllisyyden suhteen kaksijakoinen - alku oli kasvun ja työllisyyden jälkeen ja sitten öljykriisin 1973-74 takia tuli notkahdus. Muistan kuinka kouluissa oli säästöohjeita, mm. valojen sammuttamisesta. Öljykriisin ja sen aiheuttama säästämisen tarve loi aikoinaan vihreälle liikkeelle paljon pohjaa (toki ne olivat syntyneet jo aiemmin 60-luvulla), tavallaan koko öljykriisi oli sen ajan 'ilmastonmuutosliturgia'. Se oli vain erittäin konkreettinen ja se näkyi työttömyystilastoissa 70-luvun lopulla. Mut N-liiton kauppa ja valtavat sroittelit eli rakennustyömaat Venäjällä (ja arabimaissakin) helpottivat tilannetta pikkuhiljaa, ja niinpä pahin oli selätetty 1979  - eli juuri silloin kun valmistuit. 

Eli sulla on ollut hyvä tuuri, kun olet ollut opiskelemassa juuri sen pahimman työttömyyskauden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.

Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.

1960-luvulla oli noin, mutta kouluttamattomille ja jopa vähälahjaisille löytyi töitä, joissa ei vaadittu edes kansakoulua. Silloin tosin keskikoulun päättötodistuksella pääsi pankkiin töihin. Nyt niihin hommiin pitää olla amk-tutkinto. Ja miettikääpä sitä, kuinka paljon pankeista on kadonnut työpaikkoja. Kotikunassani oli posti joka sivukylässä ja kirkolla 5 pankkia, ja joka pankissa oli monta työntekijää kokopäivätyössä. Nyt ei ole postitoimipaikkaa koko kunnassa ja vain yksi pankki, joka on auki muutaman tunnin viikottain.

1970-luvulla ei vanhempien varakkuus vaikuttanut koulutukseen. Minä sen tarkkaan tiedän, koska en saanut kotoa lähtiessä kuin perinteisen 100 metriä etumatkaa. En edes lehmää niin kuin äitini ja mummoni aikoinaan. No kun oikein tarkkaan mietin, niin kyllä ensimmäiseen kouluun lähtiessä sain viltin ja jotain petivaatteita, kun ne piti viedä itse asuntolaan. Muuten opiskelu oli yleisesti halvempaa kuin nykyään. Ei tarvittu ammattikouluunkin kalliita aloituspaketteja, eikä varsinkaan tietokoneita. Opintolainan ottaminen oli itsestäänselvyys.

Opintotukea ei ollut eikä kaikki saaneet lainaa. Kyllä 70-luvulla harva kouluttautui

70-luvulla se massakouluttautuminen kuitenkin alkoi. Ei ollut pääsykokeita yliopistoon.

Ei sitä kansakoulupohjalla yliopistoon päässyt. Ja silloiseen oppikouluun ei voinut mennä, koska se oli maksullista. Vanhemmilla ei ollut laittaa siihen penniäkään. Eikä lapset saaneet töitä silloinkaan. Oppikouluun pystyi hakemaan kansakoulun luokilta 3-6.

Eri

Oppikouluun haettiin 4. luokan jälkeen, toiset pääsivät heti, toiset myöhemmin. Kansakoulupohjalta pääsi yliopistoon pitempää reittiä: ammattikorkeakoulu - opisto - erivapaus.

Ammattikorkeakouluja ei vielä 70-luvulla ollut. Tulivat 90-luvulla. Kansakoulupohjalla pääsi ammatti- ja kauppakouluun. Muihin vaadittiin vähintään keskikoulupohja.

Ei ollut vaan opistot, joihin pääsi ammattikorkeakoulun käyneet jos ei ollut keskikoulun käynyt. Opiston ja esim kansankorkeakoulun käynyt saattoi saada erivapauden hakea yliopistoon.

Nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Kuten joku jo mainitsikin, amk tuli vasta 1990-luvulla.

1970-luvulla itse kävin peruskoulun ala-astetta. Edeltävästi oli kansakoulu josta pääsykokeella haettiin keskikouluun.

Joku voi selvittää kansalaiskoulukäsitteen, itse en osaa.

