Miksi jotkut ihmiset kirjoittaa vuokan, vaakalla, sankollista jne?
Onko tämä joku älykkyysosamääräjuttu, että jos ÄO on yli 80 niin tietää kirjoittaa vuoan, vaa'alla, sangollista? Vai mistä on kyse? Juuri luin facepostausta, jossa luki, että "kakku jäi raakaksi" (tarkoittaen ilmeisesti, että raa'aksi).
Sanooko ne puhuessakin tuolleen väärin? Että ostin uuden kakkuvuokan? Kävin aamulla vaakalla.
Selittäkää.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhukoot ämpäristä se, joka ei osaa sanoa ja kirjoittaa, että sangollista!
Sankko, tratti, kahveli, lastiikka sun muut pula-ajan ilmaisut eivät ole edes suomea...!
Mä en tajua, miten ihmisillä voi olla tällainen käsitys omasta äidinkielestään ja sen murteista! Pula-ajan ilmaisut, voi luoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana.
Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.
Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?
Kuka on suuttunut? En minä ainakaan ole mistään suuttunut. Tein tämän aloituksen juuri ihmettelyn vuoksi, kun halusin, että joku selittäisi miksi jotkut kirjoittaa systemaattisesti aina väärin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana.
Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.
Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?
Kuka on suuttunut? En minä ainakaan ole mistään suuttunut. Tein tämän aloituksen juuri ihmettelyn vuoksi, kun halusin, että joku selittäisi miksi jotkut kirjoittaa systemaattisesti aina väärin. Ap
No mistä se sitten kertoo, että neutraalin kysymisen sijaan alat heti avauksessa puhua alhaisesta älykkyysosamäärästä?
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivutan joskin murteen takia väärin. Junarata->t muuttuu murteella jksi->rajalla->sanan merkitys muuttuu. Siksi taivutan "ratalla" 😅
Murre lienee vähän eri asia. Ei kai missään murteessa ole tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi. Ap
Kyllä on joissain murteissa tapana sanoa noin. Astevaihtelussa on vähän erilaisia piirteitä eri murteissa. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tuo kuvaamasi k:n astevaihtelu on tavallista hämäläisissä murteissa. Sitä en tiedä, onko kakku hämeessä kaakku, ainakin Etelä-Pohjanmaalla kaakku on ihan tavallinen sana.
Onhan yleiskielessäkin vaihtelua astevaihtelussa, nimittäin rk-yhtymässä. Sana härkä taipuu härät (itäsuomalaisen astevaihtelun mukaan), kun taas sana kurki taipuu kurjet länsisuomalaisen astevaihtelun mukaan. Miksi? Koska on päätetty, että yleiskielessä on näin.
Jos kielessä on joku juttu, joka askarruttaa, miksi ensimmäinen reaktio on suuttua? Eikö ole kiinnostavampaa ottaa selvää, millaisia asioita ja ilmiöitä kielessä on?
Kuka on suuttunut? En minä ainakaan ole mistään suuttunut. Tein tämän aloituksen juuri ihmettelyn vuoksi, kun halusin, että joku selittäisi miksi jotkut kirjoittaa systemaattisesti aina väärin. Ap
No mistä se sitten kertoo, että neutraalin kysymisen sijaan alat heti avauksessa puhua alhaisesta älykkyysosamäärästä?
Ei ainakaan suuttumisesta.
ÄO oli oma hypoteesini ongelman syystä. Kyselin muiden hypoteeseja sitten siihen lisäksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kolme alapeukkua. Miksi? Sinä joka alapeukutit, niin kerro miksi puolustat väärinkirjoitettuja sanoja.
Miksi pilaat hyvän aloituksesi ulisemalla alapeukuista?
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Automaattisesti tulee kyllä vähän yksinkertainen kuva ihmisestä, joka kirjoittaa sanat ihan päin hel*ettiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Miksi jotkut ihmiset eivät osaa differentiaalilaskennan perusteita?
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut ihmiset eivät osaa differentiaalilaskennan perusteita?
