Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ihmeessä 70 luvulla oli niin pieni työttömyys?
01.07.2019 |
Kaupat oli harvassa ja menivät aikaisin kiinni. Ei ollut isoja ostareita työllistämässä satoja ihmisiä.
Ravintoloita oli vähemmän. Ei pikaruokaloita.
Ei juuri ollut mitään teknologiateollisuutta työllistämässä.
Kämpätkin olivat pieniä nykyisiin verrattuna joten rakennettiin myös vähemmän.
Eli mitä ne työpaikat oikein olivat?
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli paljon työttömyyttä
2.9% oli se minkä jostain luin.
- ap
Siihen aikaan se oli suurtyöttömyys.
Pahin vuosi oli n 7%. Huh huh mikä suurtyöttömyys.
https://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06-27_001.html?s=10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla rakennettiin paljon. Melkein kaikki kerrostalothan on 60 ja 70 luvulta. Myös hyvin suuri osa tiestöstä ja muusta infrasta on rakennettu noihin aikoihin.
Miksi juuri silloin rakennettiin paljon? Syntyyvyyskö?
Kaupungistuminen ja se, että suuret ikäluokat saivat lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla rakennettiin paljon. Melkein kaikki kerrostalothan on 60 ja 70 luvulta. Myös hyvin suuri osa tiestöstä ja muusta infrasta on rakennettu noihin aikoihin.
Miksi juuri silloin rakennettiin paljon? Syntyyvyyskö?
Ei, maalta kaupunkiin muuttoliike. Kerrostaloja duunareille.
Vierailija kirjoitti:
Sivukulut olivat pienempiä
Työn tehokkuus oli surkeaa. Laitos johon joskus tarvittiin 100 työntekijää tarvii nyt pyöriäkseen vain muutaman työntekijän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla rakennettiin paljon. Melkein kaikki kerrostalothan on 60 ja 70 luvulta. Myös hyvin suuri osa tiestöstä ja muusta infrasta on rakennettu noihin aikoihin.
Miksi juuri silloin rakennettiin paljon? Syntyyvyyskö?
Maaseudulta muutettiin kaupunkeihin, joissa ei ollut muuttajille tarpeeksi asuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kekkonen julisti hätätilan kun työttömiä oli joku 64 000 :)
😂
Vierailija kirjoitti:
Äitejä oli paljon kotona, joten perheen mies työllistyi helpommin.
Sama saataisiin aikaiseksi vähentämällä työaika päivässä 6 tuntiin.
Pitäisi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen vastaus: Venäjän kauppa oli vilkasta ja tyrehtyi EU hun.
Kauppakumppanina oli Neuvostoliitto ja kaupankäynti tyrehtyi jo ennen EU:ta Neuvostoliiton hajoamiseen. Tämä tapahtui ihan 90-luvun alussa, Suomi liittyi EU:hun 1995.
ja Nliittoon viettin sekundavatteita
Vierailija kirjoitti:
Ai ei ollut teknologiateollisuutta? Siihen aikaanhan sitä vasta olikin. Tosin teknologia oli nykyaikaan verattuna ei niin kovin edistynyttä, mutta oli kuitenkin.
Siihen aikaan Suomessa rakennettiin sellaisia asioita jotka nykyään tehdään halpamaissa. Oli suomalaisia televisioita, radioita, jääkaappeja, pesukoneita, polkupyöriä, sähköliesiä, ym.
Ihmisiä tarvittiin enemmän koska automaatio ja tietokoneet olivat lapsen kengissä nykyaikaan verrattuna.
Työllistivätkö nuo enemmän kuin nokia 90-luvulla? Entä nyt nokian de fakto konkurssin jälkeen, työllistääkö teknologiateollisuus kuitenkin enemmän kuin silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka kylällä oli kuitenkin esimerkiksi pankit josta sai palvelua ja käteistä. Juna-asemat, konduktöörit, nakkikioskit. Nakkikioskien ruoka oli muuten paljon parempaa kuin mäkkärit ja heset.
Tosiaan, siihen aikaan oli kirkonkylissäkin neljä eri pankkia, kaupungeissa saman tosin laidalla jopa kaksi saman pankin konttoria. Siellä iso liuta ukkoja ja akkoja laskemassa kaikkea laskukoneella, merkitsemässä summia kynällä muistiin ja sama asia jokasessa muussakin konttorissa. Kopioita tehtiin kirjoittamalla kirjoituskoneella ja käyttämällä kopiopaperia. Lähetit veivät asiakirjoja ympäri kaupunkia.
Edellisten lisäksi, vähän aiemmin oli väkeä lähtenyt esim. Ruotsiin töihin, kun sielläkin tarvittiin. Eikä tietotekniikka ollut vielä huipussaan vähentämässä tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ei ollut teknologiateollisuutta? Siihen aikaanhan sitä vasta olikin. Tosin teknologia oli nykyaikaan verattuna ei niin kovin edistynyttä, mutta oli kuitenkin.