Ei työ ollut tehotonta. Oma isäni oli yrittäjä jota harvoin kotona edes näki.

Äitini pääsi tehdastyöhön 1975.

Ainakin Tampere oli täynnä tehtaita. Puuvilla-ja tekstiiliteollisuutta, kehräämöjä, metalliteollisuutta kuten esim. Tampella ja Lokomo. Ne työllisti valtavat määrät ihmisiä. Nykyään kaikki tehdään Kiinassa ja tehtaiden automaatisaatio vie loputkin työpaikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut vaan opistot, joihin pääsi ammattikorkeakoulun käyneet jos ei ollut keskikoulun käynyt. Opiston ja esim kansankorkeakoulun käynyt saattoi saada erivapauden hakea yliopistoon.

Nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Kuten joku jo mainitsikin, amk tuli vasta 1990-luvulla.

1970-luvulla itse kävin peruskoulun ala-astetta. Edeltävästi oli kansakoulu josta pääsykokeella haettiin keskikouluun.

Joku voi selvittää kansalaiskoulukäsitteen, itse en osaa.

Ei työ ollut tehotonta. Oma isäni oli yrittäjä jota harvoin kotona edes näki.

Äitini pääsi tehdastyöhön 1975.

Totta, ammattikoulun tai kansanopiston käyneet ne opistoihin pääsivät. En tiedä, mistä tuo "korkea" ilmestyi, lieneekö ennakoiva tekstinsyöttö keksinyt omiaan.

Kansalaiskoulu eli ns. jatkokoulu oli   jokseenkin nykyistä yläastetta vastaava, johon menivät ne, jotka kävivät 6 luokkaa kansakoulua. Opetettavat aineet olivat käytännöllisempiä kuin keskikoulussa: kotitaloutta, käsitöitä, konekirjoitusta ym ja vähemmän lukuaineita. Kieliä ei ollut kaikissa kansalaiskouluissa ollenkaan.

Oli hitokseen tehtaita, oli talonmiestä, kadunlakaisijaa, maalaistalossa vielä ruokapalkalla jengiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon on kadonnut ammatteja, jotka työllistivät. Olin 70-luvun alussa linja-autossa rahastajana. Nyt kuulostaa huvittavalta, mutta silloin meitä oli joka bussissa ja ratikassa.

Hauska. Piti googlata, että onko tämä totta.

No vielä 90-luvun alussa oli pitkänmatkanbusseissa "emäntä" rahastamassa. Muistan ainakin välillä Tre-Vaasa sellaisen. 

Olen vielä 2008 nähnyt tällaisen emännän jollain Tre-Pori-linjalla tms.

Vielä 60-70-luvuilla maataloudessakin oli apukäsiä. Nykyäänhän saattaa isäntä yksinään hoitaa koko homman, kun koneellisuus on helpottanut työtä. Kaikenlaisia apulaisen ja assistentin tehtäviä oli. Lapsillakin oli monilla hoitaja kotona.

70luvulla meillä oli tuttava joka ei edes keskikoulua käynynt. Kaupan kassana 20v ja sitten pankkineidiksi.

Nyt meillä on työtön tuttu teologian maisteri jolle ehdotettiin suntiokoulutukseen menoa. Kyllä, vessan kuuraaminen / kynttilän sytyttäminen ja ovien aukaisu vaatii koulutuksen

Olen Tutusta ja vielä muistan miten Hellaksen Ym muiden isojen tehtaiden duunarit teki töitä ja tienasi itselleen omakotitalot, kesämökit ja veneet. Hyvä palkka ja vakituinen työ isältä pojalle.

Sitten kun nämä ajettiin alas ja jäivät uusille työmarkkinoille töitä etsimään. Niin järkytys oli valtava kun heille selvisi että mikä se oikea ja todellinen palkkataso on nykyään.

Silloin oli lähes joka työpaikalla enemmän työntekijöitä kuin nykyään. Esim. kaupoissa oli paljon enemmän henkilökuntaa, nykyään yritetään säästää palkkaamalla mahdollisimman vähän porukkaa.

Meillä kuudesta sisaruksesta viisi lähti Ruotsiin töihin. Kaksi on palannut Suomeen.