Olisiko hieman eri asia. Jokainen meistä suomalaisista puhuu ja kirjoittaa jokapäiväisessä arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Niin tunnistan, enkä halunnut päästä kuittailemaan, vaan huomautin, että omassa kirjoituksessasi on ihan samoja ilmiöitä (puhekielisiä ilmauksia yleiskielisen tekstin joukossa sekä yleiskielen normien tuntemattomuutta tai sitä, että niiden soveltamista ei koeta tarpeelliseksi epämuodollisen kontekstin takia).
Sana tuolleen on mielestäni aika vastaava ilmiö, helposti epämuodolliseen tekstiin putkahtava puhekielisyys*. Koska sinulle tämä k:n astevaihtelun puuttuminen on tuntematon ilmiö, oletat sen johtuvan tyhmyydestä ja siitä, että ihminen ei ymmärrä astevaihtelua. Molemmat voivat pitääkin paikkansa sellaisen ihmisen kohdalla, joka kirjoittaa sankon tai raakan, mutta eivät välttämättä pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Nillittäjälle kannattaa aina kuitata. (sivusta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Nillittäjälle kannattaa aina kuitata. (sivusta)
Mä haluaisin nyt kuitenkin huomauttaa, että tarkoituksenani ei ollut kuittaileminen, vaan aloittajan tekstissä nyt vain sattui olemaan hyviä esimerkkejä, joten niitä ei tarvinnut lähteä etsimään muualta. Löytyyhän niitä munkin tekstistäni (esim. persoonapronominin valinta, ja varmasti löytyy jotain oikeakielisyysvirheitäkin, koska en ole lukenut viestejäni läpi, vaan kirjoittanut silkkaa ajatuksenvirtaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Niin tunnistan, enkä halunnut päästä kuittailemaan, vaan huomautin, että omassa kirjoituksessasi on ihan samoja ilmiöitä (puhekielisiä ilmauksia yleiskielisen tekstin joukossa sekä yleiskielen normien tuntemattomuutta tai sitä, että niiden soveltamista ei koeta tarpeelliseksi epämuodollisen kontekstin takia).
Sana tuolleen on mielestäni aika vastaava ilmiö, helposti epämuodolliseen tekstiin putkahtava puhekielisyys*. Koska sinulle tämä k:n astevaihtelun puuttuminen on tuntematon ilmiö, oletat sen johtuvan tyhmyydestä ja siitä, että ihminen ei ymmärrä astevaihtelua. Molemmat voivat pitääkin paikkansa sellaisen ihmisen kohdalla, joka kirjoittaa sankon tai raakan, mutta eivät välttämättä pidä.
Olet oikeassa, että käytän epämuodollisessa kontekstissa sekaisin puhekielisiä ja kirjakielisiä ilmaisuja ja laiskottelen mm. pilkkusääntöjen suhteen. Mutta teen sen ihan tiedostaen ja koska niin on yleisesti tapana tehdä (lähes kaikki tekevät). Se, että joku systemaattisesti yleiskielisessä tekstissä kirjoittaa aina raakan ja vaakalla ei kuitenkaan on yleinen tapa eikä murretapa, vaan liittyy henkilön kognitiiviseen kapasiteettiin jotenkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Tämä minuakin muuten ihmetyttää monissa viesteissä! Aina vedotaan siihen, että "no se on murretta", mutta miksi joku jatkuvasti viljelee jotain yhtä tiettyä virheellistä murremuotoa kirjakielisissä viesteissään? Tällä palstalla pistää silmään varsinkin se yksi nuin-hullu, joka kirjoittaa muuten täysin asiallista kirjakieltä, mutta aina niissä viesteissä on muutama NUIN tai NUITA. Voiko joku oikeasti kuvitella, että se sana on "nuin"? Tai että sanko taipuu "sankon"?