Siihen aikaan Suomessa rakennettiin sellaisia asioita jotka nykyään tehdään halpamaissa. Oli suomalaisia televisioita, radioita, jääkaappeja, pesukoneita, polkupyöriä, sähköliesiä, ym.
Ihmisiä tarvittiin enemmän koska automaatio ja tietokoneet olivat lapsen kengissä nykyaikaan verrattuna.
Työllistivätkö nuo enemmän kuin nokia 90-luvulla? Entä nyt nokian de fakto konkurssin jälkeen, työllistääkö teknologiateollisuus kuitenkin enemmän kuin silloin?
Kyllä työllistivät. Suurimmissa tehtaissa oli väkeä tuhansia, ja sen kokoisia tehtaita oli aika paljon.
Silloin oli vallalla erilainen talousajattelu kuin nykyään. Valtio ja kunnat työllistivät ja täystyöllisyyteen pyrittiin ihan oikeasti eikä ainoastaan vittuiltu työttömille. Viimeiset 30-40 vuotta ja viimeistään kun Suomi integroitiin 90-luvulla globaaliin talouteen, on meilläkin katsottu tärkeimmäksi asiaksi hintavakaus, eli inflaation pitäminen mahdollisimman pienenä, ja sen maksaa palkansaaja palkkojen stagnaationa.
Lyhyesti sanottuna: ennen jousti myös pääoma, nykyään joustaa vain työntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitejä oli paljon kotona, joten perheen mies työllistyi helpommin.
Sama saataisiin aikaiseksi vähentämällä työaika päivässä 6 tuntiin.
Pitäisi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon.
Ongelma on tossa että kun se työpaikan nero pinko jonka takia koko firma pyörii siirtyy 4 päiväseen työviikkoon niin ei sitä yhtä päivää voi jonkun muun työpanos korvata.
Kyllähän kaikenlaisia koneoppimis, automaatio, bioteknologia, greentec ym työpaikkoja olisi vaikka kuinka paljon jos vaan olisi sopivia työntekijöitä. Mutta kun nykyinen työvoima on surkeita lusmuilijoita jotka eivät halua oppia mitään ja palkan pitää olla vähintään 5t/kk niin tulos on työttömyys.
Mä asuin 70-luvulla 2200 asukkaan pikkukunnassa ja sielläkin oli Säästöpankki ja Osuuspankki ja lisäksi Postin yhteydessä Postipankki. Kauppoja oli kolme, Osuuskauppa, T-kauppa ja sitten vaan "kauppa", josta myöhemmin tuli K-kauppa, sivukylillä oli omat pikkukauppansa ja myymäläauto ajeli. Maatalouskonekauppoja oli monta, kenkäkauppa, suutari, räätäli, vaatekauppa, kirjakauppa/kemikalio, kaljabaari. Huoltoasemia/autokorjaamoja oli ainakin kaksi, kesäkioskeja kaksi, automaalaamo jne. Nuo tuli nyt heti mieleen kun muistelen kylänraittia. Oli myös Reiman tehdas jossa oli niinkin nykyaikainen asia, kuin työmaaruokala. Lihasavustamo tuli 80-luvulla. Oli elämää silläkin pikkukylällä. Nykyään siellä on yksi kauppa, kaljabaari ja Osuuspankki. Posti on kaupan yhteydessä.
Töitä riitti maataloudessa, metsätöissä ja rakennuksilla ja lähikuntien metalliteollisuudessa, myös tiestöä rakennettiin ja kehitettiin silloin paljon. Naiset työllistyi hyvin kauppoihin ja toimistohommiin.
Kaikki se mikä hoituu nykyisin kännykällä, sen hoiti ennen suomalainen työntekijä kynällä ja paperilla.
Pieniä yrityksiä oli paljon.
Oli jopa valinnanvaraa mihin firmaan töihin menet.
4.50 markkaa/h oli palkka.
Vaatteetkin valmistettiin kotimaassa, alusvaatteista lähtien.
Koska:
- eu koista hyvin suuri osa oli vielä kotona
- maatalous työllisti paljon enemmän
- busseissa ja ratikoissa oli rahastajat
- kuorma-autoissa oli aina apumies
- kaupoissa oli paljon henkilökuntaa
- armeijassa oli enemmän henkilökuntaa
...
Alue: Aihe vapaa
Kauppakumppanina oli Neuvostoliitto ja kaupankäynti tyrehtyi jo ennen EU:ta Neuvostoliiton hajoamiseen. Tämä tapahtui ihan 90-luvun alussa, Suomi liittyi EU:hun 1995.