Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut ihmiset kirjoittaa vuokan, vaakalla, sankollista jne?
29.06.2019 |
Onko tämä joku älykkyysosamääräjuttu, että jos ÄO on yli 80 niin tietää kirjoittaa vuoan, vaa'alla, sangollista? Vai mistä on kyse? Juuri luin facepostausta, jossa luki, että "kakku jäi raakaksi" (tarkoittaen ilmeisesti, että raa'aksi).
Sanooko ne puhuessakin tuolleen väärin? Että ostin uuden kakkuvuokan? Kävin aamulla vaakalla.
Selittäkää.
Kommentit (94)
Sanovat noin puhuessaankin, ja kamalalta kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Vierailija kirjoitti:
Sanovat noin puhuessaankin, ja kamalalta kuulostaa.
Kamalaa. Ihmettelen miten voi olla mahdollista. Eikö nämä ihmiset ole koskaan kuulleet muiden (normaalia ja oikein olevaa) puhetta? En ymmärrä mistä kukaan voi edes keksiä sanoa, että kävin aamulla vaakalla. Ap
Kai se johonkin murteeseenkin kuuluu, mutta on niitäkin jotka ei vaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Ja kirjoitan kirjakieltä, vaikka puhun murretta.
Vierailija kirjoitti:
Puhukoot ämpäristä se, joka ei osaa sanoa ja kirjoittaa, että sangollista!
Sankko, tratti, kahveli, lastiikka sun muut pula-ajan ilmaisut eivät ole edes suomea...!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Ei niin. En sano niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Ja kirjoitan kirjakieltä, vaikka puhun murretta.
No onneksi sentään. Mutta juuri tuon takia mietinkin, että ne jotka kirjoittaa "kävin vaakalla" kärsivät perin alhaisesta ÄO:sta. Sillä esim. sinä ymmärrät kirjoittaa oikein, joten lienet normiälykäs. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, yhtä hirveetä on kun paidassa on hiat (hihat) ja kahvia juodaan mui:sta (mukista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhukoot ämpäristä se, joka ei osaa sanoa ja kirjoittaa, että sangollista!
Sankko, tratti, kahveli, lastiikka sun muut pula-ajan ilmaisut eivät ole edes suomea...!
Juuri nuo ovat murretta, jota kuulee kaksikielisellä rannikolla varsinkin vanhempien ihmisten suusta, ruotsin lainasanoja. Kyllä minäkin sanon sanko ja tratti, en edes tiedä sille muuta nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten ne suuttuu, kun niitä korjaa, että se on vaa'alla eikä vaakalla :D :D .
Koska on jäänyt ala-asteella diftoNGit opettelematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ne ei ole käyneet peruskoulua vaan jonkun kotikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Koska on jäänyt ala-asteella diftoNGit opettelematta.
Miten ne voi jäädä oppimatta? Ainakin meidän koulussa kaikki opettajat takoi meidän päähän, että se on vaa'alla jne, se ei voinut jäädä keltään oppimatta. Ja sanoohan 99,99999999 % ihmisistä puheessakin, että käy vaa'alla, joten kyllähän sen oikean kieliasun kuulee muiden puheestakin koko ajan. Niin mistä ihmeestä sitten keksii kirjoittaa, että vaakalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on jäänyt ala-asteella diftoNGit opettelematta.
Miten ne voi jäädä oppimatta? Ainakin meidän koulussa kaikki opettajat takoi meidän päähän, että se on vaa'alla jne, se ei voinut jäädä keltään oppimatta. Ja sanoohan 99,99999999 % ihmisistä puheessakin, että käy vaa'alla, joten kyllähän sen oikean kieliasun kuulee muiden puheestakin koko ajan. Niin mistä ihmeestä sitten keksii kirjoittaa, että vaakalla.
Samalla tavalla kai ne voi jäädä oppimatta kuin esim. yhdyssanatkin. Tuntuu käsittämättömältä, että joku luulee lihapullan olevan kaksi eri sanaa, mutta niin se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on jäänyt ala-asteella diftoNGit opettelematta.
Miten ne voi jäädä oppimatta? Ainakin meidän koulussa kaikki opettajat takoi meidän päähän, että se on vaa'alla jne, se ei voinut jäädä keltään oppimatta. Ja sanoohan 99,99999999 % ihmisistä puheessakin, että käy vaa'alla, joten kyllähän sen oikean kieliasun kuulee muiden puheestakin koko ajan. Niin mistä ihmeestä sitten keksii kirjoittaa, että vaakalla.
Samalla tavalla kai ne voi jäädä oppimatta kuin esim. yhdyssanatkin. Tuntuu käsittämättömältä, että joku luulee lihapullan olevan kaksi eri sanaa, mutta niin se vaan on.
Yhdyssanat on vaikeampi, koska puheesta ei välttämättä kuule onko yhdyssana vai ei. Mutta puheesta kuulee kyllä, että "kakku jäi raa'aksi" (ei kai kukaan sano, että jäi raakaksi).
Kolme alapeukkua. Miksi? Sinä joka alapeukutit, niin kerro miksi puolustat väärinkirjoitettuja sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana.
Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.
Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?
Alue: Aihe vapaa
Puhukoot ämpäristä se, joka ei osaa sanoa ja kirjoittaa, että sangollista!