Kyllä se riippuu ihan siitä, minne viesti on suunnattu. Jos se on lähetetty jollekin viralliselle taholle, ja siinä lukee nuin, niin ehkäpä sitten kirjoittaja ei tiedä, että se on oikeasti noin. Jos kyseessä on epävirallinen viestintä, niin ihan samalla tavalla joku voi kirjoittaa melko yleiskielistä tekstiä, mutta viitata itseensä pronominillä mä ja kirjoittaa pronominaalin sellainen asussa sellanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Niin tunnistan, enkä halunnut päästä kuittailemaan, vaan huomautin, että omassa kirjoituksessasi on ihan samoja ilmiöitä (puhekielisiä ilmauksia yleiskielisen tekstin joukossa sekä yleiskielen normien tuntemattomuutta tai sitä, että niiden soveltamista ei koeta tarpeelliseksi epämuodollisen kontekstin takia).
Sana tuolleen on mielestäni aika vastaava ilmiö, helposti epämuodolliseen tekstiin putkahtava puhekielisyys*. Koska sinulle tämä k:n astevaihtelun puuttuminen on tuntematon ilmiö, oletat sen johtuvan tyhmyydestä ja siitä, että ihminen ei ymmärrä astevaihtelua. Molemmat voivat pitääkin paikkansa sellaisen ihmisen kohdalla, joka kirjoittaa sankon tai raakan, mutta eivät välttämättä pidä.
Olet oikeassa, että käytän epämuodollisessa kontekstissa sekaisin puhekielisiä ja kirjakielisiä ilmaisuja ja laiskottelen mm. pilkkusääntöjen suhteen. Mutta teen sen ihan tiedostaen ja koska niin on yleisesti tapana tehdä (lähes kaikki tekevät). Se, että joku systemaattisesti yleiskielisessä tekstissä kirjoittaa aina raakan ja vaakalla ei kuitenkaan on yleinen tapa eikä murretapa, vaan liittyy henkilön kognitiiviseen kapasiteettiin jotenkin. Ap
No, meillä on nyt vain sinun havaintosi näistä yleiskielisistä teksteistä, eikä tekstiesimerkkiä, tai kirjoittajaa kertomassa, tekikö hän sen tiedostaen (kuten sinä) vai tiedostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koko teksti ja kaikki tekstin sanat on kirjoitettu jollain tietyllä murteella (jossa sitten ilmeisesti on tapana sanoa, että kakku jäi raakaksi), niin sitten ymmärrän tuon kirjoitusasun "raakaksi". Mutta kun nämä joista aloituksessani puhun eivät muuten kirjoita murrekieltä vaan yleiskieltä, ja sitten vain yksi sana on tuolleen aivan väärin. Sitä ihmettelen! Ap
Se tarkoittaa sitä, että ihminen ei hallitse kaikkia yleiskielen normeja tai sitten sitä, että hän ei koe, että juuri tuossa yhteydessä täytyy kirjoittaa yleiskieltä, vaan voi kirjoittaa muodollisemmin. Eihän tuokaan teksti, jota nyt lainaan, ole täydellistä yleiskieltä (siiitä puuttuu pilkkuja ja siinä on sana tuolleen, joka ei ole yleiskielinen muoto. Voithan nyt omalla kohdallasi kertoa, mistä se kertoo.
Toki taitavana kielenkäyttäjänä tunnistat tämän aloitukseni pointin ilmiötasolla (ongelmat astevaihtelun ymmärtämisessä). Sana tuolleen ei ole vastaava ilmiö, mutta halusitpahan päästä kuittailemaan minulle. Ap
Nillittäjälle kannattaa aina kuitata. (sivusta)
Mä haluaisin nyt kuitenkin huomauttaa, että tarkoituksenani ei ollut kuittaileminen, vaan aloittajan tekstissä nyt vain sattui olemaan hyviä esimerkkejä, joten niitä ei tarvinnut lähteä etsimään muualta. Löytyyhän niitä munkin tekstistäni (esim. persoonapronominin valinta, ja varmasti löytyy jotain oikeakielisyysvirheitäkin, koska en ole lukenut viestejäni läpi, vaan kirjoittanut silkkaa ajatuksenvirtaa).
Ymmärrän, mutta noin muuten. :)
Kyllä sanoo.